OHJELMA 1 Visma InCommunity Primus W4.63.3 MERKKISARJA 1 UTF8 KOULU 1 Esimerkkilän yläaste SIIRTOHEADER 20 Lyhenne Kurssinumero Nimi Tyyppi->Nimi ECTS opintopisteet Opintoviikkoja OPS huomautus Asteikko->Nimi Arvosanan laskeminen Sisältö Tavoitteet Arvioinnin perusteet YTL:n oppiaine->Oppiaine Oppimäärä Uskonnon oppimäärä Yhteishaun aine->Oppiaine Yhteishaun kieli->Nimi Yhteishaun äidinkieli KOSKI-tunniste Toinen kotimainen kieli SIIRTO 20 AI 1002 Äidinkieli ja kirjallisuus lu21 väliotsikko ALOPS21 Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävänä on kehittää opiskelijoiden kielitaitoa, vuorovaikutustaitoa ja monilukutaitoa. Opiskelu syventää kiinnostusta kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin sekä lisää tietoisuutta omista taidoista viestijänä ja kielenkäyttäjänä. Opiskelu tukee kielitietoisuuden kehittymistä, kulttuurista yleissivistystä sekä oppimista kaikissa oppiaineissa. Tavoitteena on, että opiskelijat oppivat sellaisia tietoja ja taitoja, jotka tukevat jatko-opintoja ja aktiivista kansalaisuutta.#11#11Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen tieto-, taito- ja kulttuuriaine. Oppiaineessa yhdistyvät kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteiden sekä kulttuurintutkimuksen tarkastelemat ilmiöt. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu tutustuttaa kulttuuriperintöön ja sen eri muotoihin, sanataiteeseen sekä media- ja viestintäkulttuuriin.#11#11Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus ohjaa monipuoliseen itsensä ilmaisemiseen, vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, tekstien tulkintaan, aktiiviseen tiedonhankintaan sekä tiedon kriittiseen käsittelyyn ja eettiseen pohdintaan. Opiskelu kehittää ajattelemisen ja oppimaan oppimisen taitoja, metakielellisiä taitoja ja luovuutta. Tavoitteena on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja monimuotoisten tekstien tulkinnan ja tuottamisen taitoja.#11#11Kielitieto integroidaan oppiaineen muihin sisältöihin, ja sen opiskelu kehittää tekstien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Kirjallisuuden opiskelun tavoitteena on sekä kauno- että tietokirjallisuuden ymmärtäminen, elämyksellinen lukeminen sekä tekstien analysoinnin ja tulkinnan taitojen kehittyminen. Kirjallisuuden opiskelu tukee esteettisen ja eettisen pohdinnan kehittymistä ja antaa aineksia luovuuden, vuorovaikutustaitojen ja oman ilmaisun kehittämiseen. Medialukutaidon opiskelu syventää mediatekstien ja -sisältöjen kriittisen lukemisen, tuottamisen ja tulkitsemisen taitoja sekä mediakulttuurin ymmärtämistä ja auttaa omaksumaan aktiivisen ja vastuullisen kansalaisen taitoja.#11#11Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa perehdytään oppiaineen taustalla olevien tieteenalojen kieleen, käsitteistöön ja tapoihin rakentaa tietoa. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit ovat monimuotoisia, esimerkiksi kirjoitettuja, puhuttuja, visuaalisia, audiovisuaalisia tai näiden ilmaisumuotojen yhdistelmiä. Oppiaineelle tyypillisiä tekstejä ovat fiktiiviset ja asiatekstit, mediatekstit sekä institutionaaliset ja arkikeskustelut.#11#11Äidinkieli ja kirjallisuus on osa lukion kielikasvatusta, joka pyrkii tunnistamaan ja tekemään näkyväksi kielten roolia oppimisessa. Kielten opiskelu kehittää opiskelijan monikielistä kompetenssia, joka koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden ja rekistereiden eritasoisesta hallinnasta. Kielikasvatus vahvistaa opiskelijan kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä, monilukutaidon kehittymistä sekä sosiaalistumista kieliyhteisöön. Kielikasvatus auttaa opiskelijaa rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään. Tavoitteena on oppia tunnistamaan ja arvostamaan kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä kielellisiä oikeuksia omassa arjessa ja laajemmin yhteiskunnassa. Opetuksessa otetaan huomioon Suomen kielellinen moninaisuus, suomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielinä sekä saamen kielet maan alkuperäiskansan kielinä.#11#11Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa tehdään yhteistyötä kirjastojen kanssa. Lisäksi hyödynnetään muita vaihtelevia opiskeluympäristöjä, kuten teattereita, museoita ja arkistoja sekä muita kulttuurilaitoksia. Opiskelija hyödyntää opiskelussa myös omia kielenkäyttö- ja tekstiympäristöjään sekä kouluyhteisön ja muiden yhteisöjen kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta. Opiskelussa käytetään opiskelijalle riittävän haastavia, merkityksellisiä, kokemuksellisia sekä luovuutta kehittäviä aineistoja ja menetelmiä. Tekstejä tuotetaan ja tulkitaan sekä itsenäisesti että vuorovaikutuksessa muiden kanssa.#11#11Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa toteutetaan oppiaineen tavoitealueiden integraatiota. Eri oppimäärät tekevät yhteistyötä sekä toistensa että muiden oppiaineiden kanssa.#11#11Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet#11Laaja-alainen osaaminen karttuu äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa oppiaineen sisäisinä ja oppiainerajat ylittävinä teemoina ja osaamisalueina. Oppiaine on osa lukion kulttuuri-, media- sekä kansalais- ja demokratiakasvatusta.#11#11Laaja-alaisista osaamisen alueista korostuvat äidinkielessä ja kirjallisuudessa monitieteinen ja luova osaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Opiskelussa opitaan kielen, ilmaisun, tekstien ja vuorovaikutuksen keinoja rakentaa merkityksiä ja yhteyksiä ihmisten välille. Vaikuttamisen, argumentoinnin, omien tekstien tuottamisen sekä vuorovaikutustaitojen kehittyminen tukee aktiivisen kansalaisen ja työelämätaitoja. Kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon, tekstien tuottamisen taitojen, monilukutaidon sekä kielitietoisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen tukee opiskelua ja oppimista kaikissa oppiaineissa sekä oppiaineiden yhteistyössä. Taitojen kehittyminen edellyttää pitkäjänteistä, luovaa, tutkivaa, toiminnallista ja prosessimaista työskentelyä.#11#11Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu vahvistaa eettisyyttä, ympäristöosaamista sekä globaali- ja kulttuuriosaamista, jotka otetaan huomioon opiskelun sisältöjen valinnassa. Opiskelu lisää ymmärrystä aikamme ajankohtaisista ympäristöhaasteista sekä antaa valmiuksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Mediataitojen sekä tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitojen opiskelu kytkeytyy kriittiseen ja kulttuuriseen lukutaitoon ja eettisyyteen. Opiskelussa ohjataan kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiseen sekä identiteettien pohdintaan ja tunnistamiseen. Tavoitteena on ymmärtää omaa identiteettiä suhteessa suomalaiseen, eurooppalaiseen ja globaaliin kulttuuriin.#11#11Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa saavutettava osaaminen tukee monin eri tavoin opiskelijan hyvinvointiosaamisen kehittymistä. Kielitietoisuuden, vuorovaikutusosaamisen ja monilukutaidon kehittyminen tukee ja vahvistaa opiskelijan identiteettien kehittymistä. Opiskelussa harjaannutaan oman ja toisten osaamisen rakentavaan arviointiin ja reflektointiin. Kulttuurin ja erityisesti kirjallisuuden opiskelun avulla syvennetään käsitystä elämästä, ihmisistä ja maailmasta. Oppiaine antaa välineitä omien ajatusten, tunteiden ja kokemusten kielentämiseen sekä oman elämäntarinan ja vahvuuksien hahmottamiseen. Oppiaine tukee keskeisiä elämänhallinnan taitoja: vuorovaikutus- ja tekstitaitoja sekä taitoa toimia vastuullisesti, eettisesti ja rakentavasti eri tilanteissa. AI Ei SIIRTO 20 AI1 1003 Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIMÄÄRÄN ERITYINEN TEHTÄVÄ#11Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää opiskelijan suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta sekä monilukutaitoa, vuorovaikutustaitoja ja mediataitoja. Opiskelu syventää opiskelijan käsitystä#11kieli- ja kulttuuritietoisuuden, kielitaidon ja vuorovaikutusosaamisen merkityksestä yksilöiden identiteettien ja yhteisöjen rakentumisessa. Suomen kieli on#11sekä oppimisen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opiskelu#11kartuttaa monipuolisesti jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia teksti- ja#11vuorovaikutustaitoja. Opiskelussa tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen#11kielen ja kirjallisuuden opintoja korkea-asteella.#11Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän opiskeluun kuuluu kokonaisteosten#11lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen. Pakollisten opintojen aikana luetaan vähintään kahdeksan kokonaisteosta, joista vähintään yksi on tietokirja. Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät opiskelijan#11vuorovaikutusosaamiseen, tekstien tulkitsemisen taitoihin, tekstien tuottamisen#11taitoihin sekä kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittymiseen. Tavoitealueittain yleiset tavoitteet ovat seuraavat.#11#11Vuorovaikutusosaaminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy tavoitteelliseen, tarkoituksenmukaiseen ja eettiseen vuorovaikutukseen niin esiintymis- kuin ryhmäviestintätilanteissakin sekä osaa analysoida,#11arvioida ja kehittää omaa vuorovaikutusosaamistaan#11• osaa analysoida ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita, niihin#11liittyviä vuorovaikutusilmiöitä ja -taitoja sekä niihin liittyvää etiikkaa.#11Tekstien tulkitseminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa analysoida ja#11arvioida monimuotoisia tekstejä, kuten asia- ja mediatekstejä, kirjallisuutta ja#11puhuttuja tekstejä, tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista sekä hyödyntää tarkoituksenmukaisia käsitteitä tekstien analyysissä#11• kehittää kauno- ja tietokirjallisuuden tulkitsevan ja elämyksellisen lukemisen#11taitojaan, syventää ymmärrystään kirjallisuuden keinoista sekä hyödyntää#11tarkoituksenmukaisia käsitteitä kirjallisuuden analyysissa#11• osaa kriittisesti arvioida erilaisia tiedonlähteitä sekä niiden tarkoitusperiä,#11luotettavuutta ja käytettävyyttä.#11Tekstien tuottaminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa hyödyntää ja#11tuottaa monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista#11sekä osaa ilmaista ja perustella ajatuksiaan sekä käyttää tilanteeseen sopivaa#11kieltä ja ilmaisutapoja#11• hallitsee tekstien tuottamisen prosessin eri vaiheet, osaa reflektoida omia#11tekstin tuottamisen prosessejaan ja antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä#11hyödyntää sitä tekstien tuottamisessa#11• vahvistaa yleiskielen ja sen normien sekä kirjoitetun ja puhutun kielen konventioiden hallintaa, käyttää lähteitä tarkoituksenmukaisella tavalla sekä#11ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia.#11Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää kielen ja tiedonalojen kielen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle#11sekä kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden merkityksen identiteeteille#11• syventää tietojaan kielen rakenteista, eri rekistereistä, ilmaisun keinoista ja#11sävyistä, niiden luomista merkityksistä sekä kirjallisuudesta ja muista kulttuurituotteista. Arvioinnin tehtävänä on edistää ja tukea oppimista sekä tehdä näkyväksi osaamisen eri ulottuvuuksia ja opiskelijan taitojen karttumista. Suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoissa palautteen antaminen ja arviointi kytkeytyvät oppimäärän#11yleisistä tavoitteista johdettuihin moduulikohtaisiin tavoitteisiin. Moduulikohtaiset#11tavoitteet muodostavat paikallisten opintojaksojen tavoitteet tai yhdistyvät sellaisiksi. #11#11Arvioinnin tulee olla monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa#11käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten havainnointia ja erilaisia näyttöjä.#11#11Opintojakson aikainen arviointi voi koostua esimerkiksi palautteen antamisesta,#11itsearvioinnista ja vertaisarvioinnista, jotka tukevat opiskelijaa osaamisen kehittämisessä oppimisprosessin aikana. #11#11Arviointivuorovaikutuksen ja -palautteen#11sekä itsearviointitaitojen avulla opiskelija kehittää käsitystä itsestään puhujana,#11kuuntelijana sekä tekstien tuottajana ja tulkitsijana.#11#11Opintojakson lopussa tehtävä arviointi perustuu sen sisältämien moduulien#11tavoitteiden saavuttamiseen. Opintojakson tavoitteisiin voi sisältyä moduulien#11tavoitteiden lisäksi myös paikallisesti määriteltyjä laaja-alaisen osaamisen#11tavoitteita. Opintojakson alussa tavoitteet kerrotaan opiskelijoille, jotta sekä#11opettaja että opiskelijat voivat seurata opinnoissa edistymistä. Opintojakson#11arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja#11mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Jos#11opintojakso koostuu useammasta saman oppimäärän moduulista, annetaan siitä#11yksi arvosana.#11#11Oppimäärän arvioinnissa voi opintojaksojen arvosanojen keskiarvon lisäksi tai#11korottamiseksi käyttää päättöarvioinnin tukena oppiaineen yleisistä tavoitteita#11johdettuja arvioinnin kohteita, jotka ovat tavoitealueittain seuraavat.#11#11Vuorovaikutusosaaminen#11• vuorovaikutustaitojen hallinta ryhmä- ja esiintymistilanteissa#11• vuorovaikutustilanteiden ja -ilmiöiden ymmärtäminen#11#11Tekstien tulkitseminen#11• monimuotoisten tekstien, erityisesti mediatekstien analysoiminen ja tulkitseminen#11• kauno- ja tietokirjallisuuden ymmärtäminen ja tulkitseminen#11• tiedon ja tekstien arvioinnin taidot#11#11Tekstien tuottaminen#11• tekstilajien tuottaminen, erilaisten ilmaisukeinojen hallinta ja itsensä ilmaiseminen#11• tekstien tuottamisen prosessien hallinta#11• yleiskielen hallinta#11• tiedonhankinnan taidot, lähteiden ja aineistojen arviointi ja käyttäminen#11#11Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen#11• kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen#11• oppiaineeseen kytkeytyvien tiedonalojen kielten ymmärtäminen#11• kielitiedon ja oppiaineen käsitteiden hallinta#11#11Opintojen päättövaiheessa voidaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnissa#11käyttää toisen asteen puheviestintätaitojen koetta (PUHVI-koetta). Äidinkieli (suomi) Äidinkieli Suomi äidinkielenä AI1 Ei SIIRTO 20 AI6 1027 Muu opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo Lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaan äidinkielenä voidaan opettaa suomen, ruotsin, saamen, romanikielen ja viittomakielen lisäksi myös muuta koulutuksen#11järjestäjän tarjoamaa ja opiskelijan valitsemaa opiskelijan äidinkieltä. Tällöin#11mainittua äidinkieltä opetetaan valtioneuvoston asetuksen (810/2018) liitteen 1#11määritellyllä tuntimäärällä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääränä.#11Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan kielikohtaisesti suomen kieli ja kirjallisuus- tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärään laadittuja lukion opetussuunnitelman perusteita soveltaen. Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä ympäristön tarjoama#11tuki opiskelijan äidinkielen kehittymiselle. Äidinkieli Muu oppilaan äidinkieli AI6 Ei SIIRTO 20 AI7 1015 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIMÄÄRÄN ERITYINEN TEHTÄVÄ#11Opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa#11äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalle#11tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen kielen peruskielitaidossaan on#11puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan suomen kielen taito#11ei anna riittäviä edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun.#11Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii#11suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito aiemmin oppimiensa kielten rinnalle. Oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun#11suomen kielen perusteiden hallintaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sellainen suomen kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus, jolla opiskelija selviää jatko-opinnoissa ja työelämässä.#11Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on#11syventää opiskelijan monikielisyyden kehittymistä, suomen kielen moniluku- ja#11vuorovaikutustaitoja sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Yhteistyössä#11opiskelijan oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineiden opetuksen#11kanssa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus tukee opiskelijan kielellisen#11ja kulttuurisen identiteetin rakentumista kulttuurisesti moninaisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon,#11kielitietoisuuden sekä omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille.#11Suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opetus edistää kielenoppimista kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Kielen#11ja vuorovaikutustaitojen hyvä hallinta on merkityksellistä jatko-opintojen, työelämän ja arjessa selviytymisen kannalta.#11Kaikissa moduuleissa kehitetään kirjoitetun kielen hallintaa, monilukutaitoa sekä#11puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä opitaan analysoimaan ja arvioimaan tekstejä#11ja vuorovaikutustilanteita kriittisesti osin jo aiemmin hankitun käsitteellisen#11osaamisen ja analysointitaitojen avulla. Näitä taitoja syvennetään ja laajennetaan#11kullakin opintojaksolla lukemalla erityisesti pitkiä kaunokirjallisia ja tietotekstejä#11sekä analysoimalla niitä itsenäisesti ja yhdessä. Pakollisten opintojen aikana#11luetaan vähintään neljä kokonaisteosta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja#11vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen opintoja korkea-asteella. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät opiskelijan vuorovaikutusosaamiseen, tekstien tulkitsemisen taitoihin, tekstien tuottamisen taitoihin sekä kielitietoisuuden kehittymiseen. Tavoitealueittain yleiset#11tavoitteet ovat seuraavat.#11Vuorovaikutusosaaminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy tavoitteelliseen, tarkoituksenmukaiseen ja eettiseen vuorovaikutukseen esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteissa#11• osaa arvioida, eritellä ja kehittää omaa vuorovaikutusosaamistaan#11• ymmärtää yhä käsitteellisempää opetuspuhetta ja muodollisia puhetilanteita,#11osaa toimia niissä ja hallitsee niihin sopivia viestintä- ja vuorovaikutusstrategioita#11• on tietoinen vuorovaikutustilanteiden kulttuurisidonnaisuudesta ja osaa tarkastella ja tulkita erilaisia vuorovaikutustilanteita ja niiden etiikkaa.#11Tekstien tulkitseminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää käsitteellisen kielen taitoaan sekä kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että ymmärtää monimuotoisia tekstejä, kuten asia- ja mediatekstejä, kirjallisuutta ja puhuttuja tekstejä, ja hyödyntää sopivia strategioita#11niiden lukemisessa ja tulkitsemisessa#11• kehittää lukemalla sana-, fraasi- ja käsitevarantoaan sekä käsitystään kirjoitetun kielen rakenteista ja osaa arvioida tekstejä tietoisena niiden tavoitteista#11ja konteksteista#11• kehittää kauno- ja tietokirjallisuuden tulkitsevan ja elämyksellisen lukemisen#11taitojaan, monipuolistaa lukemistoaan ja syventää ymmärrystään kirjallisuuden keinoista sekä oppii lukemaan ja tulkitsemaan myös pitkiä tietotekstejä,#11kokonaisia kaunokirjallisia teoksia ja tietokirjoja#11• osaa kriittisesti arvioida erilaisia tiedonlähteitä sekä niiden tarkoitusperiä,#11luotettavuutta ja käytettävyyttä.#11Tekstien tuottaminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää käsitteellisen kielen taitoaan sekä kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa hyödyntää ja tuottaa monimuotoisia tekstejä tietoisena#11niiden tavoitteista ja konteksteista, ilmaista ja perustella ajatuksiaan, valita#11tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivan kielimuodon sekä käyttää aiheeseen#11sopivia kielen rakenteita, sanastoa, fraaseja ja käsitteitä#11• hallitsee tekstien tuottamisen prosessin eri vaiheet, osaa reflektoida omia#11tekstin tuottamisen prosessejaan ja antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä#11hyödyntää sitä tekstien tuottamisessa#11• vahvistaa yleiskielen ja sen normien sekä kirjoitetun ja puhutun kielen konventioiden hallintaa, käyttää lähteitä tarkoituksenmukaisesti sekä ymmärtää#11ja noudattaa tekijänoikeuksia.#11Kielitietoisuuden kehittyminen #11Tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää kielen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle sekä kielellisen ja#11kulttuurisen moninaisuuden merkityksen identiteetille sekä oppii kehittämään#11kielitaitoaan erilaisissa kielenkäyttöympäristöissä ja -tilanteissa ja käyttämään oppimisessaan koko kielivarantoaan#11• syventää tietojaan kielen rakenteista, eri rekistereistä, tyylipiirteistä ja#11sävyistä sekä niiden luomista merkityksistä sekä kirjallisuudesta ja muista#11kulttuurituotteista#11• ymmärtää kielen oppimisen prosessia sekä oppii tuntemaan ja hyödyntämään#11itselleen sopivimpia keinoja ja välineitä kielitaitonsa kehittämiseksi. ARVIOINTI#11Jos opiskelijan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus,#11häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaista opetusta tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus#11-moduuleista. Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut#11moduulit luetaan hyväksi täysimääräisesti suomi toisena kielenä ja kirjallisuus#11-moduuleihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä ja kirjallisuus#11-moduulin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -moduulit korvaavat#11suomen kielen ja kirjallisuuden moduulit siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja#11keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pakollisten moduulien osalta voidaan#11edellyttää lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.#11Arvioinnin tehtävänä on edistää ja tukea oppimista sekä tehdä näkyväksi osaamisen eri ulottuvuuksia ja opiskelijoiden taitojen karttumista. Suomi toisena kielenä#11ja kirjallisuus -opinnoissa palautteen antaminen ja arviointi kytkeytyvät oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin moduulikohtaisiin tavoitteisiin. Moduulikohtaiset tavoitteet muodostavat paikallisten opintojaksojen tavoitteet tai yhdistyvät#11sellaisiksi. Arvioinnin tulee olla monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten havainnointia ja erilaisia näyttöjä.#11Opintojakson aikainen arviointi voi koostua esimerkiksi palautteen antamisesta,#11itsearvioinnista ja vertaisarvioinnista, jotka tukevat opiskelijaa osaamisensa#11kehittämisessä oppimisprosessin aikana. Arviointivuorovaikutuksen ja -palautteen sekä itsearviointitaitojen avulla opiskelija kehittää käsitystä itsestään puhujana, kuuntelijana sekä tekstien tuottajana ja tulkitsijana.#11Opintojakson lopussa tehtävä arviointi perustuu sen sisältämien moduulien#11tavoitteiden saavuttamiseen. Opintojakson tavoitteisiin voi sisältyä moduulien#11tavoitteiden lisäksi myös paikallisesti määriteltyjä laaja-alaisen osaamisen#11tavoitteita. Opintojakson alussa tavoitteet kerrotaan opiskelijoille, jotta sekä#11opettaja että opiskelijat voivat seurata opinnoissa edistymistä. Opintojakson#11arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja#11mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Jos#11opintojakso koostuu useammasta saman oppimäärän moduulista, annetaan siitä#11yksi arvosana.#11Kielitaidon arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenä voidaan soveltuvin osin käyttää eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa.#11Oppimäärän arvioinnissa voi opintojaksojen arvosanojen keskiarvon lisäksi tai#11korottamiseksi käyttää päättöarvioinnin tukena oppiaineen yleisistä tavoitteista#11johdettuja arvioinnin kohteita, jotka ovat tavoitealueittain seuraavat.#11Vuorovaikutusosaaminen#11• kuullun ymmärtämisen ja puhumisen taitojen kehittyminen#11• vuorovaikutustaitojen hallinta ryhmä- ja esiintymistilanteissa#11• vuorovaikutustilanteiden ja -ilmiöiden ymmärtäminen#11Tekstien tulkitseminen#11• monimuotoisten tekstien ymmärtäminen ja tulkitseminen#11• kauno- ja tietokirjallisuuden ymmärtäminen ja tulkitseminen#11• tiedon ja tekstien arvioinnin taidot#11Tekstien tuottaminen#11• tekstilajien tuottaminen, erilaisten ilmaisukeinojen hallinta ja itsensä ilmaiseminen#11• tekstien tuottamisen prosessien hallinta#11• lähteiden ja aineistojen arviointi ja käyttäminen#11• kielen abstraktiotason kehittyminen ja yleiskielen hallinta#11Kielitietoisuuden kehittyminen#11• tiedonalojen kielten ja kielellisen moninaisuuden ymmärtäminen#11• kielitiedon ja oppimäärän käsitteiden hallinta sekä kielen havainnointi ja#11käyttö tilanteen, tarkoituksen ja tekstilajin mukaisesti#11Opintojen päättövaiheessa voidaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnissa#11käyttää toisen asteen puheviestintätaitojen koetta (PUHVI-koetta). Suomi Äidinkieli Suomi toisena kielenä AI7 Ei SIIRTO 20 AI8 1029 Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIMÄÄRÄN ERITYINEN TEHTÄVÄ#11Opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole ruotsi, suomi tai saame, voidaan opettaa#11äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä soveltuu opiskelijalle, mikäli hänen ruotsin kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin#11kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan kielitaito ei opettajien arvion mukaan#11anna edellytyksiä ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii ruotsia#11ruotsinkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen ruotsin kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus#11-oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun ruotsin kielen osaamiseen. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sellainen ruotsin kielen taito ja suomalaisen#11kulttuurin tuntemus, jolla opiskelija selviää jatko-opinnoissa ja työelämässä.#11Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää ja kehittää opiskelijan monikielistä identiteettiä, ruotsin kielen tietoja ja taitoja, vuorovaikutustaitoja ja luku- ja kirjoitustaitoa, myös monilukutaidon näkökulmasta, sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Yhteistyössä opiskelijan#11oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineiden opetuksen kanssa ruotsi#11toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus tukee opiskelijan kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista kulttuurisesti moninaisessa ja monimediaisessa#11yhteiskunnassa. Opetuksen tehtävänä on myös vahvistaa opiskelijan kulttuuri- ja#11kielitietoisuutta sekä ymmärrystä kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja#11yhteiskunnalle kokonaisuutena.#11Ruotsin kieli on sekä opetuksen kohde että väline muissa oppiaineissa. Kieli- ja#11vuorovaikutustaitojen hyvä hallinta on keskeistä jatko-opintojen, työelämän ja#11arjessa selviytymisen kannalta. Pakollisten moduulien aikana opiskelija lukee#11vähintään neljä kokonaista teosta.#11Opetuksessa ohjataan pohtimaan hyvän kielitaidon merkitystä jatko-opintojen#11kannalta ja tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa ruotsin kielen ja kirjallisuuden#11opintoja korkea-asteella. RUOTSI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS -OPETUKSEN YLEISET#11TAVOITTEET#11Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät opiskelijan vuorovaikutusosaamiseen, tekstien tulkitsemisen taitoihin, tekstien tuottamisen taitoihin sekä kielitietoisuuden kehittymiseen. Tavoitealueittain yleiset#11tavoitteet ovat seuraavat.#11Vuorovaikutusosaaminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää ja laajentaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että pystyy tavoitteelliseen, tarkoituksenmukaiseen ja eettiseen vuorovaikutukseen yksin ja#11ryhmässä sekä pystyy analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään omaa vuorovaikutusosaamistaan#11• ymmärtää yhä käsitteellisempää opetuspuhetta ja muodollisia puhetilanteita, osaa toimia niissä ja hallitsee niihin sopivia viestintä- ja vuorovaikutusstrategioita#11• osaa analysoida ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita sekä#11vuorovaikutusvalmiuksia ja vuorovaikutustilanteiden etiikkaa.#11Tekstien tulkitseminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa analysoida ja#11arvioida monimuotoisia tekstejä, kuten asia- ja mediatekstejä, kirjallisuutta ja#11puhuttuja tekstejä, tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista, ja hyödyntää#11tarkoituksenmukaisia käsitteitä tekstien analyysissa#11• kehittää sana-, fraasi- ja käsitevarantoaan sekä syventää käsitystään kirjoitetusta kielestä ja osaa arvioida tekstejä tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista#11• kehittää kauno- ja tietokirjallisuuden elämyksellisen ja kokemuksellisen#11lukemisen taitojaan, monipuolistaa lukemistoaan ja syventää ymmärrystään#11kirjallisuuden keinoista sekä oppii lukemaan ja tulkitsemaan myös pitkiä tietotekstejä, kokonaisia kaunokirjallisia teoksia ja tietokirjoja#11• osaa kriittisesti arvioida erilaisia tiedonlähteitä sekä niiden tarkoitusperiä,#11luotettavuutta ja käytettävyyttä.#11#11Tekstien tuottaminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa tuottaa ja#11hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista, ilmaista ja perustella ajatuksiaan sekä käyttää tilanteeseen sopivaa#11kieltä ja ilmaisutapoja#11• hallitsee tekstien tuottamisen prosessin eri vaiheet, osaa reflektoida omia#11tekstin tuottamisen prosessejaan ja antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä#11hyödyntää sitä tekstien tuottamisessa#11• vahvistaa yleiskielen ja sen normien sekä kirjoitetun ja puhutun kielen konventioiden hallintaa, käyttää lähteitä tarkoituksenmukaisesti sekä ymmärtää#11ja noudattaa tekijänoikeuksia.#11Kielitietoisuuden kehittyminen #11Tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää kielen ja eri tiedonalojen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle#11sekä kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden merkityksen identiteetille#11• syventää tietojaan kielen rakenteista, eri rekistereistä, ilmaisun keinoista ja#11sävyistä, niiden luomista merkityksistä sekä kirjallisuudesta ja muista kulttuurituotteista. ARVIOINTI#11Jos opiskelijan oppimääräksi on valittu ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus,#11häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaista opetusta tai onko lukio voinut tarjota vain osan ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus#11-moduuleista. Ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut#11moduulit luetaan hyväksi täysimääräisesti ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus#11-moduuleihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus#11-moduulin arvosanaksi. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -moduulit korvaavat ruotsin kielen ja kirjallisuuden moduulit siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja#11keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pakollisten moduulien osalta voidaan#11edellyttää lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.#11Arvioinnin tehtävänä on edistää ja tukea oppimista sekä tehdä näkyväksi osaamisen eri ulottuvuuksia ja opiskelijoiden taitojen karttumista. Ruotsi toisena kielenä#11ja kirjallisuus -opinnoissa palautteen antaminen ja arviointi kytkeytyvät oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin moduulikohtaisiin tavoitteisiin. Moduulikohtaiset tavoitteet muodostavat paikallisten opintojaksojen tavoitteet tai yhdistyvät#11sellaisiksi. Arvioinnin tulee olla monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten havainnointia ja erilaisia näyttöjä.#11Opintojakson aikainen arviointi voi koostua esimerkiksi palautteen antamisesta,#11itsearvioinnista ja vertaisarvioinnista, jotka tukevat opiskelijaa osaamisensa #11kehittämisessä oppimisprosessin aikana. Arviointivuorovaikutuksen ja -palautteen sekä itsearviointitaitojen avulla opiskelija kehittää käsitystä itsestään puhujana, kuuntelijana sekä tekstien tuottajana ja tulkitsijana.#11Opintojakson lopussa tehtävä arviointi perustuu sen sisältämien moduulien#11tavoitteiden saavuttamiseen. Opintojakson tavoitteisiin voi sisältyä moduulien#11tavoitteiden lisäksi myös paikallisesti määriteltyjä laaja-alaisen osaamisen#11tavoitteita. Opintojakson alussa tavoitteet kerrotaan opiskelijoille, jotta sekä#11opettaja että opiskelijat voivat seurata opinnoissa edistymistä. Opintojakson#11arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja#11mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Jos#11opintojakso koostuu useammasta saman oppimäärän moduulista, annetaan siitä#11yksi arvosana.#11Kielitaidon arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenä voidaan soveltuvin osin käyttää eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa.#11Oppimäärän arvioinnissa voi opintojaksojen arvosanojen keskiarvon lisäksi tai#11korottamiseksi käyttää päättöarvioinnin tukena oppiaineen yleisistä tavoitteista#11johdettuja arvioinnin kohteita, jotka ovat tavoitealueittain seuraavat.#11Vuorovaikutusosaaminen#11• kuullun ymmärtämisen ja puhumisen taitojen kehittyminen#11• vuorovaikutustaitojen hallinta ryhmä- ja esiintymistilanteissa#11• vuorovaikutustilanteiden ja -ilmiöiden ymmärtäminen#11Tekstien tulkitseminen#11• monimuotoisten tekstien, erityisesti mediatekstien ymmärtäminen ja tulkitseminen#11• kauno- ja tietokirjallisuuden ymmärtäminen ja tulkitseminen#11• tiedon arvioinnin taidot#11Tekstien tuottaminen#11• tekstilajien tuottaminen, erilaisten ilmaisukeinojen hallinta ja itsensä ilmaiseminen#11• tekstien tuottamisen prosessien hallinta#11• yleiskielen hallinta#11• lähteiden ja aineistojen arviointi ja käyttäminen#11Kielitietoisuuden kehittyminen#11• kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen#11• oppiaineeseen kytkeytyvien tiedonalojen kielten ymmärtäminen#11• kielitiedon ja oppimäärän käsitteiden hallinta#11Opintojen päättövaiheessa voidaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnissa#11käyttää toisen asteen puheviestintätaitojen koetta (PUHVI-koetta). Ruotsi Äidinkieli Ruotsi toisena kielenä AI8 Ei SIIRTO 20 AIRU 1056 Ruotsi, äidinkielenomainen oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo Äidinkielenomaisen ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on tarjota kaksikielisille#11suomenkielistä lukiota käyville opiskelijoille mahdollisuus kehittää edelleen sekä#11ruotsin että suomen kielen taitojaan ja vahvistaa omaa kielellistä ja kulttuurista#11identiteettiään. Moduulit on jäsennetty samojen teemojen alle kuin A-oppimäärän#11mukaisessa opetuksessa.#11PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielenopiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja luo vahvan pohjan jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten#11opiskelija laatii kieliprofiilin ensimmäisen moduulin yhteydessä tai täydentää sitä.#11Kieliprofiilia työstetään oppimisprosessin edetessä lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan omasta kehittymisestään#11ruotsin kielen oppijana ja osaajana sekä ruotsista Suomen kansalliskielenä.#11Samalla tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteisön#11mutta myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee#11kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa syvennetään opiskelijan taitoa tarkastella ja käyttää#11kieltä kriittisesti tiedon hankkimiseen, työstämiseen ja jakamiseen.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja,#11joita opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista#11kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta. Ruotsi äidinkielenomaisena Äidinkielenomainen kieli Äidinkieli ruotsi AIRU Kyllä SIIRTO 20 BI 1165 Biologia lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Biologia on luonnontiede, joka tutkii elämään liittyviä ilmiöitä molekyyli- ja#11solutasolta biosfääriin. Biologian opetuksen tarkoituksena on herättää kiinnostusta bio- ja ympäristötieteisiin ja tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun#11kehittymistä. Opetus vahvistaa opiskelijan käsitystä biologian merkityksestä#11osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista. Luonnontieteellinen#11maailmankuva perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja auttaa siten opiskelijaa#11tarkastelemaan maailmaa tietoperustaisesti. Biologian opetus ohjaa opiskelijaa#11ymmärtämään elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita#11sekä evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä.#11Biologian oppiaine antaa opiskelijalle valmiuksia arkielämään, työelämään ja#11jatko-opintoihin. Biologian opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva siitä, että biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tieteenaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään#11monin tavoin esimerkiksi lääketieteissä, teollisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa. Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään biotieteiden tarjoamia#11mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen#11hyvinvointia.#11Biologian opetukselle on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva#11tiedonhankinta, tutkimuksellisuus sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja#11toimintatavat. Biologian opetuksessa tehdään laborointeja ja työskennellään#11myös digitaalisissa ja koulun ulkopuolisissa opiskeluympäristöissä. Opiskelun#11edetessä kokeellisen työskentelyn taidot monipuolistuvat ja syventyvät. Opetuksessa tehdään monipuolisesti yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa. Biologian#11opetukseen sisältyviä ilmiöitä tarkastellaan erityisesti maantieteessä, kemiassa,#11fysiikassa, psykologiassa ja terveystiedossa kullekin oppiaineelle ominaisella#11tavalla.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Biologian opetuksen perustana on luonnon monimuotoisuuden ja sen kehittymisen ymmärtäminen. Opetuksessa keskeinen teema on kestävän tulevaisuuden#11rakentaminen. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat yhdessä biologian#11tavoitteiden saavuttamisen kanssa.#11Biologian opetus vahvistaa luontevasti opiskelijan hyvinvointiosaamista. Opetus#11lisää opiskelijan ymmärrystä monimuotoisen, puhtaan ja terveellisen ympäristön#11merkityksestä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Biologiassa korostuvat yksilöiden erilaisuus ja monimuotoisuus sekä niiden biologinen tausta, mikä#11antaa opiskelijalle työkaluja moninaisuuden ymmärtämiseen. Opiskelija saa#11ohjausta omien tavoitteidensa asettamisessa sekä tukea ja kannustusta oppimisprosessin eri vaiheissa, mikä vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta ja pitkäjänteisyyttä.#11Vuorovaikutusosaamisen osalta opiskelija oppii biologian oppiaineessa argumentoimaan ja arvioimaan omia ja muiden näkökulmia biologisen tiedon avulla.#11Opetusta annetaan erilaisissa oppimisympäristöissä ja monipuolisilla työmenetelmillä, mikä kehittää opiskelijan sosiaalisia ja vuorovaikutuksellisia valmiuksia.#11Biologian opetus ohjaa opiskelijaa luonnontieteelliseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen kriittiseen analyysiin tukien näin monitieteistä ja luovaa osaamista. Opetuksessa perehdytään biologian ja sitä lähellä olevien tieteenalojen#11kieleen, käsitteistöön ja tapoihin rakentaa tietoa. Biologian opetus harjaannuttaa#11opiskelijaa tutkimuksellisuuteen sekä monitieteiseen ja luovaan työskentelyyn#11vaihtelevissa oppimisympäristöissä.#11Yhteiskunnallisen osaamisen osalta biologian opetuksessa annetaan opiskelijalle valmiuksia työskennellä yhteiskunnan kannalta tärkeillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, ympäristöalalla sekä maa- ja metsätaloudessa. Biotieteet ovat#11nopeasti kehittyvä kansainvälinen ala, jonka sovelluksia hyödynnetään yhteiskunnassa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Biologian opetus#11antaa tietopohjan, jonka avulla opiskelija voi ottaa kantaa moniin ajankohtaisiin#11yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja kykenee kriittisyyteen seuratessaan mediaa.#11Opetus ohjaa opiskelijaa kestävään elämäntapaan ja globaalin vastuun ottamiseen aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä vahvistaen näin opiskelijan globaali- ja#11kulttuuriosaamista.#11Biologian opetus kehittää opiskelijan ympäristöosaamista ja halua vaalia luonnon monimuotoisuutta. Siinä korostuu ymmärrys luonnon ainutlaatuisuudesta#11ja itseisarvosta. Opetuksessa käsitellään biologisten sovellusten ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Opetus auttaa#11opiskelijaa tekemään kestäviä valintoja arkielämässä sekä soveltamaan biologista tietoa eettisyyttä vaativissa pohdinnoissa. Biologian opetuksessa edistetään opiskelijan kykyä tarkastella ilmiöitä biotieteiden näkökulmasta sekä vahvistetaan ja syvennetään biologian tietoja, taitoja ja#11osaamista monipuolisesti. Tavoitteet liittyvät biologiseen tarkastelutapaan, biologian ilmiöihin ja prosesseihin sekä biologisiin taitoihin ja niiden soveltamiseen.#11Tavoitealueittain opetuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat.#11Biologinen tarkastelutapa#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa käyttää biologian keskeisiä käsitteitä täsmällisesti ja oikeissa yhteyksissä#11• osaa havainnollistaa biologialle ominaisia ilmiöitä lajiesimerkkien avulla#11• ymmärtää, että biologinen tieto perustuu tutkimukseen ja että Suomessa tehdään merkittävää alan tutkimusta#11• ymmärtää biologisen tiedon ja siihen perustuvien sovellusten merkityksen#11innovaatioissa sekä erilaisten ongelmien ratkaisuissa#11• saa kokemuksia, jotka syventävät kiinnostusta biologiaa ja sen opiskelua#11kohtaan.#11Biologiset ilmiöt ja prosessit#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa eliöiden perusrakenteita ja toimintoja#11• ymmärtää biologisia syy-seuraussuhteita molekyylitasolta biosfääriin#11• ymmärtää evoluution merkityksen#11• tuntee biologiseen tietoon perustuvia sovelluksia.#11Biologiset taidot ja niiden soveltaminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• suunnittelee ja toteuttaa yksin tai ryhmässä kokeellista työskentelyä monipuolisissa oppimisympäristöissä, kuten maastossa, laboratoriossa ja virtuaalisissa ympäristöissä#11• saa mahdollisuuden perehtyä biologian sovelluksiin vierailun, korkeakouluyhteistyön tai työelämäyhteistyön kautta paikallisella tai kansainvälisellä tasolla#11• käyttää ja arvioi kriittisesti biologisia tietolähteitä sekä ilmaisee ja perustelee#11erilaisia näkemyksiä biologialle ominaisella tavalla#11ymmärtää eliökunnan monimuotoisuuden säilyttämisen merkityksen, tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden sekä rohkaistuu toimimaan#11myönteisten ratkaisujen puolesta. ARVIOINTI#11Biologiassa arvioidaan oppiaineen tavoitteiden saavuttamista moduulikohtaisia#11tavoitteita ja sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja#11palaute ohjaavat opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista työskentelytavoistaan ja#11kehittämään omaa osaamistaan. Arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen#11näyttöön sekä opiskelijan käsitteellisen ja menetelmällisen osaamisen havainnointiin.#11Arvioinnissa keskeisiä kohteita ovat opiskelijan tiedot ja taidot, kuten biologian#11peruskäsitteiden hallinta sekä ajattelu-, argumentointi- ja tutkimustaidot. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, arvioida ja esittää biologista tietoa erilaisissa tilanteissa. Arvioinnissa kiinnitetään#11huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden#11ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan#11taito arvioida tietoa kriittisesti.#11Opiskelija voi osoittaa arvioitavaa osaamista myös kokeellisilla työskentelyillä#11maastossa tai laboratoriossa sekä esitelmillä, tutkielmilla ja muilla tuotoksilla. Biologia Biologia BI Ei SIIRTO 20 BI01 1166 Elämä ja evoluutio lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Biologia tieteenä#11• elämän tunnuspiirteet ja organisaatiotasot#11• biologiset tieteenalat ja tutkimusmenetelmät#11• biologiset havainnot, tutkimuskysymykset ja hypoteesien muodostaminen#11Evoluutio#11• solujen synty ja kehittyminen#11• suvullinen ja suvuton lisääntyminen#11• muuntelu ja sen perinnölliset perusteet#11• luonnonvalinta#11• lajiutuminen#11• kasvien ja eläinten evoluutio ja avainsopeumat#11• ihmisen evoluutio#11• evoluution tutkiminen#11Eliökunta#11• luokittelun periaatteet#11• eliökunnan sukupuu ja keskeisimmät taksonit Moduulissa perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin#11piirteisiin. Keskeinen näkökulma moduulissa on evoluutio ja sen merkityksen#11ymmärtäminen. Moduulissa tutustutaan biologiseen tapaan hankkia ja kuvata#11tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteitä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa selittää elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tunnistaa niitä#11esimerkeistä#11• osaa solun perusrakennetta ja toimintaa tasolla, joka mahdollistaa evoluution#11ja ekosysteemin toiminnan ymmärtämisen#11• osaa selittää perinnölliseen muunteluun, luonnonvalintaan ja lajiutumiseen#11liittyviä mekanismeja ja osaa selittää näiden merkityksen evoluutiolle#11• osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen#11• ymmärtää ja osaa selittää, miten biologinen tieto tuotetaan. BI1 Ei SIIRTO 20 BI02 1167 Ekologian perusteet lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Ekologian perusteet#11• ekosysteemien rakenne ja dynaamisuus#11• hiilen, typen ja fosforin kierto ja energian virtaus ekosysteemissä#11• populaatioiden ominaisuudet#11• sopeutuminen, ekolokerot ja levinneisyys#11• lajien väliset suhteet#11Luonnon monimuotoisuus#11• lajin sisäinen monimuotoisuus, lajien monimuotoisuus, ekosysteemien monimuotoisuus#11• monimuotoisuuden merkitys Moduulissa tarkastellaan ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa selittää ja arvioida abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden vaikutuksen eliöiden sopeutumiseen ja levinneisyyteen#11• osaa selittää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakennetta ja#11toimintaa sekä kuvata niitä esimerkkien avulla#11• osaa kuvata luonnon monimuotoisuutta ja perustella sen merkityksen. BI2 Ei SIIRTO 20 BI03 1168 Ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Ihmisen aiheuttamat ekosysteemien muutokset ja ympäristöongelmien ratkaisukeinoja#11• ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin#11• happamoituminen#11• rehevöityminen#11• vierasaineiden vaikutukset ravintoketjuissa#11• ihmisen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen#11Kestävää tulevaisuutta kohti#11• ekosysteemipalveluiden merkitys ja ekologisesti kestävä kehitys#11• toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi ja ympäristön tilaan#11vaikuttaminen Moduulin keskeisinä teemoina ovat ympäristöongelmat Suomessa ja muualla#11maailmassa. Moduulissa tutustutaan ekologiseen tutkimukseen ja sen soveltamiseen ekosysteemien ja monimuotoisuuden suojelussa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee menetelmiä, joilla voidaan tutkia ja seurata ympäristön tilaa sekä tunnistaa ympäristöongelmia#11• osaa vertailla, analysoida ja arvioida ihmisen toiminnan vaikutuksia ekosysteemeissä#11• osaa esittää perustellen ympäristöongelmien ratkaisukeinoja ja tunnistaa#11ympäristön tilassa tapahtuvia positiivisia kehityssuuntia#11• osaa arvioida ja perustella omaa toimintaansa ekologisen kestävyyden kannalta#11• osaa hankkia, analysoida, tulkita ja esittää ekologista tutkimusaineistoa. BI3 Ei SIIRTO 20 BI04 1169 Solu ja perinnöllisyys lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Tumallisen solun rakenne ja toiminta#11• solu tutkimuskohteena#11• biomolekyylit#11• eläin-, kasvi- ja sienisolu#11• geenien ilmeneminen ja sen säätely#11• fotosynteesi#11• soluhengitys, käymisreaktiot#11Solujen lisääntyminen#11• mitoosi ja solun jakautuminen#11• meioosi ja sukusolujen synty#11Periytymisen perusteet#11• geenimutaatioiden tuottamat uudet alleelit#11• mendelistinen periytyminen#11• kodominantti periytyminen, polygeeninen periytyminen, sukupuoleen sitoutunut periytyminen, periytymistavan päätteleminen sukupuusta Moduulissa tarkastellaan tumallisen solun rakennetta, toiminnan ohjaamista,#11solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. Solujen toimintoja havainnollistetaan kokeellisella työskentelyllä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa nimetä solun perusrakenteet#11• osaa selittää solujen keskeisiä toimintoja#11• hallitsee periytymisen perusmekanismit ja osaa soveltaa niitä esimerkkien#11avulla#11• osaa mikroskopoida erilaisia soluja ja tulkita solujen mikroskooppisia#11rakenteita#11• osaa toteuttaa pienen kokeellisen työn. BI4 Ei SIIRTO 20 BI05 1170 Ihmisen biologia lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Solu, kudos, elin#11• solujen erilaistuminen kantasoluista ja syöpäsolut#11• elinten muodostuminen eri kudostyypeistä#11Elimistön säätely#11• hermoston rakenne ja toiminta#11• umpirauhaset ja hormonit#11Aineenvaihdunta#11• ruoansulatuselimistö#11• verenkiertoelimistö#11• hengityselimistö#11• kuona-aineiden eritys#11Liikkuminen#11• tuki- ja liikuntaelimistö#11Elimistön sopeutuminen ympäristöön#11• iho ja lämmönsäätely#11• aistit#11• puolustusjärjestelmä#11Lisääntyminen#11• sukuelimet ja sukupuolen kehitys#11• hedelmöitys, raskaus ja synnytys Moduulissa perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat ihmisen elintoiminnot ja lisääntyminen. Moduulissa tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia#11vastaan.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa nimetä ja tunnistaa tärkeimpien elinten ja elimistöjen rakenteet ja selittää niiden toimintaperiaatteita#11• ymmärtää, mitä homeostasia on, ja osaa kertoa esimerkkejä siihen vaikuttavista tekijöistä#11• osaa kuvata elimistön viestintäjärjestelmiä ja selittää, kuinka eri osat viestivät#11keskenään#11• osaa selittää elimistön kykyä aistia ympäristöä ja reagoida muutoksiin#11• osaa selittää ja vertailla elimistön eri puolustusmekanismeja mikrobeja vastaan#11• osaa kertoa ja perustella lisääntymisen keskeisimmät vaiheet hedelmöityksestä syntymään#11• osaa toteuttaa pienimuotoisen, ihmisen elimistön toimintaa mittaavan kokeellisen työn ja esittää sen tulokset. BI5 Ei SIIRTO 20 BI06 1171 Biotekniikka ja sen sovellukset lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Mikrobit#11• mikrobien luokittelu#11• bakteerien rakenne, muuntelu, antibioottiresistenssi#11• virusten rakenne ja lisääntyminen#11• mikrobien hyödyntäminen biotekniikassa#11DNA:n muokkaus ja tutkiminen geenitekniikalla#11• tumallisen ja tumattoman solun perimän ja geenien toiminnan erot#11• DNA:n monistaminen, pilkkominen ja palojen erottelu#11• DNA:n sisältämän informaation selvittäminen#11• geenien siirto- ja muokkausmenetelmät#11Biotekniikan keskeiset sovellukset ja merkitys#11• perinteinen ja geenitekniikkaan perustuva kasvi- ja eläinjalostus#11• lääketieteet#11• genomitieto ja sen hyödyntäminen#11• DNA-tietoon perustuva yksilön ja lajien tunnistus#11• ympäristönsuojelu#11• teollisuus Moduulin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen#11merkityksen sovellusten kehittämisessä niin lääketieteessä, teollisuudessa,#11elintarviketuotannossa kuin luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa#11käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geenitekniikan ja mikrobiologian#11erilaiset sovellukset. Moduulissa esitellään uusimpia biotekniikan sovelluksia#11nopeasti kehittyvällä alalla.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee eri mikrobien rakenteet ja ymmärtää niiden perustoiminnot#11• osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten mikrobeja voidaan hyödyntää biotekniikassa#11• syventää tietoja nukleiinihapoista ja niiden ominaisuuksista sekä tietää, miten#11niitä voidaan hyödyntää geenitekniikassa#11• osaa selittää esimerkkien avulla biotekniikan keskeisimpiä sovelluksia ja#11innovaatioita sekä perustella niiden merkityksen jalostuksessa, lääketieteissä, teollisuudessa sekä ympäristönsuojelussa#11• osaa tunnistaa ja arvioida biotekniikan mahdollisuuksia ja riskejä sekä esittää#11niistä perusteltuja eettisiä mielipiteitä#11• osaa suunnitella ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeellisen#11työn. BI6 Ei SIIRTO 20 ENA 1066 Vieraat kielet, englanti A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii ensimmäisen moduulin yhteydessä#11henkilökohtaisen kieliprofiilinsa, jota työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan englannin kielestä lingua#11francana sekä omasta kehittymisestään englannin oppijana ja osaajana. Samalla#11tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnan, mutta#11myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon englannin kielen#11kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita#11opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään#11tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Englanti A1-oppimäärä englanti VKAEN Ei SIIRTO 20 ENA01 1067 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• henkilökohtaisen kieliprofiilin laatiminen#11• tavoitteiden asettelu kielten opiskelulle#11• monikielisyys voimavarana#11• erilaisiin teksti- ja tyylilajeihin tutustuminen#11• toisiin tutustuminen, arkitiedon vaihtaminen ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen keskustellen Moduulin tehtävänä on avata lukion kieltenopiskelun tavoitteita suhteessa jatkuvaan oppimiseen ja tulevaisuuden tarpeisiin muutosten monikielisessä maailmassa. Moduuli totuttaa opiskelijaa lukion kieltenopiskeluun, jossa kohdekieltä#11käytetään mahdollisimman paljon. Tehtävänä on kehittää opiskelijan kielitietoisuutta ja kieli-identiteettiä sekä itse- ja vertaisarviointitaitoja sekä vahvistaa#11opiskelijan ja ryhmän hyvinvointiosaamista.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• rohkaistuu kehittämään kielitaitoaan#11• syventää käsitystään kielitietoisuudesta ja monikielisyydestä#11analysoi ja kehittää taitoaan käyttää itse- ja vertaisarviointia oppimista tukevana menetelmänä#11• monipuolistaa kieltenopiskelustrategioitaan#11• oppii hyödyntämään tarkoituksenmukaisia kieltenopiskelun apuvälineitä#11• pystyy suhteuttamaan osaamistaan taitotasoon B2.1. ENA1 Ei SIIRTO 20 ENA02 1068 Englanti globaalina kielenä lu21 pakollinen moduuli 3 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• englanti äidinkielenä, toisena kielenä, virallisena kielenä, globaalina kielenä#11• kansainvälisyys arjessa ja lähiympäristöissä, liikkuvuus#11• kansainväliset suhteet#11• rakentava vuorovaikutus, merkitysneuvottelut ja kielentäminen hyvinvoinnin#11ja itsetunnon rakentajana#11• puhujien eri taustat ja statusvaikutukset#11• äänteiden muodostuminen ja puheen tuottaminen; englannin variantteja ja#11vertailua muihin kieliin#11• viestintätyyli erilaisissa medioissa Moduulin tehtävänä on tarkastella englannin kielen aseman kehittymistä lingua#11francana globaaleissa konteksteissa ja vuorovaikutustilanteissa, joissa englanti#11ei välttämättä ole kenenkään äidinkieli. Tehtävänä on myös tarkastella, miten#11kieli ja kielitaito vaikuttavat eettisesti kestävään toimintaan kaikessa viestinnässä. Moduulissa avataan rakentavan vuorovaikutuksen (mediaatio) käsitettä#11keskeisenä kielitaidon osa-alueena.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tunnistaa tapoja kehittää rakentavaa vuorovaikutusta#11• kehittää rakentavan vuorovaikutuksen strategioitaan ja ongelmanratkaisutaitojaan #11• vahvistaa vuorovaikutuksessa toimimisen taitojaan sekä kielellistä itsetuntoaan#11• syventää tietoaan englannin asemasta kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden näkökulmasta. ENA2 Ei SIIRTO 20 ENA03 1069 Englannin kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• luova toiminta#11• kulttuurin ja taiteen merkitys yksilölle ja yhteisölle#11• itseilmaisu identiteetin rakentumisessa Moduulin tehtävänä on syventää kulttuurista ymmärrystä. Moduulissa tarkastellaan kielten ja kulttuurien moninaisuutta sekä arvoja ja merkityksiä, jotka välittyvät kulttuurin kautta yksilölle ja yhteisölle. Taiteiden merkitystä tarkastellaan#11niiden vaikuttavuuden kautta. Opiskelijaa ohjataan hyödyntämään muita opintoja#11tai oppimisympäristöjä sekä elämänpiirejään. Opintoihin voidaan sisällyttää laajahko luovan ilmaisun tuotos.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tekee omia tulkintoja erilaisista aihepiiriin liittyvistä teksteistä#11• pystyy tuottamaan tekstejä monipuolisesti itselle tärkeistä kulttuuriaiheista ja#11-ilmiöistä#11• vahvistaa taitoa käyttää reflektointia kielenoppimisen välineenä ENA3 Ei SIIRTO 20 ENA04 1070 Englannin kieli vaikuttamisen välineenä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa#11• ihmisoikeuskysymykset, tasa-arvo#11• yksilön vastuut ja velvollisuudet, sananvapaus#11• neuvottelemisen taidot (arkiset–institutionaaliset)#11• median rooli asenteiden muokkaajana Moduulin tehtävänä on kehittää ajattelu- ja opiskelutaitoja harjoittelemalla kriittisiä luku- ja tiedonhankintataitoja sekä niihin pohjautuvia soveltamisen ja tuottamisen taitoja. Moduulissa tarkastellaan osallisuuden, aktiivisen toimijuuden ja#11demokratian rakentumista englannin kielellä kielellisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti monimuotoisessa maailmassa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutustuu medioissa esillä oleviin ajankohtaisiin aiheisiin ja niiden taustoihin#11• kehittää taitojaan ilmaista ja arvioida mielipiteitä sekä argumentoida tiedon#11perusteella#11• hyödyntää erilaisia tietolähteitä, oppimisympäristöjä ja tapoja tuottaa tekstejä. ENA4 Ei SIIRTO 20 ENA05 1071 Kestävä tulevaisuus ja tiede lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• opiskelijoita kiinnostavat tiedon- ja tieteenalat#11• erilaiset tulevaisuudenvisiot#11• kestävää tulevaisuutta rakentavat innovaatiot; mahdollisuudet ratkaista monimutkaisia ongelmia#11• yleistajuiset tekstit, lähdekriittisyys#11• englanti tieteen kielenä, tieteellisen tekstin piirteet Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan tiedonhankinnan taitoja, erityisesti#11lähteen luotettavuuden tarkastelun näkökulmasta, ja vahvistaa hänen tekstin tulkitsemisen ja tuottamisen taitojaan. Tehtävänä on myös vahvistaa opiskelijan taitoja esittää kysymyksiä ja etsiä vastauksia tai hahmotella ratkaisuja itsenäisesti#11ja ryhmän jäsenenä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• oppii käyttämään asiayhteyteen sopivia lukustrategioita ja tiivistämisen taitoja#11• kehittää taitojaan raportoida jäsennellysti havainnoista itseään kiinnostavista#11aiheista yksin ja ryhmässä. ENA5 Ei SIIRTO 20 ENA06 1072 Englannin kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• jatko-opinto- ja urasuunnitelmat; urajoustavuus#11• kieliprofiilin täydentäminen tulevaisuuden tarpeita varten#11• kansalliset tai kansainväliset yhteisöt tai yritykset työnantajina#11• itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren arjen ja talouden hallinta Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan käsitystä kielitaidosta työelämätaitona#11ja sosiaalisena pääomana muuttuvassa maailmassa. Moduulissa pohditaan jatko-opinto- ja urasuunnitelmia sekä työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• vahvistaa tietämystään tekstilajeista, jotka ovat tyypillisiä mahdollisille jatko-opinto- tai urasuunnitelmille#11• rohkaistuu englannin kielen käyttäjänä erilaisissa opiskeluun ja työntekoon#11liittyvissä vuorovaikutustilanteissa#11• kehittää taitoaan ilmaista itseään myös muodollisissa asiayhteyksissä. ENA6 Ei SIIRTO 20 ENA07 1073 Ympäristö ja kestävä elämäntapa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• globaalit ympäristökysymykset, esimerkiksi ilmastonmuutos#11• kestävä elämäntapa opiskelijan omassa elinpiirissä#11• esimerkkejä kansainvälisistä sopimuksista tai sopimusneuvotteluista#11• ratkaisukeskeisyys Moduulin tehtävänä on valmistaa opiskelijaa maailmankansalaiseksi, jolla on#11tietoa, taitoa ja tahtoa osallistua globaaleista ympäristökysymyksistä käytäviin#11keskusteluihin. Näkökulmia tarkastellaan opiskelijan omasta elinpiiristä käsin,#11mutta moduulissa tutustutaan myös kansainvälisten organisaatioiden tapoihin#11käsitellä kestävään elämäntapaan liittyviä kysymyksiä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• vahvistaa tiedonhakutaitojaan erityisesti lähdekritiikin näkökulmasta#11• kehittää ajattelun taitojaan hyödyntämällä kielitaitoaan erilaisten syy-seuraussuhteiden analysoimiseksi#11• osallistuu myös laajempiin suullisiin tai kirjallisiin vuorovaikutustilanteisiin. ENA7 Ei SIIRTO 20 ENA08 1074 Viesti ja vaikuta puhuen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• puhumisen eri piirteet#11• englannin käyttäjien erilaisten taustojen ja eri äidinkielten vaikutus puhetilanteisiin#11• dialogisuus Moduulin tehtävänä on harjaannuttaa opiskelijan monipuolista suullista kielitaitoa, jota tarvitaan kansainväliseen toimijuuteen, sekä tarjota opiskelijalle jatkuvan oppimisen välineitä oman suullisen kielitaidon kehittämiseksi. Tehtävänä on#11myös vahvistaa neuvottelemisen taitoja sekä toisen arvostamista ja huomioon#11ottamista. Moduuliin sisältyy Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon#11kokeen tai erillisen ohjeistuksen mukaisten näyttöjen suorittaminen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää ymmärrystään suullisiin vuorovaikutustilanteisiin vaikuttavista tekijöistä#11• vahvistaa suullisen vuorovaikutuksen taitojaan#11• vahvistaa taitoaan ymmärtää kielen eri variantteja#11• harjoittelee valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. ENA8 Ei SIIRTO 20 ET 1247 Uskonto/Elämänkatsomustieto lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Elämänkatsomustieto on oppiaine, joka tukee opiskelijan elämänkatsomuksen#11ja identiteetin muodostumista sekä hyvän elämän tavoittelua. Elämänkatsomus#11tarkoittaa yksilön käsitystä maailmasta ja omasta paikastaan siinä.#11Elämänkatsomustiedon lähtökohtana ovat valmiiden oppijärjestelmien sijaan#11opiskelijan elämismaailma ja sen ilmiöt. Oppiaine kannustaa opiskelijaa jäsentämään aktiivisesti omaa elämänkatsomustaan, reflektoimaan sen perusteita ja#11erittelemään siihen vaikuttavia tekijöitä. Samalla tarkastellaan erilaisia yleisiä#11maailmankatsomuksia, jotka voivat olla esimerkiksi poliittisia, tieteellisiä, elämänfilosofisia, aatteellisia, populaarikulttuurista nousevia tai uskonnollisia.#11Oppiaine on taustaltaan monitieteinen. Elämänkatsomustiedon opetuksessa#11sovellettavista tieteistä tärkeimmät ovat antropologia, filosofia, kulttuurin, taiteen#11ja uskonnon tutkimus, kasvatustiede sekä yhteiskuntatieteet, kuten mediatutkimus, politiikantutkimus, sosiologia ja sukupuolentutkimus. Opetus integroi ja#11hyödyntää muissa oppiaineissa, kuten historiassa, psykologiassa, biologiassa ja#11maantieteessä, hankittuja tietoja elämänkatsomuksellisissa pohdinnoissa. Elämänkatsomustiedon opiskelu kehittää näkemyksellisyyttä, laaja-alaista kriittistä#11ajattelua sekä kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja ilmiöiden välisiä yhteyksiä.#11Elämänkatsomustieto kartuttaa kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä,#11arvostelukykyä, toisten kunnioittamista sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Oppiaine ankkuroituu ihmisoikeusetiikkaan ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Se pohjautuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen nähdään#11sosiaalisena olentona ja korostetaan ihmisten mahdollisuutta tutkia kriittisesti#11ympäröivää todellisuutta ja elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina#11ja eettisinä yhteiskunnan jäseninä. #11Oppiaineen luonne edellyttää vuorovaikutteisia ja keskustelevia työtapoja.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Elämänkatsomustieto tukee opiskelijan oman identiteetin kehittymistä, hyvän#11elämän tavoittelua sekä kasvua sivistyneeksi ja avarakatseiseksi ihmiseksi ja#11eettisesti toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi.#11Elämänkatsomustiedossa käytetään ymmärrettävää yleiskieltä, jotta vuorovaikutus on helppoa ja katsomukselliset pohdinnat avautuvat mahdollisimman hyvin#11eri taustoista tuleville opiskelijoille. Tarpeen mukaan oppiaine hyödyntää erikoisalojen termistöä, mikä helpottaa asioiden käsitteellistä tarkastelua.#11Elämänkatsomustieto kehittää eettistä ajattelua, myötätuntoa ja valmiuksia ottaa#11muut ihmiset sekä heidän katsomuksensa ja tarpeensa huomioon. Oppiaine#11tukee oman identiteetin etsintää, auttaa jäsentämään minäkuvaa ja vahvistaa#11itsetuntemusta. Se vahvistaa näin osaltaan opiskelijan hyvinvointiosaamisen#11kehittymistä.#11Elämänkatsomustieto tukee vuorovaikutusosaamisen tavoitteiden saavuttamista. Elämänkatsomustiedolle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opinnoissa on olennaista oppia kohtaamaan,#11ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia ajattelutapoja. Toisten kuunteleminen ja#11ymmärtäminen sekä toisten näkemyksiä arvostava argumentaatio edistävät keskeisiä sosiaalisia taitoja.#11Elämänkatsomustieto hyödyntää laajasti eri tietolähteitä ja kasvattaa kykyä arvioida niiden luotettavuutta. Kriittisen, rakentavan ja eettisen ajattelun oppiminen#11on keskeinen osa elämänkatsomustiedon tavoitteistoa. Oppiaine on monitieteinen, ja siinä yhdistellään ja sovelletaan luovasti eri lukioaineista sekä tieteistä ja#11taiteista omaksuttua tietoa ja osaamista.#11Elämänkatsomustiedon opetuksen perustana ovat ihmisoikeuksien, demokratian ja kestävän tulevaisuuden periaatteet. Niiden edistämiseksi opetus rohkaisee yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Opetus kannustaa itsetutkiskeluun,#11omien eettisten arvojen punnitsemiseen sekä identiteetin ja omien vakaumusten#11rakentamiseen. Näin elämänkatsomustieto tukee yhteiskunnallisen osaamisen#11tavoitteita, kuten aktiivista kansalaisuutta, elämän valintojen tekemistä, suuntautumista jatko-opintoihin ja mielekkäälle elämänuralle sekä hakeutumista työelämän eri aloille.#11Elämänkatsomustiedon opetuksessa opiskelija saa tilaisuuden pohtia globaalin#11ja ekologisen oikeudenmukaisuuden merkitystä ajankohtaisissa ja arkielämään#11liittyvissä kysymyksissä. Oppiaine harjaannuttaa monipuolisesti eettisyyden#11taitoja. Siinä opetetaan erottamaan perustellut väitteet perustelemattomista ja#11kannustetaan etsimään tieteellistä näyttöä uskomusten tueksi. Elämänkatsomustieto auttaa opiskelijaa ymmärtämään ympäristöosaamisen tavoitteiden#11mukaisesti luonnon monimuotoisuuden arvon ja opettaa pohtimaan keinoja, joilla#11yksilö ja yhteiskunta voivat toimia ekologisesti kestävällä tavalla. Oppiaineessa#11sekä aktivoidaan toimintaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi että pohditaan#11ilmastomuutoksen kohtaamisen kannalta olennaisia asenteita ja tunnetaitoja.#11Elämänkatsomustieto perustuu ajatukseen erilaisten kulttuurien ja katsomusten#11kohtaamisen ja vuoropuhelun tärkeydestä. Se tutustuttaa historiallisesti ja nykyajassa merkittäviin maailmankatsomuksiin, kulttuureihin ja kulttuuriperintökohteisiin. Oppiaine avartaa maailmankatsomusta ja opettaa ymmärtämään kulttuurisen moninaisuuden arvon. Se ohjaa toimimaan eettisesti ja kunnioittavasti niin#11oman kuin muidenkin kulttuurien ja yhteisöjen piirissä. Oppiaineessa pohditaan#11ihmiskunnan tulevaisuutta ja maailmaa muuttavia kehityskulkuja, kuten uutta#11mediaympäristöä, teknologian kehitystä ja ilmastonmuutosta. Näin elämänkatsomustieto vahvistaa opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista. ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija#11• saa tukea ja perusteita identiteettinsä ja elämänkatsomuksensa rakentamiseen#11• osaa hyödyntää, yhdistellä ja soveltaa eri tieteissä ja lukion oppiaineissa#11omaksuttuja tietoja oman elämänkatsomuksensa rakentamisessa#11• osaa arvioida kriittisesti maailmankatsomuksiin ja omaan elämänkatsomukseen vaikuttavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä#11• osaa toimia rakentavasti erilaisissa ja erimielisissäkin vuorovaikutustilanteissa#11• laajentaa ja syventää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään#11• kehittää kykyään reflektoida omaa ja muiden ajattelua ja toimintaa#11• kunnioittaa ja osaa perustella periaatteita ja käytäntöjä, jotka edistävät ihmisoikeuksia, kulttuurien välistä myönteistä kohtaamista, yhteiskunnallista ja#11globaalia oikeudenmukaisuutta sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista ja#11ilmastovastuuta. ARVIOINTI#11Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sitä, kuinka laaja-alaisesti, monipuolisesti, johdonmukaisesti ja oivaltavasti opiskelija osaa pohtia katsomuksellisia#11kysymyksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Arviointi tukee ja kehittää opiskelijan kykyä#11reflektoida oman elämänkatsomuksensa ja identiteettinsä rakentumista sekä#11kykyä perustella katsomuksellisia valintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon#11taito perustella katsomuksellisia käsityksiä kirjallisesti, suullisesti ja vuorovaikutteisesti.#11Elämänkatsomukselliset kysymykset ovat henkilökohtaisia ja nousevat opiskelijan omasta elämästä. Niiden pohdiskelun arviointi perustuu ajattelun taitoihin,#11kuten johdonmukaisuuteen, kriittisyyteen, ristiriidattomuuteen ja systemaattisuuteen. Opiskelijan suorituksissa arvioidaan taitoa tarkastella ja eritellä monipuolisesti erilaisia katsomuksellisia kantoja sekä taitoa esittää niistä perusteltuja arvioita.#11Elämänkatsomustiedossa arvioidaan myös katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystä, joka sisältää sekä tiedollisen ulottuvuuden että ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja. Nämä otetaan huomioon opintojaksojen arvioinnissa. Arviointi rohkaisee opiskelijaa oman opiskelunsa suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto ET Ei SIIRTO 20 ET01 1248 Minä ja hyvä elämä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• minuus, elämänkatsomus, maailmankatsomus ja maailmankuva#11• hyvän elämän tekijöitä ja ulottuvuuksia: tarpeet, onnellisuus, elämän merkityksellisyys, hyvinvointi ja toimintavalmiudet, erilaisia hyvän elämän malleja#11• luonnon- ja ihmistieteellisiä, filosofisia, taiteessa ja populaarikulttuurissa#11ilmeneviä sekä sekulaareja ja uskonnollisia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita#11• yksilöllisyys, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys#11• ihmisen identiteetti ja sosiaalisuus: yksilöt yhteisöissä, yksityinen ja julkinen,#11sosiaaliset suhteet, roolit ja normit, ihmisen yhteisöllisen aseman intersektionaalisuus#11• ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus, opiskelu ja työ, vanheneminen ja#11kuolema Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää hyvän elämän pohtimiseen liittyvät keskeiset käsitteet ja osaa#11käyttää niitä oman elämänkatsomuksensa jäsentämisessä#11• tutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä, osaa arvioida niitä sekä tarkastella niitä suhteessa omiin elämäntavoitteisiinsa#11• osaa arvioida erilaisia hyvän elämän edellytyksiä ja identiteettivalintoja#11yhdenvertaisuutta kunnioittaen#11• tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä, miten ne johtavat erilaisiin#11hyvän elämän ihanteisiin#11• ymmärtää oman identiteettinsä osa-alueita ja osaa eritellä siihen vaikuttavia#11yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tekijöitä#11• kehittää kykyään elämänkatsomukselliseen keskusteluun, vuorovaikutukseen#11ja näkemystensä ilmaisemiseen vastuullisesti, johdonmukaisesti ja luovasti. ET1 Ei SIIRTO 20 ET02 1249 Minä ja yhteiskunta lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kriittinen ajattelu ja väitteiden järkiperäinen perustelu: ympäröivän todellisuuden jäsentäminen ja sen erilaiset vääristymät#11• median ja muiden informaationlähteiden toimintalogiikka; koulun, politiikan,#11tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä kulttuuristen, mukaan lukien uskonnollisten yhteisöjen, vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan#11elämänkatsomukseen#11• aikalaiskritiikki: yhteiskunnan ja eri alakulttuurien aatteita ja arvoja#11• yhteiskunnassa toimimisen ja aktiivisen kansalaisuuden tiedollisia perusteita: yhteiskunnalliset rakenteet, sosiaaliset tosiasiat, modernin länsimaisen#11yhteiskunnan erityispiirteet, kuten individualismi ja yhteisön ja yhteiskunnan#11ero, sekä näiden vaikutus yksilön elämään#11• taloudellinen ja poliittinen valta Suomessa ja globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset#11• ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet; ihmisoikeusasiakirjat, kuten#11YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus#11sekä Euroopan ihmisoikeussopimus; ihmisoikeusloukkaukset, kuten holokausti#11• globaali oikeudenmukaisuus, kestävä tulevaisuus, ilmastonmuutoksen torjunta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030 Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja omalle identiteetille#11• ymmärtää, että sosiaalisia ilmiöitä ja yhteiskunnallisia rakenteita voidaan tarkastella tieteellisesti ja niillä on suuri merkitys yksilön elämänkatsomukselle#11ja elämänvalinnoille#11• osaa arvioida kriittisesti niin omia kuin muiden yhteiskunnallisia väitteitä ja#11katsomuksia#11• osaa tulkita ja arvioida erilaisten medioiden ja muiden yhteiskunnallisten instituutioiden tarjoamaa informaatiota#11• osaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen osa-alueita, yhteiskunnallisia#11rakenteita, ideologisia piirteitä sekä vallitsevia yhteiskunnallisia arvoja#11• ymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnon- ja omantunnonvapauden, yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja#11globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen#11periaatteita#11• osaa jäsentää omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä, kansalaisena valtiossa#11ja toimijana talousjärjestelmässä#11• osaa arvioida yksilön vaikutusmahdollisuuksia sekä kasvattaa valmiuttaan#11rakentavaan ja vastuulliseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. ET2 Ei SIIRTO 20 ET03 1250 Kulttuurit lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta toisiinsa, etnosentrismi ja kulttuurirelativismi#11• kulttuuria koskevan tutkimuksen perusteita: tutkittavan ja tutkijan näkökulmat, kenttätyö, etnografia, kysely, haastattelu#11• kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon#11maailmanperintöohjelma#11• suomalaisen kulttuurin ja identiteettipolitiikan historiallinen rakentuminen,#11suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit#11• kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset tulkinnat ja vaikutukset#11• etnisyyden, rasismin ja muun syrjinnän sekä keskinäisen kunnioituksen ja#11yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle elämänkatsomukselleen sekä saa välineitä myönteisen kulttuurisen identiteetin rakentamisessa#11• osaa käyttää kulttuuria koskevan tutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja koskeviin kysymyksiin oman perustellun kantansa#11ymmärtää, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään eikä mikään#11kulttuuri ole kehittynyt ilman ulkoisia vaikutteita kulttuurin ydinpiirteisiin,#11kuten elämäntapoihin, kieleen, teknologiaan ja uskomuksiin#11• hahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona, johon kuuluvat niin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus ja#11vähemmistökulttuurit#11• osaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnat sekä maailman kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella#11niiden yhdenvertaisen kohtelun#11• tunnistaa vihapuheen ja osaa erottaa sen sananvapauden vastuullisesta#11käytöstä. Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto ET3 Ei SIIRTO 20 ET04 1251 Katsomukset lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• katsomuksellinen käsitteistö; katsomukset perustavina tapoina käsittää maailma ja katsomuksellisten kysymysten luonne#11• ihmiskunnan katsomuksellisuuden muotoutuminen: evoluution, kielen ja joustavan yhteistyön merkitys ihmislajin kehityksessä; animismi, teismi, ateismi#11• katsomusten historiaa: universaalien katsomusten ja moraalijärjestelmien#11synty, modernin subjektin ja tieteellisen maailmankuvan synty, edistysusko ja#11yhteiskunnan osa-alueiden eriytyminen uudenlaisten katsomusten taustana#11• poliittisia maailmankatsomuksia, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi;#11katsomusten ilmeneminen elämäntavassa, taiteessa, urheilussa sekä suhteessa luontoon ja ympäristöön#11• elämänkatsomuksen jäsentäminen katsomushistorian näkökulmasta; oman#11elämänkatsomuksen taustalla olevat satunnaiset historialliset seikat Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa eritellä maailman- ja elämänkatsomuksen sekä maailmankuvan käsitteitä, arvioida niihin liittyviä perusteita sekä erottaa katsomukselliset ja arvokysymykset mielipidekysymyksistä#11• ymmärtää katsomusten, kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen jatkuvaa historiallista muuttumista sekä osaa sen perusteella eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja lähtökohtia#11• osaa eritellä ja arvioida evoluution, universaalien eettisten järjestelmien,#11Euroopan uuden ajan murroksen, valistuksen, tieteen sekä modernin markkinatalouden merkitystä maailmankuviin ja omaan elämänkatsomukseensa#11• osaa arvioida erilaisten arvojen, maailmankuvien ja tietämisen tapojen sekä#11yksilöllisten, yhteisöllisten, poliittisten ja uskonnollisten ulottuvuuksien painoarvoa erilaisissa elämän- ja maailmankatsomuksissa#11osaa eritellä oman elämänkatsomuksensa ja siihen liittyvien uskomusten#11perusteita ja muotoutumista sekä ymmärtää, että elämänkatsomuksen lähtökohdat olisivat voineet poiketa nykyisistä. Elämänkatsomustieto ET4 Ei SIIRTO 20 ET05 1252 Uskonnot ja uskonnottomuus lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen; käsityksiä uskontojen alkuperästä; uskontokritiikki#11• keskeisiä uskonnollisten ilmiöiden ymmärtämiseen liittyviä käsitteitä, kuten#11myytti, pyhä, riitti, symboli ja jumala#11• kristinuskon ja islamin sekä buddhalaisuuden ja hindulaisuuden historiallinen#11ja maantieteellinen levinneisyys, jakautuminen ja peruspiirteet; Itä-Aasian#11katsomusperinteiden yleiset piirteet#11• ateismi, agnostismi, uskonnottomuus ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet#11• uskonnon ja uskonnottomuuden näkyminen ja vaikutus arkielämässä, politiikassa ja oikeudenkäytössä: liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus,#11tapauskonnollisuus, uudet uskonnolliset liikkeet, sekularisaatio ja julkisen#11vallan tunnustuksettomuuden periaate Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää kykyä lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomia maailmankatsomuksia sekä kykyä verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa omaan elämänkatsomukseensa#11• tutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseen#11tutkimukseen, määrittelyyn ja selittämiseen sekä uskontokritiikkiin#11• hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida#11maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin ja#11uskontoihin, liittyviä kysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellun#11kantansa#11• perehtyy suuriin maailmanuskontoihin ja hahmottaa niiden keskeisiä piirteitä,#11sisäistä monimuotoisuutta sekä vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan#11• perehtyy ateismin, agnostismin ja humanismin historiaan#11• ymmärtää, että uskonnottomuus ja uskonnollisuus ovat historiallisesti rakentuneita, monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla on vahva kulttuurinen ja#11yhteiskunnallinen merkitys. ET5 Ei SIIRTO 20 ET06 1253 Tulevaisuus lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• tulevaisuuden tutkimus, heikot ja vahvat signaalit, tulevaisuustyö; mahdollisia,#11todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuden skenaarioita#11• tieteellis-teknologinen vallankumous ja teknologian kehittyminen, erityisesti#11digitalisaatio, koneoppiminen, tekoäly ja robotiikka, sekä niiden vaikutus#11yhteiskuntaan ja kulttuuriin#11• ihmiskäsitysten ja hyvän elämän ihanteiden mahdollinen muutos: esimerkiksi#11kyborgit, transhumanismi, geeniteknologia; erilaisia suhtautumistapoja teknologiseen kehitykseen#11• yhteiskunnan, talouden rakenteiden ja työn muutos: esimerkiksi robotiikka,#11eriarvoistuminen, muutokset työn ja varallisuuden jaossa#11• globaalisti vaikuttavat ekologiset muutokset: ilmastonmuutos, massasukupuutot, diversiteetin heikkeneminen, kansainvaellukset#11• yksilön valinnat ja yhteistyö paremman tulevaisuuden puolesta; tekninen kehitys hyvän elämän mahdollistajana#11• erilaisia fiktiivisiä tulevaisuuden kertomuksia ja niiden kritiikkejä, dystopiat ja#11utopiat Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutustuu tulevaisuuden tutkimisen keinoihin ja tehtäviin sekä ymmärtää, että#11vaikka tulevaisuutta on vaikea ennustaa, siihen voidaan vaikuttaa arvoilla,#11teoilla ja valinnoilla#11• hahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologian kehitykseen ja osaa arvioida, miten tekninen muutos vaikuttaa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja ympäristöön#11• omaksuu valmiuksia, niin asenteita, tietoja kuin tunnetaitojakin, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen ja ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä#11sen torjumisen keinoja ja niiden esteitä#11• osaa arvioida tieteellis-teknologisen vallankumouksen vaikutusta nykyaikaisiin yhteiskuntiin, maailmankatsomuksiin ja omaan elämänkatsomukseensa#11• ymmärtää utopioiden ja dystopioiden merkityksen historiallisten, ajankohtaisten ja tulevaisuuden kysymysten heijastajina. ET6 Ei SIIRTO 20 FI 1193 Filosofia lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Filosofia tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen luo pohjan maailmaa, yhteiskuntaa ja ihmistä#11koskevien käsitysten ymmärtämiselle ja niiden järkiperäiselle arvioinnille. Filosofisen ajattelun opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaan kriittisesti erilaisten käsitysten perusteluja.#11Kriittisen ja perusteita etsivän luonteensa ansiosta filosofia auttaa jäsentämään#11nykypäivän informaatiotulvaa sekä erottamaan tosiasiaväitteet mielipiteistä. Näin#11filosofian opiskelu edistää opiskelijan yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia.#11Argumentaation ja pätevän päättelyn opiskelu kehittävät kykyä ymmärtää ja#11ilmaista mutkikkaitakin ajatuskulkuja.#11Perinteisesti filosofiaa on kutsuttu kaikkien tieteiden äidiksi. Siksi sen luonteeseen kuuluu jo lähtökohtaisesti eri tiedonalojen integraatio, joka tukee laajojen#11käsitteellisten kokonaisuuksien ja yhteyksien hahmottamista. Filosofian opiskelu#11auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset rakentuvat ja eroavat toisistaan. Tämä tukee eri tieteiden omaksumista, mikä helpottaa#11opiskelijan siirtymistä jatko-opintoihin. Filosofian tuntemus vahvistaa opiskelijan#11yleissivistystä.#11Filosofian opiskelu vahvistaa opiskelijan käsitystä omasta identiteetistään. Se#11harjaannuttaa eettiseen pohdintaan ja auttaa ymmärtämään, mitä merkitystä#11erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Filosofia kehittää#11arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Tämä tukee#11opiskelijan yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyä osallistua järkiperäiseen keskusteluun. Koska filosofisiin kysymyksiin on harvoin yksinkertaisia#11vastauksia, opiskelija oppii muodostamaan ja perustelemaan omia käsityksiään#11sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Monimutkaisten kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijan luottamusta#11omiin ajattelutaitoihinsa. Oppiaineen luonteeseen sopivat keskustelevat ja dialogiset työtavat.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Filosofian opiskelu tukee monipuolisesti opiskelijan vuorovaikutusosaamista#11sekä kasvua sivistyneeksi, vastuulliseksi ja yhdenvertaisuutta kunnioittavaksi#11kansalaiseksi. Oppiaine korostaa dialogisuutta ja hyvää argumentaatiota, mikä#11edistää opiskelijan sitoutumista kestäviin ajattelu- ja elämäntapoihin sekä oikeudenmukaisiin yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Filosofia yhdistelee tiedonaloja#11sekä tukee eri tieteiden omaksumis#11ta ja elinikäistä oppimista. Sen opiskelu kehittää kielellistä ilmaisua, analyyttista ajattelua ja loogista päättelykykyä.#11Filosofiassa ongelmia jäsennetään käsitteellisesti ja dialogisesti. Siksi siinä#11korostuvat täsmällinen ja käsitteiden merkityksiä avaava kielenkäyttö sekä kielitietoisuus. Vaikka filosofia hyödyntää oman traditionsa ja muiden tieteenalojen#11termistöä, sen tavoitteena on selkeä ja ymmärrettävä kieli. Filosofian argumentatiivinen luonne kehittää ilmaisua, jossa painottuvat johdonmukaiset perustelut#11ja eri näkökulmien huomioiminen.#11Hyvää elämää ja yhteiskuntaa koskevat pohdinnat kuuluvat perinteisesti filosofian ytimeen. Filosofian opiskelu tukee hyvinvointiosaamista kehittämällä#11opiskelijan ymmärrystä itsestään, ajattelustaan ja suhteestaan muihin. Ymmärryksen kasvu liittyy ihmisen kasvuun kokonaisuutena ja ohjaa hyveisiin ja hyvinvointiin. Filosofian keskusteleva ja hyvää argumentaatiota korostava opiskelutapa#11tukee opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja sekä opettaa erilaisten näkemysten arvostamista. Samalla kannustetaan opiskelijaa sitoutumaan#11kestäviin ajattelu- ja elämäntapoihin sekä oikeudenmukaisiin yhteiskunnallisiin#11käytäntöihin. Filosofia kehittää epävarmuuden sietokykyä ja valmiutta toimia#11myös tilanteissa, joissa käytettävissä oleva informaatio on rajallista.#11Filosofiaan kuuluu perinteisesti monitieteistä ja luovaa osaamista vahvistava, eri#11tiedonaloja integroiva lähestymistapa. Filosofian opiskelu rakentaa luontevasti#11siltoja eri tieteenalojen välille. Filosofia auttaa omaksumaan erilaisia tiedonhankintatapoja sekä yhdistämään eri tieteiden tuloksia, mikä helpottaa laajojen#11kokonaisuuksien hahmottamista. Filosofisen ajattelun vahva johdonmukaisuuden#11vaatimus kehittää kykyä ymmärtää erilaisten argumenttien perusteita ja erottaa#11tosiasiaväitteet mielipiteistä. Kyseenalaistavana ja perusteita etsivänä oppiaineena filosofia rohkaisee luovaan ja itsenäiseen ajatteluun.#11Yhteiskunnallisen osaamisen osalta filosofian opetuksessa sitoudutaan järkiperäiseen eettiseen ajatteluun, joka perustuu demokratian, ihmisoikeuksien ja#11kestävän tulevaisuuden kunnioittamiseen. Oikeudenmukaisen yhteiskunnan ja#11aktiivisen kansalaisuuden ihanteet ovat paitsi tarkastelun kohteita myös tavoitteita, joihin opetus pyrkii kasvattamaan. Filosofia kehittää luovan, kriittisen ja#11itsenäisen ajattelun kykyä, joka vahvistaa valmiuksia jatko-opintoihin, mielekkääseen urasuunnitteluun ja tulevaisuuden työelämän muutoksiin.#11Etiikka on filosofian perinteinen osa-alue ja siksi keskeinen osa filosofian opiskelua. Filosofia opettaa arvojen, normien ja merkitysten käsitteellistä jäsentämistä.#11Eettinen pohdinta kattaa niin yksilöä, yhteiskuntaa kuin ympäristöä koskevat#11kysymykset. Oppiaineen kriittinen perinne ohjaa opiskelijaa itsenäiseen ajatteluun ja kannustaa sitoutumaan moraalisesti kestävään toimintaan. Filosofian#11opiskelu auttaa hahmottamaan moniulotteisia ongelmia ja luomaan niistä kokonaisjäsennystä. Ymmärrys sosiaalisten ja ekologisten globaalien ongelmien luonteesta rohkaisee toimimaan niiden korjaamiseksi ja toteuttaa ympäristöosaamisen tavoitteita.#11Globaali- ja kulttuuriosaamisen näkökulmasta filosofian opiskelu avartaa ajattelua ja auttaa ymmärtämään, että on olemassa erilaisia tapoja hahmottaa todellisuutta. Se kehittää herkkyyttä havaita yhtäläisyyksiä ja eroja maailman ilmiöissä.#11Filosofian osa-alueista erityisesti etiikka ja yhteiskuntafilosofia tarkastelevat#11ihmisten ja kulttuurien monimuotoisuutta sekä kannustavat suhtautumaan#11ennakkoluulottomasti erilaisiin elämänilmiöihin. Filosofiset ajatuskokeet johdattavat hahmottelemaan mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja. FILOSOFIAN OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa hahmottaa filosofisia ongelmia sekä niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina#11• osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia väitteitä, niiden merkityksiä ja perusteluja#11• hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot, mikä auttaa kehittämään omaa ajattelua, arvioimaan sitä kriittisesti sekä pohtimaan sen rajoja#11eri tieteenaloilla ja arkielämässä#11• kykenee arvioimaan moraalisia ongelmia ja niiden mahdollisia ratkaisuja sekä#11sitoutumaan eettisiin periaatteisiin#11• oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä#11ajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä#11kuin muillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa tai ristiriitaista#11• kehittää kykyään ilmaista näkemyksiään järkiperäisesti perustellen. ARVIOINTI#11Arviointi kohdistuu keskeisten filosofisten kysymysten ymmärtämiseen, ajattelun taitojen ja käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista ja arvioida filosofista#11ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä hahmottaa ja täsmentää informaatiota käsitteellisesti sekä eritellä ja pohtia sitä kriittisesti. Lisäksi arvioidaan taitoa tunnistaa#11arkielämässä ja tieteessä filosofisia ongelmia ja muotoilla niitä käsitteellisesti.#11Arvioinnissa otetaan huomioon filosofisiin kysymyksiin esitettyjen ratkaisujen#11tuntemus sekä taito esittää johdonmukaisia argumentteja kirjallisesti, suullisesti#11ja vuorovaikutteisesti.#11Arviointi tukee ja kehittää opiskelijan kykyä reflektoida omaa ajatteluaan ja rohkaisee häntä oman opiskelunsa suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Opintojaksojen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, ja filosofian yleisten#11tavoitteiden saavuttamista arvioidaan moduulikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen hallinnan kautta. Filosofia Filosofia FI Ei SIIRTO 20 FI01 1194 Johdatus filosofiseen ajatteluun lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• mitä filosofia on, filosofinen kysymyksenasettelu sekä ajattelu filosofian#11perinteessä ja ajankohtaisissa aiheissa#11• johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä niiden#11harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, muun muassa ajankohtaisiin#11yhteiskunnallisiin ongelmiin sovellettuna#11• keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja#11välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen#11• tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero#11• tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: väitteiden muodostaminen,#11koetteleminen ja perusteleminen joissain lukion oppiaineissa. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• muodostaa käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin#11• oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan#11erilaisille väitteille perusteluja, hahmottamaan perustelujen rakennetta sekä#11arvioimaan niiden pätevyyttä#11• tuntee ja oppii erilaisten vuorovaikutteisten harjoitusten ja keskustelujen#11kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista,#11käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä#11• perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin#11• osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu#11tietämiseen joissain lukion oppiaineissa. FI1 Ei SIIRTO 20 FI02 1195 Etiikka lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• moraalin luonne normijärjestelmänä; moraalin, lakien ja tapojen ero; moraalinen objektivismi, relativismi, subjektivismi#11• moraalia tarkasteleva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyveet, seuraukset,#11oikeudet ja velvollisuudet#11• filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä#11elämäntavasta#11• etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat#11• ympäristöä ja luontoa koskevia eettisiä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutos ja#11eläinten oikeudet#11• etiikka ja yhteiskunta: ihmis- ja perusoikeudet Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin#11• osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta sekä hahmottaa normatiivisten#11ja kuvailevien väitteiden eron#11• osaa esittää suullisesti ja kirjallisesti johdonmukaisia eettisiä argumentteja#11sekä perustella moraalin velvoittavuutta#11• oppii jäsentämään oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan#11filosofisen käsitteistön avulla#11• osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia#11moraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein#11• osaa soveltaa etiikkaa yhteiskuntaa ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin. FI2 Ei SIIRTO 20 FI03 1196 Yhteiskuntafilosofia lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• yhteiskuntajärjestyksen oikeuttaminen, yhteiskuntasopimusteoriat#11• vallan, vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eri muodot#11• ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltio; demokratia ja yhteisöllisyys#11yhteiskunnallisina arvoina#11• poliittiset ihanteet: liberalismi, sosialismi, anarkismi, konservatismi, nationalismi; yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat#11• hyvinvoinnin ja talouden suhde; tulo-, varallisuus- ja hyvinvointierojen oikeuttaminen; hyvinvointivaltio#11• ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: ympäristöongelmat, kulttuurien kohtaaminen, teknologian ja tekoälyn vaikutukset, sukupuoli ja valta, eriarvoistavien rakenteiden tunnistaminen ja kritiikki Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• perehtyy joihinkin yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin#11• oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vapautta, tasa-arvoa ja vallankäyttöä yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa#11• pystyy arvioimaan filosofisesti yhteiskunnan rakennetta ja sen oikeutusta#11• osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin#11• ymmärtää oikeuksien merkityksen yhteiskunnan perustana. FI3 Ei SIIRTO 20 FI04 1197 Totuus lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kieli, merkitys ja totuus#11• totuuden luonne ja totuusteoriat; totuuden lähestyminen; välttämätön ja kontingentti totuus#11• todellisuuden ja tietoisuuden luonne; realismi ja antirealismi#11• tiedon lähteet, tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen, tiedon#11suhde varmuuteen#11• tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmiä sekä tieteellinen päättely; tieteen etiikka#11• tieteen menetelmien ja teorioiden luotettavuus ja suhde todellisuuteen#11• selittäminen, ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta erilaisissa tieteissä Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa erottaa mielipiteet tosiasiaväittämistä ja ymmärtää tarpeen perustella#11tosiasiaväittämät#11• ymmärtää kielen ja merkitysten roolin todellisuuden hahmottamisessa#11• osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita totuudesta, tiedosta, todellisuuden#11luonteesta ja tieteestä#11osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen#11luonnetta#11• osaa arvioida havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden suhdetta#11totuuteen#11• oppii arvioimaan tilanteita, joissa eri tutkimukset antavat erilaisia tuloksia ja#11toimintavaihtoehtoja. FI4 Ei SIIRTO 20 FY 1177 Fysiikka lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Fysiikan opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja maailmankuvan#11kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkityksen jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opetuksessa perehdytään oppiaineen ja sen taustalla#11olevien tieteenalojen kieleen, käsitteistöön ja tapoihin rakentaa tietoa. Opiskelijan#11luonnontieteellinen lukutaito kehittyy, mikä auttaa opiskelijaa arvioimaan kriittisesti erilaisia arjen valintoja sekä näkökulmia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Fysiikan opetus antaa opiskelijalle valmiuksia menestyä jatko-opinnoissa#11luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla sekä hyödyntää fysiikan#11osaamistaan työelämässä. Monipuolisilla oppimistilanteilla ja -ympäristöillä edistetään opiskelijoiden mahdollisuuksia oppia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.#11Fysiikan opetuksen tuella opiskelijan ymmärrys fysiikan käsitteistä rakentuu ja#11opiskelija ymmärtää niitä kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tasolla. Opiskelijan#11aikaisemmat kokemukset, uudet havainnot ja näkökulmat muokkautuvat johdonmukaiseksi käsitykseksi ympäröivästä todellisuudesta opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuksessa ja fysiikan teorioiden avulla.#11Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat ympäristöstä tehdyt havainnot. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista sekä luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisesti että kunkin#11moduulin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan#11työturvallisuutta noudattaen.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Fysiikan opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan,#11tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden#11ja merkityksen arviointiin. Opetus kehittää yhteiskunnallista osaamista antamalla opiskelijalle valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon.#11Opiskelijoiden oma tutkimuksellinen työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoita fysiikan opiskeluun. Opiskelija kehittää vuorovaikutusosaamistaan ja oppii pitkäjänteisyyttä#11sekä vastuunottamista omasta työskentelystään monipuolisten työtapojen avulla,#11esimerkiksi projektioppimisella ja ryhmässä työskentelemällä.#11Opetus välittää kuvaa fysiikan merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: fysiikkaa tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön#11ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Opetus ohjaa opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja ympäristöstä, käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden#11rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän#11käytön, ympäristö- ja terveysvaikutusten sekä energiantuotantotapojen kannalta.#11Fysiikan opetus tukee näin eettisyyttä ja ympäristöosaamista, globaali- ja kulttuuriosaamista sekä hyvinvointiosaamista.#11Fysiikan opintojen aikana harjoitellaan erilaisten tekstien kirjoittamista, kriittistä#11tulkitsemista ja analysointia. Monilukutaitoa kehitetään tulkitsemalla ja tuottamalla esimerkiksi kirjoitettua tekstiä, kuvia, videoita, taulukoita, kuvaajia tai#11kaavoja. Monitieteinen ja luova osaaminen saa tukea fysiikan opiskelusta myös#11tieto- ja viestintäteknologian osalta. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään#11muun muassa tiedon etsimiseen, kokeellisten havaintojen keräämiseen, mittaustulosten käsittelyyn ja tulkitsemiseen, tuotosten laatimiseen ja esittämiseen sekä#11mallintamiseen ja simulointiin FYSIIKAN OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Fysiikan opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät fysiikan merkitykseen, arvoihin ja#11asenteisiin, tutkimisen taitoihin sekä fysiikan tietoihin ja niiden käyttämiseen.#11Tavoitealueittain opetuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat.#11Merkitys, arvot ja asenteet#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa arvioida fysiikan ja teknologian merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle#11• tunnistaa fysiikan osaamistaan sekä kykenee asettamaan omia tavoitteitaan,#11kohtaamaan oppimishaasteitaan ja soveltamaan fysiikan opiskelustrategioita#11• perehtyy fysiikan soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kuten luonnossa,#11elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä#11• saa mahdollisuuksia perehtyä fysiikan sovelluksiin vierailujen, korkeakouluyhteistyön tai työelämäyhteistyön kautta paikallisella tai kansainvälisellä#11tasolla#11• saa riittävät jatko-opintovalmiudet luonnontieteellisille ja fysiikkaa soveltaville aloille#11saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun#11ja päätöksentekoon.#11Tutkimisen taidot#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa#11• osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä#11edelleen tutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi#11• osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden#11kanssa#11• tunnistaa virhelähteiden vaikutuksen mittauksiin#11• osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja#11koko tutkimusprosessia.#11Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa käyttää fysiikan keskeisiä käsitteitä johdonmukaisesti ja oikeissa yhteyksissä#11• jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja#11periaatteiden avulla#11• osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia fysiikalle ominaisilla tavoilla#11• ymmärtää fysiikan ilmiöitä ja periaatteita teknologisten sovellusten taustalla#11• osaa muodostaa, tulkita ja arvioida erilaisia malleja sekä käyttää niitä ja#11simulaatioita ilmiöiden kuvaamiseen ja ennusteiden tekemiseen#11• osaa käyttää asianmukaisia ohjelmia mallintamisen, laskennallisten ja graafisten ratkaisujen sekä tulosten ilmaisemisen välineenä#11• osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti fysiikan tietojensa avulla. ARVIOINTI#11Arviointi kohdistuu fysiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen hallintaa painottaen. Oppimisprosessin#11aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa fysiikan osaamisensa tiedostamisessa ja kehittämisessä. Samalla opiskelija harjaantuu itsearviointiin.#11Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön sekä opiskelijan käsitteellisten ja#11menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Fysiikan tietoja ja niiden#11soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin, kuten selittämällä, graafisesti mallintamalla ja matemaattisia malleja käyttämällä. Erilaisten tuotosten lisäksi arvioidaan opiskelijan työskentelyä, esimerkiksi kysymysten muodostamista, ongelmanratkaisuprosessin kuvaamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaan#11huomioon taito työskennellä kokeellisesti, hankkia tietoa ja soveltaa sitä. Fysiikka Fysiikka FY Ei SIIRTO 20 FY01 1178 Fysiikka luonnontieteenä lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• suure ja yksikkö sekä SI-järjestelmä#11• mittaaminen, tulosten kerääminen, niiden esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi#11• graafinen malli ja lineaarinen malli#11• yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen suunnitteleminen ja toteutus#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: liikeilmiöt, tiheysmittaukset ja putoamiskiihtyvyys. Moduulissa opiskelija saa kuvan fysiikan kokeellisesta luonteesta ja tutustuu#11kvantitatiiviseen mallintamiseen. Keskeisenä näkökulmana on, miten uutta#11tietoa rakennetaan tekemällä havaintoja ja kokeita fysiikalle ominaisella tavalla.#11Moduuli kehittää yhteistyötaitoja ja luo perustaa monitieteiselle ja luovalle osaamiselle.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutustuu fysiikkaan systemaattisena, kokeellisuuteen nojautuvana tieteenä#11• tutustuu aineen rakenteen ja maailmankaikkeuden mittasuhteisiin#11• tutustuu fysiikassa käytettäviin tiedonhankintamenetelmiin#11• osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita#11• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen#11opiskelua kohtaan. FY1 Ei SIIRTO 20 FY02 1179 Fysiikka, ympäristö ja yhteiskunta lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• energialajit, energian säilyminen ja muuntuminen#11• energian tuotanto, teho, hyötysuhde ja energian siirtäminen#11• energiantuotannon vaikutus ympäristöön ja ilmastonmuutokseen#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: kemiallinen energia energialähteenä, kansallinen energiantuotanto ja -kulutus sekä energian käyttö kotitalouksissa. Moduulissa perehdytään siihen, miten energiaa tuotetaan, siirretään ja käytetään#11sekä mitä vaikutuksia näillä toiminnoilla on ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin. Keskeisenä näkökulmana on energian käsitteen ilmeneminen#11näissä yhteyksissä sekä se, miten energian käsite jäsentää ja täsmentää aiheesta#11käytävää keskustelua ja siihen liittyviä näkemyksiä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• perehtyy energiaan fysiikan keskeisenä käsitteenä#11• tuntee eri energialajeja ja energiantuotantotapoja#11• osaa vertailla eri energiantuotantotapoihin ja niiden ympäristövaikutuksiin#11liittyviä suuruusluokkia#11• saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun#11ja päätöksentekoon kestävän energiatalouden näkökulmasta. FY2 Ei SIIRTO 20 FY03 1180 Energia ja lämpö lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• voima vuorovaikutuksen voimakkuuden mittana#11• mekaaninen työ#11• termodynaaminen systeemi ja tilanmuuttujat#11• lämpötila, paine ja hydrostaattinen paine#11• energian säilyminen, sisäenergia, energian siirtyminen ja lämpömäärä#11• aineen lämpeneminen ja jäähtyminen sekä olomuodon muutokset#11• lämpölaajeneminen#11• kaasujen tilanmuutokset ja ideaalikaasun tilanyhtälö#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: energiantuotanto, rakentaminen ja energia kotona, ilmastonmuutos sekä lämpövoimakone.#11Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeilla: absoluuttisen nollapisteen määrittäminen (ekstrapolointi), veden ominaishöyrystymislämmön määrittäminen ja Boylen lain todentaminen. Moduulissa tutkitaan termodynaamisia systeemejä, energian siirtymistä systeemien välillä ja energian siirtymisen vaikutuksia. Keskeiset sisällöt liittyvät#11esimerkiksi energiantuotantoon, ilmastonmuutokseen ja rakentamiseen. Moduuli#11antaa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja#11päätöksentekoon.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä#11• osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä#11ilmiöitä#11• osaa soveltaa termodynamiikan käsitteitä ja malleja energiantuotannon ratkaisujen tarkastelussa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa#11• tunnistaa energiatasapainon ja lämmönsiirtymisen merkityksen ilmastonmuutoksessa. FY3 Ei SIIRTO 20 FY04 1181 Voima ja liike lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike#11• kappaleiden vuorovaikutus ja voima sekä Newtonin lait#11• voimien yhteisvaikutus, voimakuvio ja liikeyhtälö#11• paino ja kitka#11• liike-energia, potentiaalienergia ja mekaaninen energia#11• mekaanisen energian säilyminen ja mekaniikan energiaperiaate#11• liikemäärä, impulssi, liikemäärän säilyminen ja yksiulotteiset törmäykset#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: vesi- ja tuulivoima, liikenne sekä urheilu.#11Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeilla: putoamiskiihtyvyyden määrittäminen, kitkakertoimen määrittäminen ja kappaleeseen#11vaikuttavien voimien määrittäminen. Moduulissa tarkastellaan tasaista ja muuttuvaa liikettä. Moduulissa perehdytään#11voimaan olennaisena kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaavana suureena#11ja siihen, miten Newtonin II lakia käytetään mallinnettaessa voiman vaikutusta#11liiketilan muutokseen. Energiaa ja liikemäärää tarkastellaan mekaniikan keskeisinä käsitteinä ja säilyvinä suureina.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä#11• osaa tuottaa ja analysoida graafisia esityksiä mittausaineistosta#11• ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa#11• tuntee voimaan ja liikkeeseen liittyviä turvallisuusnäkökohtia. FY4 Ei SIIRTO 20 FY05 1182 Jaksollinen liike ja aallot lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• momentti ja kappaleen kiertyminen#11• tasapaino kiertymisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa#11• tasainen ympyräliike ja normaalikiihtyvyys#11• gravitaatiolaki ja planetaarinen liike#11• jaksollinen liike, jaksonaika, taajuus ja amplitudi#11• harmoninen voima ja värähtelyliike sekä harmonisen voiman potentiaalienergia#11• mekaanisten aaltojen synty, eteneminen ja heijastuminen#11• mekaanisten aaltojen diffraktio ja interferenssi sekä seisovat aallot#11• ääni aaltoliikkeenä, äänen intensiteettitaso, äänen ominaisuudet ja eteneminen#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: heiluri, soittimet, akustiikka ja äänentoisto, melun haittavaikutukset ja kuulon suojaaminen sekä ultraäänikuvaus.#11Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeilla: heilurin#11heilahdusajan määrittäminen, äänen nopeuden määrittäminen ja äänen taajuusanalyysi. Moduulissa syvennetään edellisessä moduulissa omaksuttuja tietoja ja taitoja.#11Moduulissa perehdytään harmoniseen vuorovaikutukseen ja gravitaatiovuorovaikutukseen sekä niiden aiheuttamiin liikeilmiöihin. Moduulissa tutkitaan ja mallinnetaan ääntä ja ääni-ilmiöitä mekaanisina aaltoliikkeinä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa mallintaa planetaarista liikettä ympyräliikkeenä#11• perehtyy värähtely- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä#11• osaa kuvata jaksollista liikettä fysikaalisilla ja matemaattisilla käsitteillä#11• osaa mallintaa mekaanista värähtelyä ja ääntä jaksollisena liikkeenä. FY5 Ei SIIRTO 20 FY06 1183 Sähkö lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• jännite ja sähkövirta tasavirtapiireissä#11• resistanssi ja Ohmin laki#11• sähköteho ja Joulen laki#11• vastusten kytkennät ja Kirchhoffin lait#11• akut ja akun latauspiiri#11• Coulombin laki ja homogeeninen sähkökenttä#11• potentiaalienergia ja potentiaali homogeenisessa sähkökentässä#11• kondensaattori ja kondensaattorin energia#11• puolijohteet, diodi ja LED komponentteina virtapiirissä#11• sähköturvallisuus: sulake, suojausluokitus ja läpilyöntilujuus#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: yksinkertaiset sähkölaitteet, aurinkokenno tasajännitelähteenä ja sähköenergian varastoiminen.#11Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeilla: mittauksia komponenttien toiminnasta virtapiirissä ja pariston sisäisen resistanssin#11kokeellinen määrittäminen. Moduulissa perehdytään keskeisimpiin sähköistä vuorovaikutusta kuvaaviin malleihin sekä sähköenergian ja sähkötekniikan käsitteisiin. Opiskelija saa perustiedot yksinkertaisten virtapiirien suunnittelusta ja tutkimisesta. Moduulissa käsitellään myös sähköturvallisuutta ja tutustutaan sähkötekniikan sovelluksiin.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja tehdä sähköopin perusmittauksia#11• osaa käyttää kentän ja potentiaalin käsitteitä sähkökentän kuvaamisessa#11• tuntee sähkölaitteisiin ja sähköenergian siirtoon liittyviä turvallisuusnäkökohtia. FY6 Ei SIIRTO 20 FY07 1184 Sähkömagnetismi ja valo lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• ferromagnetismi ja magneettinen dipoli#11• magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä#11• varatun hiukkasen liike homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä#11• virtajohtimen magneettikenttä ja kahden virtajohtimen välinen voima#11• sähkömagneettinen induktio, Lenzin laki ja pyörrevirrat#11• generaattori, vaihtovirran synty, muuntaja ja energian siirto sähkövirran#11avulla#11• sähkömagneettinen säteily ja sen spektri sekä mustan kappaleen säteilyn#11spektri#11• valon heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen#11• valon interferenssi ja diffraktio#11• valon polarisaatio kvalitatiivisesti#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: hiukkaskiihdytin, tuulivoima ja optinen tiedonsiirto.#11Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeilla: magneettivuon tiheyden määrittäminen käämin sisällä, valon heijastumisen ja taittumisen tutkiminen rajapinnassa sekä laserin aallonpituuden määrittäminen hilan#11avulla. Moduulissa perehdytään sähkömagnetismiin ilmiöalueena, jossa sähköiset ja#11magneettiset vuorovaikutukset esiintyvät rinnakkain. Moduulissa käsitellään#11ajasta riippuvia sähkömagneettisia ilmiöitä, joista keskeisin on sähkömagneettinen#11induktio. Moduulissa tarkastellaan myös sähkömagneettista säteilyä ja erityisesti#11sen tutuinta lajia, valoa. Sähkömagnetismiin perustuvien sovellusten tarkastelussa#11keskitytään niiden merkitykseen yhteiskunnan kehityksen mahdollistajana.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää induktioilmiön keskeisen merkityksen sähkömagnetismissa#11• ymmärtää sähköenergian tuotannon ja siirron fysikaaliset perusteet ja merkityksen yhteiskunnan toiminnan kannalta#11• tunnistaa sähkömagneettisen säteilyn lähteitä ja vaikutuksia#11• ymmärtää valon sähkömagneettisena ilmiönä. FY7 Ei SIIRTO 20 FY08 1185 Aine, säteily ja kvantittuminen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• energian kvantittuminen aineen ja säteilyn vuorovaikutuksessa#11• fotoni sähkömagneettisen säteilykentän kvanttina#11• atomin rakenne, atomin elektronien kvanttitilat ja aaltomekaanisen atomimallin periaate#11• kvantittumiseen perustuva teknologia: laser ja kvanttirakenteet#11• atomiytimen rakenne ja muutokset, radioaktiivinen hajoaminen#11• ydinreaktiot, massan ja energian ekvivalenssi, ytimen sidosenergia#11• ydinvoima, fissio ja fuusio#11• hajoamislaki#11• ionisoivan säteilyn lajit ja biologiset vaikutukset sekä soveltaminen lääketieteessä ja teknologiassa#11• hiukkasfysiikan standardimalli#11• maailmankaikkeuden kehitys#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: säteilyturvallisuus, säteilyn käyttö lääketieteessä, ilmastonmuutos ja kasvihuoneilmiö.#11Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeilla: spektrin#11mittaaminen, spektrin muutoksen tarkastelu fluoresenssi-ilmiössä, mittaukset#11laser-diodeilla ja moduulin aihepiiriin liittyvät simulaatiot. Moduulissa perehdytään kvanttifysiikan käsitteelliseen ja teoreettiseen rakenteeseen sekä niiden kokeelliseen pohjaan. Keskeistä on aineen rakenne ja#11perusvuorovaikutukset sekä se, miten nämä vaikuttavat aineen ominaisuuksiin. Moduuli käsittelee kvanttifysiikan teknologisia sovelluksia sekä sitä, miten#11kvanttifysiikka ilmenee alkeishiukkastason ilmiöistä nanomittakaavaan ja aina#11kosmisen mittakaavan ilmiöihin saakka. Tarkastelun kohteena ovat myös erilaiset radioaktiiviseen hajoamiseen, ionisoivaan säteilyyn ja kvantittumiseen perustuvat teknologiat.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee ionisoivan säteilyn vaikutukset ja tutustuu säteilyn turvalliseen käyttöön#11• tutustuu kvanttifysiikkaan perustuvaan maailmankuvaan alkeishiukkasfysiikasta kosmologiaan#11• ymmärtää kvantittumiseen perustuvan teknologian merkityksen nyky-yhteiskunnassa. FY8 Ei SIIRTO 20 GE 1172 Maantiede lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Maantiede tarkastelee luonnon, ihmisen ja yhteiskunnan ilmiöitä ja vuorovaikutusta. Maantieteen opetuksen tehtävänä on avartaa opiskelijan maantieteellistä#11maailmankuvaa ja kehittää valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia#11ja paikallisia ilmiöitä ja niiden ajallista muutosta sekä alueellisia ongelmia ja#11niiden ratkaisumahdollisuuksia.#11Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa havaitsemaan muuttuvaan maailmaan#11vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja näkemyksiä, ottamaan kantaa#11omassa ympäristössään, lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin#11sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetus#11harjaannuttaa opiskelijan osallistumis- ja vaikuttamistaitoja sekä tukee opiskelijaa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa#11tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutusta sekä tarkastelemaan#11maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä.#11Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja humanistis-yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetus antaa opiskelijalle valmiuksia ympäristö- ja#11ihmisoikeuskysymysten tarkasteluun sekä tukee opiskelijan kasvua sivistyneeksi#11ja vastuulliseksi kansalaiseksi.#11Nuorten elämismaailma sekä opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot ovat#11maantieteen opetuksen lähtökohta. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti#11erilaisia oppimisympäristöjä. Tutkiva lähestymistapa ja geomedian käyttö auttavat opiskelijaa syventämään maantieteellistä ajattelua sekä ymmärtämään#11arkiympäristössä ja paikallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla#11tapahtuvia muutoksia. Geomedialla tarkoitetaan maantieteellisiä tiedonhankintaja esitystapoja, esimerkiksi karttoja, paikkatietoa, diagrammeja, kuvia, videoita,#11kirjallisia lähteitä, mediaa ja suullisia esityksiä. Geomedian monipuolinen käyttö#11tukee opiskelijaa maantieteellisen tiedon hankinnassa, analysoinnissa, tulkinnassa ja visuaalisessa esittämisessä. Ajankohtaisten uutisten käsittely opetuksessa kehittää opiskelijan maailmankuvan rakentumista ja kriittistä ajattelua#11sekä auttaa häntä ymmärtämään lähiympäristössä ja muualla maailmassa#11tapahtuvia muutoksia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat yhdessä maantieteen tavoitteiden#11saavuttamisen kanssa.#11Maantieteen opetuksessa tuetaan opiskelijan hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaamisen kehittymistä. Maantieteen opetukselle ominaiset työskentelytavat#11ovat opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia vaihtelevissa oppimisympäristöissä.#11Maantieteen opetuksessa korostuvat erityisesti sosiaaliset ja yhteistyötaidot#11sekä vastuunotto omasta ja muiden työskentelystä. Opiskelija saa ohjausta omien#11tavoitteiden asettamisessa sekä tukea ja kannustusta oppimisprosessin eri vaiheissa, mikä vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta ja pitkäjänteisyyttä.#11Maantieteen opetus harjaannuttaa opiskelijaa tutkimuksellisuuteen sekä monitieteelliseen ja luovaan työskentelyyn. Opetuksessa perehdytään maantieteen ja#11sitä lähellä olevien tieteenalojen kieleen, käsitteistöön ja tapoihin rakentaa tietoa.#11Geomediataidot vahvistavat opiskelijan monilukutaitoa. Maantieteen opetus motivoi opiskelijaa luonnontieteelliseen ja humanistis-yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun, tiedonhankintaan sekä tietojen kriittiseen analyysiin.#11Maantieteen opetus antaa tietopohjan, jonka avulla opiskelija voi ottaa kantaa#11moniin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja kykenee kriittisyyteen#11seuratessaan mediaa. Opetus edistää opiskelijan ymmärrystä kestävän kehityksen merkityksestä aluesuunnittelun lähtökohtana ja antaa opiskelijalle valmiuksia osallistuvaan suunnitteluun. Opetus ohjaa opiskelijaa kestävään tulevaisuuteen ja globaalin vastuun ymmärtämiseen aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä,#11mikä vahvistaa yhteiskunnallista osaamista.#11Maantieteen opiskelu vahvistaa opiskelijan eettisyyttä ja ympäristöosaamista#11monipuolisesti. Opetus lisää ymmärrystä kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja#11luonnonympäristön merkityksestä. Maantieteen opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva kestävän elämäntavan välttämättömyydestä. Opetus auttaa opiskelijaa#11soveltamaan maantieteellisiä tietoja ja taitoja omassa arkielämässä, eettisissä#11pohdinnoissa ja kestävissä kulutusvalinnoissa.#11Maantieteen opetus syventää opiskelijan käsitystä ihmisoikeuksien merkityksestä, yhteiskunnan moninaisuudesta ja alueellisen identiteetin muodostumisesta tukien siten opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamisen kehittymistä.#11Maantieteelle on ominaista tarkastella ajankohtaisia maailmanlaajuisia ilmiöitä#11ja niiden vuorovaikutussuhteita. Maantiede tukee opiskelijan kansainvälisyysvalmiuksien ja tulevaisuuden taitojen rakentumista sekä kasvua sivistyneeksi ja#11avarakatseiseksi ihmiseksi.#11MAANTIETEEN OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Maantieteen opetuksessa vahvistetaan opiskelijan maantieteellistä ajattelua,#11syvennetään ilmiöiden ja prosessien ymmärtämistä sekä kehitetään monipuolisten taitojen hallintaa ja soveltamista. Tavoitealueittain opetuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat.#11Maantieteellinen ajattelu#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaan maantieteeseen ja maantieteen tapaan hahmottaa ja tutkia maailmaa#11• ymmärtää, mikä on ominaista maantieteelle tieteenalana ja mihin maantieteellistä osaamista tarvitaan arkielämässä, opiskelussa ja työelämässä#11• osaa käyttää maantieteellisiä käsitteitä täsmällisesti ja ilmaista perusteltuja#11näkemyksiä maantieteelle ominaisella tavalla oikeissa yhteyksissä#11• syventää maailman karttakuvan ja paikannimistön hallintaansa#11• osaa tarkastella maailmaa eri lähtökohdista, kuten yksilön, yhteiskunnan ja#11ympäristön näkökulmista#11• ymmärtää kestävän elämäntavan välttämättömyyden ja luonnonvaroja säästävän kiertotalouden merkityksen.#11Maantieteelliset ilmiöt ja prosessit#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä ja prosesseja#11• ymmärtää ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja prosesseja#11• ymmärtää luonnon- ja ihmismaantieteellisten ilmiöiden ja prosessien vuorovaikutuksen.#11Maantieteelliset taidot ja soveltaminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa havainnoida arkiympäristöjä ja tulkita maisemaa#11osaa vertailla ja analysoida luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä,#11rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä niissä tapahtuvia muutoksia eri aluetasoilla#11• osaa havainnoida, kuvata ja analysoida ihmisten hyvinvointia paikallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti#11• osaa pohtia ja arvioida mahdollisia ratkaisuja ympäristön muutoksiin ja ihmisen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin#11• ymmärtää, soveltaa ja analysoi maantieteellistä tietoa sekä hyödyntää monipuolisesti geomediaa tiedon hankinnassa, arvioinnissa ja esittämisessä#11• seuraa ajankohtaisia maailman tapahtumia ja osaa kriittisesti arvioida niihin#11vaikuttavia tekijöitä sekä mahdollisia seurauksia#11• tuntee alueiden kehittämisen, osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja#11• saa valmiuksia toimia kantaaottavana ja kestävää tulevaisuutta edistävänä#11aktiivisena maailmankansalaisena. ARVIOINTI#11Maantieteen yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan moduulikohtaisten#11tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta. Oppimisprosessin aikana annettu#11arviointi ja palaute ohjaavat opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista työskentelytavoistaan ja kehittämään omaa osaamistaan. Arvosanan antaminen perustuu#11monipuoliseen näyttöön sekä opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin.#11Maantieteen arvioinnin keskeisiä kohteita ovat maantieteellinen ajattelu, maantieteellisten ilmiöiden ja prosessien ymmärtäminen sekä maantieteellisten taitojen osaaminen ja soveltaminen. Opiskelija voi esittää maantieteellistä ajatteluaan#11ja tietoaan monipuolisin menetelmin. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan#11kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, arvioida, havainnollistaa ja esittää maantieteellistä tietoa erilaisissa tilanteissa. Maantieteessä keskeisiä arvioitavia taitoja ovat karttojen luku- ja tulkintataito, graafiset esittämistaidot sekä muut geomediataidot. Opiskelija voi osoittaa arvioitavaa osaamista myös kenttätöillä sekä#11esitelmillä, tutkielmilla ja muilla tuotoksilla. Maantiede Maantieto GE Ei SIIRTO 20 GE01 1173 Maailma muutoksessa lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Maantiede tieteenalana#11• ympäristön ja maailman tarkastelu maantieteessä#11• maantieteen hyödyntäminen työelämässä ja arjessa#11• alueelliset ajankohtaiset uutiset#11Ympäristön muutoksia ja niiden ratkaisukeinoja#11• ilmastonmuutosten mekanismit#11• nykyisen ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia#11• kuivuus, aavikoituminen, myrskyt, tulvat#11• ympäristön muutoksiin sopeutuminen ja niiden hillintä#11Ihmiskunnan muutoksia#11• väestön kasvun ja vaurastumisen maailmanlaajuiset ympäristövaikutukset#11• puhtaan veden puute, nälkä#11• hyvinvoinnin jakautuminen, köyhyys#11• pakolaisuus#11• kestävän kehityksen sitoumukset Moduuli perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ilmiöiden tarkasteluun ympäristön muutosten ja ihmiskunnan muutosten kautta.#11Moduulin aikana seurataan ajankohtaisia uutisia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan maailmanlaajuisia muutoksia sekä luonnon, ympäristön että ihmiskunnan#11kannalta. Moduuli käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä#11kehitystä sekä mahdollisuuksia ennakoida ja hillitä sekä varautua ja sopeutua#11muutoksiin.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää maantieteellistä maailmankuvaansa ja osaa käyttää paikannimistöä#11luontevasti tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä#11• osaa analysoida ympäristön muutosten syitä ja arvioida ympäristön muutosten seurauksia eri alueilla#11• tuntee keinoja ja osaa selittää, millaisten ratkaisujen avulla ympäristön muutoksia voidaan hillitä tai vaikutuksia lieventää eri alueilla#11• osaa analysoida ihmiskunnan muutosten syitä ja arvioida muutosten seurauksia eri alueilla#11• tuntee keinoja ja osaa arvioida, miten ihmistoiminnan aiheuttamiin muutoksiin#11voidaan vaikuttaa eri alueilla#11• tuntee kestävän kehityksen sitoumuksia ja osaa käyttää niitä eettisten perustelujen pohjana#11• osaa hankkia, analysoida ja esittää asianmukaista ja luotettavaa tietoa alueellisista kysymyksistä geomediaa hyödyntäen#11• osaa arvioida kriittisesti ajankohtaisia alueellisia uutisia ympäristön tai ihmiskunnan muutoksista eri medioissa. GE1 Ei SIIRTO 20 GE02 1174 Sininen planeetta lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Luonnonmaantieteellinen ajattelu#11• luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen#11• luonnonmaantieteen tietolähteet ja tutkimusmenetelmät#11Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt#11Ilmakehä ja vesikehä#11• ilmakehän rakenne ja tuulet, muutokset otsonikerroksessa#11• veden kiertokulku, sateet ja meriveden liikkeet, ENSO ja NAO#11• sää ja sen ennustaminen#11• ilmastoalueet#11Kivikehä#11• maapallon rakenne ja kiviaineksen kierto#11• endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina#11• endogeeniset ja eksogeeniset ilmiöt riskeinä, keskeiset riskialueet, ennakointi#11ja niihin varautuminen#11Maannokset ja kasvillisuusalueet Moduulissa tarkastellaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä ja syvennetään ilma-,#11vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisinä näkökulmina#11ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kaikkia teemoja käsitellään alueellisesta näkökulmasta. Teemojen yhteydessä käsitellään myös niihin liittyviä riskejä ja ongelmia sekä myönteistä kehitystä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ja#11paikannimistöä#11• osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä#11tietoa geomedian avulla#11• osaa selittää Maan planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitä ja perustella ilmiöiden#11vaikutuksia luonnon järjestelmiin#11• osaa kuvata ja analysoida elottoman ja elollisen luonnon alueellisuutta maapallolla#11• osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä sekä selittää perustellen, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat#11• osaa analysoida luonnonriskien syitä ja arvioida luonnonriskien seurauksia eri#11alueilla#11• osaa selittää ja vertailla esimerkkien avulla, miten luonnonriskien seurauksia#11voidaan ennakoida tai vaikutuksia lieventää eri alueilla#11• ymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja#11ihmisten arkielämässä. GE2 Ei SIIRTO 20 GE03 1175 Yhteinen maailma lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Ihmismaantieteellinen ajattelu#11• ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi,#11arviointi ja esittäminen#11• ihmismaantieteen tietolähteet ja tutkimusmenetelmät#11• paikkojen kokeminen ja miellekartat#11Väestö, asutus ja kulttuurit#11• väestörakenne ja väestönmuutokset#11• asutuksen sijoittuminen, muuttoliikkeet#11• kulttuurien moninaisuus, alueellinen identiteetti ja ihmisoikeuksien toteutuminen, kuten alkuperäiskansojen asema#11Kaupungit ja kaupungistuminen#11• maankäyttö ja rakennettu ympäristö#11• kaupunkiympäristön muutokset ja ekokaupungit#11Tuotannon alueelliset piirteet ja luonnonvarojen kestävä käyttö#11• maa-, metsä- ja kalatalous#11• kaivannaiset, energialähteet#11• teollisuus#11• kiertotalous#11Liikkuminen, palvelut ja vuorovaikutus#11• saavutettavuus, liikenneverkot ja matkailu#11• globalisaatio#11• innovaatioiden alueellinen leviäminen Moduulissa tarkastellaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta ja vuorovaikutusta. Keskeisinä näkökulmina ovat luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta sekä ihmistoiminnan vastuullisuus ja ympäristön#11hyvinvointi. Kaikkia teemoja käsitellään alueellisesta näkökulmasta. Teemojen#11yhteydessä käsitellään myös niihin liittyviä riskejä ja ongelmia sekä myönteistä#11kehitystä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti ihmismaantieteen käsitteitä ja paikannimistöä#11• tunnistaa kulttuurisia piirteitä ja niiden eroja, arvostaa niiden moninaisuutta#11sekä ottaa toiminnassaan huomioon ihmisoikeudet#11• osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää ihmismaantieteellistä#11tietoa geomedian avulla#11• osaa kuvata ja analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä sekä ihmisen ja#11luonnon välisiä riippuvuussuhteita eri aluetasoilla#11• osaa analysoida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien#11vaikutusta ihmisen toimintaan sekä vertailla eri alueita#11• osaa analysoida esimerkkien avulla ihmiskunnan riskien ja ympäristöriskien#11syitä ja arvioida niiden seurauksia sekä tunnistaa keinoja, miten riskien seurauksia voidaan hillitä tai vaikutuksia lieventää eri alueilla#11• ymmärtää ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa, ihmisten arkielämässä ja omassa toiminnassaan. GE3 Ei SIIRTO 20 GE04 1176 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Maantieteellinen tutkimus#11• geomedian käyttö tutkimuksessa; kartografian ja paikkatiedon perusteet,#11kuvat, videot, diagrammit ja taulukot sekä muut alueellisen tiedon lähteet#11• ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi,#11tulkinta, arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen#11• luonnon- ja kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian#11avulla#11• geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän tulevaisuuden edistämisessä#11Aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet#11• kaavoitus eri aluetasoilla#11• osallistumisen keinot#11Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti (opiskelijan#11valinnan mukaan)#11• Tutkielman tai projektin näkökulma voi olla aluemaantieteellinen tai ilmiöpohjainen. Keskeistä aiheen käsittelyssä on alueellisuus sekä ymmärrys ihmisen#11ja luonnon vuorovaikutuksesta. Tutkielma tai muu projekti laaditaan yksin tai#11ryhmässä. Moduuli perehdyttää aiemmissa moduuleissa hankittujen maantieteellisten#11tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja#11vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia moduulissa ovat#11aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet sekä geomedian käyttö#11tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja toteuttaa tutkimuksen tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali#11ulottuvuus#11• ymmärtää ja osaa selittää, miten geomediaa sovelletaan maantieteellisessä#11tutkimuksessa, omassa arjessa ja yhteiskunnan eri aloilla#11• osaa hyödyntää paikkatietosovelluksia ja tietää niiden toimintaperiaatteita#11• osaa havainnoida arkiympäristöjä, tulkita maisemaa ja karttoja sekä kuvata ja#11selittää luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiötä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita#11• tuntee ja osaa kuvata aluesuunnittelun tavoitteet ja eri tasot sekä kansalaisten#11mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen. GE4 Ei SIIRTO 20 HI 1198 Historia lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää#11oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmia tulevaisuuden kehityksen pohtimiseen. Kulttuurien tuntemusta edistävänä oppiaineena historia syventää yksilöllistä, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä sekä tukee opiskelijan#11kasvua aktiiviseksi ja moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi.#11Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään#11historiallisen tiedon rakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöiden moniperspektiiviseen selittämiseen. Historian#11opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja#11käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian#11tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Opetuksen tehtävänä on#11vahvistaa opiskelijan historiallista ajattelua. Historiallinen ajattelu koostuu historiatiedon tulkinnallisen luonteen ymmärtämisestä. Historian peruskäsitteiden,#11muutoksen ja jatkuvuuden sekä syyn ja seurauksen, hallinta on oleellinen osa#11historiallista ajattelua. Historialliseen ajatteluun kuuluu myös historian tekstitaitojen hallinta, kuten kyky analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä ja arvioida niiden tuottajien tarkoitusperiä. Historialle ominainen tapa lukea #11ja tulkita lähteitä antaa valmiuksia arvioida tiedon luotettavuutta myös tämän#11päivän maailmassa.#11Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen#11ja ympäristön välistä suhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta. Siinä perehdytään yksilön merkitykseen ja mahdollisuuksiin toimijana#11nyt ja tulevaisuudessa sekä pohditaan yksilöiden ja väestöryhmien toiminnan#11taustatekijöitä ja motiiveja historiallisissa konteksteissaan. Historian opetuksessa opiskelijat myös harjoittelevat historiallista empatiaa eli asettumista#11menneisyyden ihmisen asemaan kulloisessakin kontekstissa. Tarkoituksena on#11pyrkiä ymmärtämään menneisyyden ihmisten tekemiä ratkaisuja. Opetuksessa#11korostetaan ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä sekä#11demokratian ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia oman aikamme ja#11tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Suomen historiaa tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Historia tukee opiskelijan oman identiteetin kehittymistä ja kasvua eettiseen#11toimijuuteen. Se auttaa opiskelijaa kasvamaan sivistyneeksi ja avarakatseiseksi#11yhteiskunnan jäseneksi. Historian opetuksen tavoitteet toteutuvat linkittyen#11laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin.#11Historia vahvistaa opiskelijan hyvinvointiosaamista kehittämällä eettistä ajattelua, myötätuntoa ja valmiuksia ottaa muut ihmiset ja heidän näkökulmansa sekä#11tarpeensa huomioon. Oppiaine tukee oman identiteetin etsintää, auttaa jäsentämään minäkuvaa sekä edistää omien vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Lisäksi se syventää ymmärrystä hyvinvointiyhteiskuntien kehityksestä.#11Vuorovaikutusosaaminen näkyy historian opetuksessa oppiaineen tavoitteissa#11ja työskentelytavoissa. Historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opinnoissa on olennaista oppia kohtaamaan,#11ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia ajattelu- ja työskentelytapoja. Toisten#11kuunteleminen ja ymmärtäminen sekä toisten näkemyksiä arvostava argumentaatio edistävät oppimisen lisäksi sosiaalisia ja yhteistyötaitoja, kehittävät myötätuntotaitoja sekä vahvistavat kaikkien osallisuutta ja myönteistä oppimisilmapiiriä.#11Historian oppiaineen lähtökohtana on oppia hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta sekä ymmärtämään ja arvostamaan tutkitun tiedon merkitystä. Opetuksessa opiskelija harjaantuu tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa monialaisissa verkostoissa rohkeasti,#11luovasti ja tulevaisuuteen suunnaten. Historia vahvistaa monelta osin opiskelijan#11monitieteisen ja luovan osaamisen sekä monilukutaidon kehittymistä. Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä korkeakoulujen#11kanssa.#11Historian opetuksessa korostetaan yhteiskunnallista osaamista tukevalla#11tavalla ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä. Demokratian, aktiivisen kansalaisuuden ja kansainvälisen yhteistyön moninaisia mahdollisuuksia tarkastellaan kestävän tulevaisuuden periaatteiden mukaisesti. Lähdekriittisyyden ja medialukutaidon vahvistaminen ovat oppiaineessa keskeisessä#11roolissa. Historian opiskelu auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi historian#11yhteiskunnallisesta ja poliittisesta käytöstä sekä tulkitsemaan ja arvioimaan sitä.#11Historiatietoisuus antaa pohjaa opiskelijan demokraattiselle osallistumiselle ja#11vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiselle.#11Historian oppiaineessa tarkastellaan yksilön, luonnon ja yhteiskunnan välisten#11riippuvuussuhteiden muutosta pitkällä aikavälillä. Näitä käsitellään osana kestävää tulevaisuutta eettisyyden ja ympäristöosaamisen tavoitteiden mukaisesti.#11Historia syventää käsitystä siitä, miten yhteiskunnan nykyinen arvopohja on syntynyt, ja antaa valmiuksia moniulotteisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen humanistisesta näkökulmasta. Historiallinen empatia vahvistaa opiskelijan kykyä monipuoliseen eettiseen pohdintaan.#11Kulttuurien ja kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistavana oppiaineena historia#11syventää yksilöllistä, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä vahvistaen globaali- ja kulttuuriosaamista. Historian opetus tukee opiskelijan kasvua#11moninaisuutta ymmärtäväksi ja kansainvälisyyteen suuntautuneeksi yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Historian oppiaineessa korostetaan jokaisen#11oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa. Historia Historia HI Ei SIIRTO 20 HI01 1199 Ihminen, ympäristö ja historia lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Historia tieteenalana#11• historian kehityslinjojen hahmottaminen ja sitominen aikaan#11• historian tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö#11Maatalous luomassa pohjaa yhteiskuntien kehitykselle#11• ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina#11• maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty#11• väestönkasvu, yhteiskuntien ja valtioiden muodostuminen#11• rahatalouden ja kaupan kehitys#11Maailmankaupan synty ja vuorovaikutuksen lisääntyminen#11• eurooppalaiset tutkimassa ja valloittamassa maailmaa#11• kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja#11ympäristöön#11Teollistuminen ihmisen ja luonnon suhteen muuttajana#11• teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön #11• väestökehitys ja muuttoliikkeet#11• jälkiteollinen yhteiskunta ja globaali talous Moduulissa tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäristöön ja yhteiskunnallista#11kehitystä pitkällä aikavälillä. Opetuksen näkökulma on sekä historiallisten#11ilmiöiden tarkastelussa että nykyisyyden selittämisessä. Ilmiötä tarkastellaan#11sekä eurooppalaisesta että globaalista näkökulmasta. Moduulissa tutustutaan#11yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja#11ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Moduulissa harjoitellaan#11monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää ja tuottaa historian tiedonalalle ominaista asiatekstiä sekä hallitsee tilastojen lukutaidon#11• ymmärtää historiallisen tiedon luonteen ja osaa käyttää historiallisia lähteitä#11sekä arvioida niitä kriittisesti#11• tuntee eurooppalaisten yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit#11• ymmärtää nykypäivän taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin ilmiöihin#11johtaneen kehityksen sekä osaa eritellä siihen vaikuttaneita tekijöitä#11• osaa analysoida väestön, talouden ja yhteiskuntarakenteiden kehitystä ja riippuvaisuutta ympäristöstä#11• osaa arvioida kriittisesti teknologian ja informaation muutoksen merkitystä#11ihmisten elinolojen muokkaajana. HI1 Ei SIIRTO 20 HI02 1200 Kansainväliset suhteet lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Kansainvälisen politiikan perusteet#11• kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet#11• poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin#11Eurooppakeskeinen kansainvälinen järjestelmä#11• imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä#11• maailmansotien syyt ja seuraukset#11• demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu#11• ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat#11Kaksinapaisesta moninapaiseen maailmaan#11• kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen#11• dekolonisaation merkitys ja vaikutukset#11• maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino Moduulissa tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Moduulissa#11analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisista taloudellisista ja ideologista#11näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat vastakkainasettelun ja yhteistyön välinen#11jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Moduulissa syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät kehityslinjat#11• osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää mielipidevaikuttamista eri aikoina#11• osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen#11• osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia#11• seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä#11• osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä. HI2 Ei SIIRTO 20 HI03 1201 Itsenäisen Suomen historia lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Suomalaisen yhteiskunnan juuret#11• Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden#11rakentamisessa#11• demografiset muutokset ja väestön moninaisuus#11• suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen#11Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa#11• itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti#11• eheyttämisen aika ja demokratian kriisi#11• Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana#11Suomi kansainvälisissä konflikteissa#11• Suomi toisessa maailmansodassa#11• kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan#11Kohti nykyistä Suomea#11• yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio#11kulttuuri, tiede ja osaaminen#11• kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä Moduulin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman#11kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta#11demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Moduulissa perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin,#11muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Lisäksi syvennetään ymmärrystä historiallisesta empatiasta.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä#11• tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset,#11ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia#11• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään#11• pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla#11olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan#11• osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä#11ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän#11Suomeen. HI3 Ei SIIRTO 20 HI04 1202 Eurooppalainen ihminen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Eurooppalainen kulttuuri ja maailmankuvan rakentuminen#11• tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä#11Eurooppalaisen kulttuurin juuret#11• antiikin kulttuurien yleispiirteet#11• demokratian ja tieteellisen ajattelun synty#11• keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus#11Yksilöllisen ajattelun ja tieteellisen maailmankuvan kehittyminen#11• tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa#11• reformaatio ja tiedon vallankumous#11• valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen#11• 1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset#11Kohti nykyaikaa#11• taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen #11tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat#11• demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat#11• tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen#11• sukupuoliroolien murros Moduuli tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien#11kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Moduulissa perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa#11• ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen#11• ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa#11• osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia#11• osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan#11• pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä#11ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen#11• osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota. HI4 Ei SIIRTO 20 HI05 1203 Ruotsin itämaasta Suomeksi lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Suomen alue esihistoriallisella ajalla#11• tutkimusmenetelmät ja lähteet#11• käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä#11Keskiaika#11• Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen#11• kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen#11• yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri#11Uusi aika#11• reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta#11• Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen#11• elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa#11• Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla#11Suomi osana Venäjää#11• Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty#11• suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide Moduuli tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä osana Itämeren alueen#11historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Moduulissa perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Moduulissa syvennytään erityisesti lähiympäristön historian#11lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti#11• tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen historiaa#11• hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen kehitykseen ja Itämeren alueeseen#11• kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan#11ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta#11• osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen#11• osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin#11• osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa. HI5 Ei SIIRTO 20 HI06 1204 Maailman kulttuurit kohtaavat lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet#11• kulttuurit ja niiden vuorovaikutus#11Moduulissa tarkasteltaviksi kohteiksi valitaan kaksi tai useampia kulttuureja#11seuraavilta alueilta:#11• Aasian kulttuurit#11• Afrikan kulttuurit#11• arktiset kulttuurit#11• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit#11• Latinalaisen Amerikan kulttuurit#11• Lähi-idän kulttuurit#11• Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit. Moduulissa perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan#11ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin#11on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien muuttuessa. Moduulissa tarkastellaan#11länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri#11aikoina.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää kulttuurien vuorovaikutusta koskevia teorioita ja käytänteitä#11• tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä#11ja sosiaalisissa suhteissa#11• osaa eritellä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että#11nykypäivän kontekstissa#11• analysoi esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä#11• erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy arvioimaan sille annettuja merkityksiä#11• osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri#11kulttuureihin liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön#11• tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista asiatekstiä käyttämällä monipuolisesti ja kriittisesti lähdeaineistoa. HI6 Ei SIIRTO 20 KE 1186 Kemia lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Se ohjaa#11ymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä,#11yhteiskunnassa ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa. Opetuksessa perehdytään oppiaineen ja sen taustalla olevien tieteenalojen kieleen, käsitteistöön ja#11tapoihin rakentaa tietoa. Opiskelijan luonnontieteellinen lukutaito kehittyy, mikä#11auttaa opiskelijaa arvioimaan kriittisesti erilaisia arjen valintoja sekä näkökulmia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Opetus herättää kiinnostusta kemian#11opiskelua ja kemian alan ammatteja kohtaan sekä antaa valmiuksia menestyä#11jatko-opinnoissa luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Monipuolisilla oppimistilanteilla ja -ympäristöillä edistetään opiskelijoiden mahdollisuuksia oppia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.#11Kemian opetus tukee opiskelijan käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtämistä siten,#11että niiden makroskooppinen, mikroskooppinen ja symbolinen taso muodostavat#11loogisen kokonaisuuden. Opiskelijan aikaisemmista kokemuksista ja havainnoista#11edetään ilmiöiden kuvaamiseen ja selittämiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä ja matemaattisesti.#11Kemian opetuksessa käytetään vaihtelevia ja monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä, joilla kehitetään opiskelijan käsitteellistä ja menetelmällistä#11osaamista. Opetuksen keskeisiin lähtökohtiin kuuluu havainnointi ja tutkiminen.#11Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä,#11tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista.#11Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan kemikaali-, jäte- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. Opiskelijat harjaantuvat ottamaan vastuuta yhteisestä#11turvallisuudesta, jolloin myös työelämässä tarvittava turvallisuusosaaminen#11kehittyy.#11Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisesti että#11kunkin moduulin keskeisten sisältöjen osalta. Tutkimisen taitojen perustana on#11kysymysten ja havaintojen tekeminen. Mittaaminen, luokitteleminen ja muut tutkimisen taidot kehittyvät erilaisten menetelmien harjoittelun kautta. Myös opiskelijan tiedon käsittelyn ja esittämisen taidot karttuvat. Kokeellisen työn taidot#11etenevät kohti oman tutkimuksen suunnittelua. Samalla opiskelija oppii tekemään johtopäätöksiä sekä arvioimaan ja argumentoimaan tutkimuksen tuloksia.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Kemian opetuksessa opiskelija omaksuu tietoja ja taitoja, jotka auttavat ymmärtämään kemian merkityksen oman arjen, terveyden ja elinympäristön kannalta,#11mikä tukee hyvinvointiosaamisen tavoitteita. Opiskelijalle muodostuu kyky tehdä#11arkielämässään valintoja, jotka ovat suotuisia hänen oman henkilökohtaisen#11terveytensä, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Kemian opiskelumenetelmät tukevat työskentelyä, jossa opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa#11ja asettaa itselleen tavoitteita. Suunnitelmallinen opiskelu on tärkeä arjen taito,#11joka vahvistaa opiskelijan jaksamista ja kehittää kykyä työskennellä myös muuttuvissa olosuhteissa.#11Kemian opetuksen kokeellisuus ja opiskelijan oma tutkimuksellinen työskentely#11kehittävät työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä kriittistä ajattelua ja innostavat#11opiskelijaa kemian opiskeluun. Opiskelija kehittää vuorovaikutusosaamistaan ja#11oppii pitkäjänteisyyttä sekä vastuunottamista omasta työskentelystään monipuolisten työtapojen avulla, esimerkiksi projektioppimisella ja ryhmässä työskentelemällä.#11Kemian opetuksessa tiedostetaan kemian täsmällisen kielenkäytön ja arkikielen välinen ero. Universaalia kemian kieltä lähestytään opiskelijan havaintojen#11ja arkikielen näkökulmasta. Kemiassa kielitietoisuuden ja kielitaidon merkitys#11näkyy erityisesti käsitteistön oppimisessa ja omien päätelmien selkeässä ja johdonmukaisessa perustelemisessa.#11Kemian opintojen aikana harjoitellaan erilaisten tekstien kirjoittamista, kriittistä#11tulkitsemista, argumentointia ja analysointia. Monilukutaitoa kehitetään tulkitsemalla ja tuottamalla esimerkiksi kirjoitettua kieltä, kuvia, videoita, malleja,#11simulaatioita, taulukoita ja kuvaajia tai kemian merkkikieltä. Kemiassa erityinen#11monilukutaidon muoto on kyky tulkita ja esittää symbolisia malleja ja submikroskooppisia kuvallisia malleja samoista ilmiöistä. Myös tieto- ja viestintäteknologia#11on osa nykyaikaista ja monitieteistä osaamista tukevaa kemian opetusta. Sitä#11käytetään muun muassa tiedon etsimiseen, kokeellisten havaintojen keräämiseen, mittaustulosten käsittelyyn ja tulkitsemiseen, tuotosten laatimiseen ja#11esittämiseen sekä mallintamiseen ja simulointiin. Tietokonepohjaisella mittausjärjestelmällä voidaan korvata perinteisiä välineitä, ja tutkimusaineistoa on mahdollista taltioida myös kuvina ja videoina.#11Luonnontieteellisessä työskentelyssä luova osaaminen näkyy kykynä muodostaa#11kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä soveltaa, arvioida, yhdistellä ja analysoida hankittuja tietoja. Tutkimuksellinen opiskelu ja ongelmanratkaisu edellyttävät luovaa lähestymistapaa ja kehittävät luovaa ajattelua.#11Kemian opetus tukee opiskelijan yhteiskunnallista osaamista sekä globaali- ja#11kulttuuriosaamista. Opetus kehittää opiskelijan valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteiseen päätöksentekoon syventämällä opiskelijan#11luonnontieteellistä ajattelua ja ymmärrystä tiedon luotettavuudesta, merkityksestä ja käytöstä. Luonnontieteellisen tiedon historiallinen kehitys avaa opiskelijalle näkymän sekä tieteellisen maailmankuvan kehitykseen että kemian merkitykseen yhteiskunnallisissa muutoksissa. Kemian innovaatioiden ja modernien#11sovellusten kautta opiskelija ymmärtää myös kemian merkityksen nyky-yhteiskunnassa, teknologiassa ja työelämässä. Kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen#11kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa niin#11paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.#11Kemian opetus vahvistaa eettisyyttä ja ympäristöosaamista syventämällä opiskelijan ymmärrystä erilaisista ympäristöongelmista ja niihin johtaneista syistä.#11Opetus ohjaa opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä, käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa#11sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja kiertotalouden kannalta. Opiskelija tunnistaa kemian tarjoamia ratkaisuja erilaisiin ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen riittävyyteen. KEMIAN OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Kemian opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät kemian merkitykseen, arvoihin ja#11asenteisiin, tutkimisen taitoihin sekä kemian tietoihin ja niiden käyttämiseen.#11Tavoitealueittain opetuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat.#11Merkitys, arvot ja asenteet#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• saa ohjausta kemian osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa, oppimishaasteiden kohtaamisessa ja kemian opiskelustrategioiden soveltamisessa#11• osaa arvioida kemian ja siihen liittyvien teknologioiden tarjoamia ratkaisuja#11sekä niiden merkitystä yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta#11• saa mahdollisuuksia perehtyä kemian sovelluksiin vierailujen, korkeakouluyhteistyön tai työelämäyhteistyön kautta paikallisella tai kansainvälisellä tasolla#11• saa riittävät jatko-opintovalmiudet luonnontieteellisille ja kemiaa soveltaville#11aloille.#11Tutkimisen taidot#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa yhteisöllisesti#11• tuntee kemian turvalliset työskentelytavat ja osaa käsitellä syntyneet kemikaalijätteet asianmukaisesti#11• osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä#11edelleen tutkimusten ja ongelmanratkaisun lähtökohdiksi#11• osaa toteuttaa kokeellisia tutkimuksia käyttäen kemialle tunnusomaisia työmenetelmiä#11• osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä analysoida ja arvioida niitä ja koko tutkimusprosessia.#11Kemian tiedot ja niiden käyttäminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa käyttää ja soveltaa kemian keskeisiä käsitteitä#11• osaa käyttää erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä#11ennusteiden tekemisessä#11• osaa käyttää monipuolisesti asianmukaisia ohjelmia mallintamisen, laskennallisten ja graafisten ratkaisujen sekä tulosten ilmaisemisen välineenä#11• osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida eri yhteyksissä esitettyä#11tietoa kriittisesti kemian osaamisensa avulla. ARVIOINTI#11Arviointi kohdistuu kemian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen hallintaa painottaen. Oppimisprosessin#11aikana annettu arviointi ja palaute sekä itsearviointi tukevat opiskelijaa kemian#11osaamisensa tiedostamisessa ja kehittämisessä.#11Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky ymmärtää, havainnollistaa ja#11esittää kemiallista tietoa. Kemiallisen tiedon soveltaminen, luonnontieteellisten#11lainalaisuuksien ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä kokonaisuuksien hahmottaminen ovat myös arvioinnin kohteita. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan taitoon arvioida tietoa kriittisesti.#11Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Kemiallisen tiedon ymmärtämistä#11ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Erilaisten tuotosten lisäksi arvioidaan#11opiskelijan työskentelyä, kuten kysymysten muodostamista ja tutkimisen taitoja.#11Arvioinnissa otetaan huomioon taito työskennellä kokeellisesti, hankkia tietoa ja#11soveltaa sitä. Kemia Kemia KE Ei SIIRTO 20 KE01 1187 Kemia ja minä lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• arjen aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys omassa elämässä#11• kemian merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa#11• jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne elektronikuorimallin avulla#11• puhtaat aineet, seokset ja erotusmenetelmät#11• ainemäärä ja konsentraatio#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: elintarvikkeet ja elintarvikelisäaineet, hivenaineet ja terveys sekä kuluttajan valinnat.#11Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: seoksen koostumuksen tai pitoisuuden selvittäminen erotusmenetelmiä käyttäen sekä liekkikokeet. Moduulissa vahvistetaan opiskelijan aiempaa kemian osaamista ja tuodaan#11näkyväksi kemian merkitystä opiskelijan omassa elämässä. Tutustuminen ainemäärän käsitteeseen esittelee kemiasta kvantitatiivisen puolen. Kokeellisessa#11työssä harjoitellaan erityisesti turvallista ja huolellista työskentelyä. Moduulissa#11korostuvat hyvinvointiosaamisen ja yhteiskunnallisen osaamisen laaja-alaiset#11tavoitteet.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen#11opiskelua kohtaan, ja tutustuu kemian alan ammatteihin ja jatko-opintomahdollisuuksiin#11• saa valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun#11ja osaa arvioida tietolähteiden luotettavuutta#11• oppii käyttämään jaksollista järjestelmää kemiallisen päättelyn apuna#11• osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista ja niiden turvallisuudesta arjen valinnoissa#11• osaa tutkia kokeellisesti seoksen koostumusta ja pitoisuutta sekä ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat. KE1 Ei SIIRTO 20 KE02 1188 Kemia ja kestävä tulevaisuus lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisessä#11luonnontieteissä#11• aineen rakenteen mallien ja yhdisteen kaavan esittäminen#11• alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus #11aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti ja selittäminen aineen#11rakenteen avulla#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: vesi ja ilma, alkuaineiden kierto ja riittävyys, elinkaariajattelu ja kiertotalous, vihreä kemia sekä atomi- tai sidosmallien historiallinen kehittyminen.#11Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: aineiden ominaisuuksien tutkiminen ja selittäminen sidosten avulla#11sekä veden ominaisuuksien tutkiminen Moduulissa opiskelija syventää käsitystään kemiallisista sidoksista ja niiden#11merkityksestä aineen ominaisuuksille. Kokeellisessa työskentelyssä harjoitellaan erityisesti johtopäätösten tekemistä havainnoista. Opinnoissa tutustutaan myös luonnontieteiden ratkaisuihin kestävän elämäntavan edistämisessä.#11Moduulissa korostuvat monitieteisen ja luovan osaamisen sekä yhteiskunnallisen#11osaamisen laaja-alaiset tavoitteet.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen#11opiskelua kohtaan, ja tutustuu kemian merkitykseen kestävän elämäntavan#11edistämisessä#11• tutustuu luonnontieteellisen tiedon luonteeseen ja sen kehittymiseen sekä#11tieteellisiin tapoihin tuottaa tietoa#11• osaa tutkia aineen ominaisuuksia kokeellisesti#11• osaa soveltaa aineen rakenteen malleja aineen ominaisuuksien vertailussa#11• ymmärtää kemian merkityksen ympäristölle ja yhteiskunnalle ratkaisujen#11tarjoajana yhdessä muiden luonnontieteiden kanssa. KE2 Ei SIIRTO 20 KE03 1189 Molekyylit ja mallit lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• liuoksen valmistus ja laimentaminen sekä standardisuoran sovittaminen#11pitoisuuden määrittämiseksi#11• hiilivetyjen sekä hiilen happi- ja typpiyhdisteiden funktionaaliset ryhmät ja#11nimeämisen perusteet#11• hapettuminen ja pelkistyminen hiilen happiyhdisteissä#11• hiilen yhdisteiden rakenteiden mallintaminen ja ominaisuuksien selittäminen#11rakenteen avulla#11• suhdekaavan ja molekyylikaavan selvittäminen laskennallisesti sekä rakenneisomeria#11• kvanttimekaaninen atomimalli, hybridisaatio ja stereoisomeria hiiliyhdisteissä#11• tutustuminen spektrien antamaan informaatioon aineen rakenteesta#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: arjen ja elinympäristön yksinkertaiset molekyylit, kosmetiikka sekä lääkkeet ja muut fysiologisesti vaikuttavat aineet.#11Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla#11tutkimuksilla: hiilen yhdisteiden ominaisuuksien tutkiminen, hiilen yhdisteiden#11tunnistaminen funktionaalisten ryhmien osoitusreaktioilla, liuoksen valmistus#11ja laimentaminen sekä liuoksen pitoisuuden määrittäminen standardisuoran ja#11lineaarisen mallin avulla. Moduulissa tarkastellaan hiilen yhdisteitä, niiden rakennetta ja ominaisuuksia.#11Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään molekyylien mallintamisessa. Hiilen#11yhdisteiden kemian merkitystä opiskelijan omaan elämään tarkastellaan hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Moduulissa painottuvat myös yhteiskunnallisen#11osaamisen ja globaaliosaamisen laaja-alaiset tavoitteet.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa käyttää ja soveltaa tietoa hiilen yhdisteistä jokapäiväisen elämän ilmiöissä#11• osaa soveltaa ainemäärän ja konsentraation käsitteitä#11• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen hiilen yhdisteitä#11• ymmärtää, kuinka tieto hiiliyhdisteistä rakentuu kokeellisen toiminnan ja#11siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta#11• osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä. KE3 Ei SIIRTO 20 KE04 1190 Kemiallinen reaktio lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• reaktioiden tutkiminen kokeellisesti sekä tutkimustulosten käsitteleminen,#11tulkitseminen ja esittäminen#11• kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen, reaktiotuotteiden kaavat ja nimet#11• saanto ja rajoittava tekijä kemiallisessa reaktiossa#11• ideaalikaasun tilanyhtälö ja ainemäärä#11• saostumis- ja hajoamisreaktio, palamisreaktio#11• protolyysi, neutraloituminen ja titraus analyysimenetelmänä#11• additio, eliminaatio, substituutio, kondensaatio ja hydrolyysi hiiliyhdisteissä#11sekä yleisimpien biomolekyylien muodostuminen#11• polymeroitumisreaktiot, polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: saannon merkitys vihreän kemian kannalta, palamistuotteet ja ilmanlaatu,#11biomolekyylit ravinnossa, polymeerimateriaalit vaatteissa ja arjen käyttöesineissä sekä biotuotetekniikka ja modernit materiaalit.#11Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla#11tutkimuksilla: reaktion saannon määrittäminen, kaasua muodostavan reaktion#11havainnointi ja osoitusreaktiot, esterisynteesi ja -hydrolyysi, biomateriaalin valmistaminen sekä muovien ominaisuuksien tutkiminen. Moduulissa tarkastellaan erilaisia kemiallisia reaktioita ja niiden merkitystä#11elinympäristössä. Reaktioiden tarkastelussa edetään havainnoista reaktiotuotteiden päättelyyn ja reaktioyhtälön kirjoittamiseen. Reaktioyhtälöä käytetään#11myös reaktion kvantitatiivisessa tarkastelussa. Moduulin sisällöt mahdollistavat#11ryhmissä työskentelyn ja kokeellisen työtavan, joissa painottuvat monitieteisen ja#11luovan osaamisen sekä vuorovaikutusosaamisen laaja-alaiset tavoitteet.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• saa kokonaiskuvan kemiallisten reaktioiden moninaisuudesta ja merkityksestä elinympäristössämme#11• osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän,#11ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä sekä nykyteknologian sovelluksissa#11• osaa tutkia kemiallisia reaktioita kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen#11• ymmärtää aineen häviämättömyyden merkityksen kemiassa. KE4 Ei SIIRTO 20 KE05 1191 Kemiallinen energia ja kiertotalous lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• reaktiossa sitoutuva tai vapautuva energia muodostumisentalpioiden, sidosenergioiden ja Hessin lain avulla#11• reaktiosarja- ja seoslaskujen periaatteet#11• hapetusluvut ja hapettumis-pelkistymisreaktiot#11• metallien ominaisuuksia ja käyttökohteita, valmistus- ja jalostusprosesseja#11sekä riittävyys ja kierrätettävyys#11• sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari, elektrolyysi ja kemiallisen energian varastointi#11• luonnontieteelliseen tutkimukseen tutustuminen tai tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: reaktiosarjat teollisuusprosesseissa, kaivannaisteollisuuden merkitys#11yhteiskunnassa, energian tuotanto, varastoiminen ja käyttö uusiutuvassa energiataloudessa sekä hybridienergia.#11Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: liukenemis- tai reaktioentalpian määritys kalorimetrissä, hapetuspelkistystitraus, sähkökemiallisen parin jännitteen mittaaminen, esineen pinnoittaminen elektrolyyttisesti, veden hajotus elektrolyysillä sekä polttokennon#11toiminnan tutkiminen. Moduulissa käsitellään kemiallista energiaa ja energian varastointi- ja hyödyntämistapoja. Siinä perehdytään luonnontieteellisen tutkimuksen suunnitteluun#11sekä tarkastellaan hapettumis- ja pelkistymisreaktioita ja niiden sovelluksia.#11Eettisyyden ja ympäristöosaamisen laaja-alaisten tavoitteiden lisäksi moduulissa#11korostuvat vuorovaikutusosaamisen tavoitteet.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää kemiallisen energian varastoinnin ja hyödyntämisen periaatteita ja#11osaa perustella mielipiteitään keskustelussa energiaratkaisuista#11• ymmärtää energian häviämättömyyden ja energianmuutokset kemiallisissa#11reaktioissa#11• tuntee merkittävien metallien ominaisuuksia sekä valmistus- ja jalostusprosesseja ympäristövaikutuksineen#11• osaa tutkia sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja kuvata niitä malleja#11käyttäen#11• tuntee yhteiskunnassa merkittävien metallien kierrätyksen ja kiertotalouden#11periaatteet sekä niihin liittyviä ratkaisuja. KE5 Ei SIIRTO 20 KE06 1192 Kemiallinen tasapaino lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavat tekijät#11• homogeenisen tasapainon kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen käsittely konsentraatioilla, tasapainotilaan vaikuttaminen#11• hapot ja emäkset ja niihin liittyvät käsitteet sekä palamistuotteiden reaktiot#11vedessä#11• happo-emästasapainon laskennallinen käsittely#11• puskuriliuosten toimintaperiaate sekä elimistön ja luonnon puskurisysteemejä kvalitatiivisella tasolla#11• reaktionopeuteen ja tasapainoreaktioihin liittyvien ilmiöiden tutkiminen#11kokeellisesti sekä ilmiöiden mallintaminen ja analysointi graafisesti tietokonesovelluksella#11• tutustuminen kemian tarjoamiin mahdollisuuksiin jonkin terveyteen tai ympäristöön liittyvän ongelman ratkaisemisessa#11Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: vesi ja vedenpuhdistus, happamoitumisen ja ilmastonmuutoksen ehkäisy,#11savukaasujen puhdistus sekä lääkkeen tai jonkin peruskemikaalin tuotantoprosessin tehokkuus ja ympäristövaikutusten arvioiminen.#11Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: reaktionopeuden määrittäminen massan muutosta seuraamalla,#11vahvan ja heikon protolyytin titrauskäyrien laatiminen, tasapainotilaan kuten#11kompleksinmuodostukseen vaikuttaminen sekä puskuriliuoksen valmistaminen#11ja puskurointikyvyn tutkiminen. Moduulissa otetaan käyttöön kemiallisen tasapainon käsite ja tarkastellaan sitä#11kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Tieto- ja viestintätekniikan avulla esitetään#11tutkimustuloksia graafisesti ja tulkitaan tuloksia. Moduulissa painottuvat hyvinvointiosaamisen sekä eettisen ja ympäristöosaamisen laaja-alaiset tavoitteet.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tunnistaa kemian merkityksen terveyteen ja ympäristöön liittyvien ongelmien#11ratkaisemisessa#11• osaa tutkia kokeellisesti reaktionopeuteen ja kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä#11• osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen tasapainon kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä#11• osaa esittää tutkimustuloksia graafisesti ja arvioida tutkimustuloksia ja -prosessia#11• tutustuu teollisuuden prosesseissa ja luonnossa tapahtuviin tasapainoreaktioihin ja niiden merkitykseen. KE6 Ei SIIRTO 20 KOLD1 1286 Kotitalouden lukiodiplomi lu21 lukiodiplomi 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• perustuvat lukiodiplomille asetettuihin tavoitteisiin sekä opiskelijan valitsemaan teemaan, tehtäväideaan ja suunnittelu- ja toteutusprosessiin#11• muodostuvat lukiodiplomityöstä, esseestä sekä itsearviointia ja kotitalouden#11tuntemusta kuvaavasta portfoliosta, jotka arvioidaan annettujen kriteerien#11perusteella. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja ilmentää omaehtoista#11harrastuneisuuttaan kotitaloudessa#11• osaa kertoa ja välittää lukiodiplomille asettamansa tavoitteet ja lähtökohdat#11• antaa näytön kotitalouden osaamisesta osoittamalla tutkivaa ja soveltavaa#11opiskelua, vuorovaikutteista toimintaa, yhteisöllistä tiedon rakentamista ja#11osaamisen jakamista sekä kriittistä tiedon ja työskentelyn arviointia#11• osaa tuottaa kokonaisuuden, jonka sisällön valinta, tehtäväidea sekä suunnittelu- ja toteutusprosessi tukevat toisiaan. KOLD1 Ei SIIRTO 20 KT 1210 Uskonto/Elämänkatsomustieto lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Uskonnon opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijaa uskontoihin ja katsomuksiin#11liittyvän laaja-alaisen yleissivistyksen muodostamisessa. Uskonnon opetuksessa#11perehdytään uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Opetuksessa uskontoja ja katsomuksia tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.#11Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja kehittää opiskelijan uskontoihin#11ja katsomuksiin liittyvää monilukutaitoa. Opiskelijaa ohjataan tarkastelemaan#11uskontoon liittyviä ilmiöitä analyyttisesti eri näkökulmista sekä soveltamaan ja#11arvioimaan lähdekriittisesti uskontoja koskevaa informaatiota. Uskonnon opetus#11antaa valmiuksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseen sekä dialogiin,#11jota käydään sekä uskontojen ja katsomusten sisällä että niiden välillä. Uskonnon#11opetus ottaa erilaiset näkemykset huomioon, kunnioittaa yksilöllisiä vakaumuksia ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Oppiaine tukee opiskelijan kasvua#11yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi.#11Opetuksessa käytetään tutkimustietoa, uskontojen omia lähteitä ja ajankohtaisia media-aineistoja. Opetuksessa perehdytään oppiaineen taustalla olevien#11tieteenalojen kieleen, käsitteistöön ja tapoihin rakentaa tietoa. Oppiaineen tiedepohja on erityisesti teologiassa ja uskontotieteessä. Lisäksi opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti uskontoihin liittyvää kulttuurin, yhteiskunnan ja taiteen#11tutkimusta.#11Oppiaineen tehtävä ja moduulien tavoitteet huomioon ottaen opetusta voidaan#11toteuttaa yhteistyössä oppiaineen eri oppimäärien ja muiden oppiaineiden#11kanssa. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti vuorovaikutteisia työtapoja#11sekä digitaalisia ja koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä ja asiantuntijoita.#11Opetuksessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä korkeakoulujen#11kanssa.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat yhdessä uskonnon oppiaineen#11tavoitteiden kanssa.#11Uskonnon opetus edistää hyvinvointiosaamista tukemalla opiskelijan itsetuntemusta sekä itsensä ja muiden arvostamista. Opetus antaa opiskelijalle aineksia#11ja välineitä oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen#11rakentamiseen ja arviointiin.#11Opetuksessa käytetään menetelmiä, jotka vahvistavat vuorovaikutusosaamisen#11tavoitteiden mukaisesti opiskelijan sosiaalisia taitoja sekä kykyä yhteistyöhön#11ja empatiaan. Oppiaineen opetus on kieli-, katsomus- ja kulttuuritietoista, ja se#11antaa opiskelijalle valmiuksia osallistua dialogiin, joka liittyy uskonnollisiin, katsomuksellisiin, eettisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.#11Monitieteinen ja luova osaaminen vahvistuu uskonnon opetuksessa monipuolisesti. Opetuksessa perehdytään uskonnoille ominaisiin käsitteisiin, kieleen ja#11symboliikkaan sekä eri tieteenalojen uskontoa koskeviin näkökulmiin. Opetus#11antaa valmiuksia uskontoja ja katsomuksia koskevan informaation lähdekriittiseen arviointiin. Opetuksessa vahvistetaan opiskelijan monilukutaitoa ja rohkaistaan tietojen ja taitojen luovaan soveltamiseen moninaisissa toimintaympäristöissä.#11Uskonnon opetus tukee opiskelijan yhteiskunnallista osaamista vahvistamalla#11osallisuutta ja osallistumista. Opetus rohkaisee opiskelijaa toimimaan demokraattisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan ja erilaisten yhteisöjen#11vastuullisena jäsenenä. Oppiaine antaa valmiuksia toimia katsomuksellisesti ja#11kulttuurisesti moninaisissa työyhteisöissä. Kehittämällä opiskelijan uskontoihin#11ja katsomuksiin liittyvää ymmärrystä ja dialogitaitoja oppiaine antaa valmiuksia#11rakentaa yhteiskuntarauhaa sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja#11kulttuurisesti kestävää tulevaisuutta.#11Uskonnon oppiaineessa tarkastellaan uskontojen eettisiä ulottuvuuksia ja rohkaistaan opiskelijaa pohtimaan omakohtaisesti arvoja ja eettisiä kysymyksiä#11eettisyyden tavoitteet huomioon ottaen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan ympäristöosaamista lisäämällä ymmärrystä siitä, että uskonnoilla ja katsomuksilla#11eettisinä arvojärjestelminä on tärkeä merkitys ja rooli ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.#11Globaali- ja kulttuuriosaamisen kehittäminen kytkeytyy vahvasti uskonnon#11oppiaineen keskeisiin tavoitteisiin. Uskonnon oppiaineessa tarkastellaan monipuolisesti uskontojen, kulttuurien ja yhteiskuntien vuorovaikutusta ja vahvistetaan näin ymmärrystä suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista kulttuuriperinnöstä ja niiden moninaisuudesta. Uskonnon opetus tarjoaa turvallisen tilan#11käsitellä yksilön, yhteisön ja suomalaisen yhteiskunnan suhteita sekä niihin liittyviä ajatuksia ja tunteita. Arvoja ja katsomuksia pohtivana oppiaineena uskonto#11rakentaa valmiuksia toimia moniarvoisissa globaaleissa toimintaympäristöissä#11sekä muuttuvissa media- ja teknologiaympäristöissä. USKONNON OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa hankkia, soveltaa, analysoida, arvioida ja esittää uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää tietoa#11• kehittää uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää kulttuurista lukutaitoaan#11• hallitsee uskonnollisiin ja eettisiin kysymyksiin liittyviä ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja#11• tuntee uskonnon tutkimuksen keskeisiä käsitteitä, näkökulmia ja menetelmiä#11• perehtyy uskontojen historialliseen ja ajankohtaiseen merkitykseen sekä#11yhteiskunnan, kulttuurin ja uskonnon vuorovaikutukseen eri puolilla maailmaa#11• perehtyy opiskeltavan uskonnon erityispiirteisiin Suomessa ja muualla#11maailmassa#11• tunnistaa ja ymmärtää uskontojen sisäistä moninaisuutta#11• ymmärtää uskonnon erityisluonnetta, esimerkiksi uskonnollisen kielen ja#11symboliikan erityispiirteitä, sekä tunnistaa ja osaa analysoida uskonnollisen ja#11tieteellisen tiedon ominaispiirteitä#11• kehittää valmiuksia rakentaa ja jäsentää omaa maailmankatsomustaan ja#11kulttuuri-identiteettiään#11• kehittää valmiuksia ymmärtää ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus, sekä valmiuksia toimia moniarvoisissa, moniuskontoisissa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä#11• ymmärtää ja kunnioittaa ihmisoikeuksia ja osaa tarkastella uskontoja ja katsomuksia ihmisoikeusnäkökulmasta#11• kehittää valmiuksia rakentaa ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja#11kulttuurisesti kestävää tulevaisuutta sekä toimia yhteiskunnan aktiivisena ja#11vastuullisena jäsenenä. ARVIOINTI#11Uskonnon oppiaineessa arvioinnin tehtävänä on kannustaa opiskelijaa opiskelemaan ja oppimaan sekä antaa palautetta hänen oppimisprosessistaan ja osaamisestaan. Opetuksessa ohjataan ja tuetaan opiskelijaa oman oppimisprosessinsa#11pitkäjänteisessä suunnittelussa ja arvioinnissa. Arviointi on monipuolista, ja#11siihen kuuluu sekä oppimisprosessin aikainen palaute että opitun ja osaamisen#11arviointi. Arviointi kohdistuu laaja-alaisen osaamisen ja uskonnon oppiaineen#11yleisten tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisten#11sisältöjen hallintaa painottaen. Arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen#11näyttöön sekä opiskelijan uskonnolliseen ja katsomukselliseen yleissivistykseen#11liittyvien tietojen ja taitojen havainnointiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota#11käsitteiden ja kokonaisuuksien hallintaan, tiedon soveltamiseen, analysointiin,#11arvioimiseen ja esittämiseen sekä tiedonhankintataitoihin ja työskentelyyn erilaisissa oppimistilanteissa. Uskonto KT Ei SIIRTO 20 KU 1260 Kuvataide lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Kuvataide on visuaalista kulttuurikasvatusta, jossa opiskelija tutkii todellisuutta#11taiteen keinoin. Oppiaineen keskeisenä päämääränä on, että opiskelija ymmärtää#11kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään.#11Kokemukset, mielikuvitus ja tavoitteellinen työskentely luovat perustan moniaistiselle oppimiselle. Opetuksessa tarkastellaan taiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja. Opiskelija#11vahvistaa aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön tuntemustaan, joka tukee#11traditioiden välittymistä ja uudistumista. Opetuksella tuetaan laaja-alaisen yleissivistyksen rakentumista sekä aktiiviseen paikalliseen ja globaaliin toimijuuteen#11kasvamista. Opiskelijoille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia tulevaisuuden#11jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiuksien kehittämiseen. Opinnot#11antavat edellytyksiä luovan ja kriittisen ajattelun kehittämiselle, elinympäristöön#11vaikuttamiselle ja kestävän elämäntavan edistämiselle.#11Kuvataiteen opetuksessa syvennetään opiskelijan visuaalisen kulttuurin monilukutaitoa ja kielitietoisuutta. Opiskelijat havainnoivat, tuottavat, tulkitsevat#11ja arvottavat kuvia hyödyntämällä visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen#11tapoja. Eri tiedonalojen kielet avaavat opiskeltavaan ilmiöön uusia näkökulmia.#11Opetuksessa kannustetaan kulttuurisen osaamisen syventämiseen taiteiden- ja#11tieteidenvälisyyttä hyödyntäen. Opiskelija perehtyy erilaisiin taidekäsityksiin.#11Opinnoissa tarkastellaan visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja#11yhteiskunnalle historian ja kulttuurin näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan perustelemaan mielipiteitään ja näkemyksiään kuvataiteesta ja muusta visuaalisesta#11kulttuurista.#11Kuvataiteen opetuksessa tutkitaan opiskelijoille tuttuja ja heille uusia visuaalisen#11kulttuurin teoksia, tuotteita ja ilmiöitä. Kuvilla tarkoitetaan kaksi- ja kolmiulotteisia teoksia ja tuotteita sekä niitä esittäviä jäljenteitä. Visuaalisen kulttuurin#11kenttään kuuluvat opiskelijoiden omaehtoisesti tekemät kuvat, luonto, rakennettu#11ympäristö, esineet, median kuvat ja taiteeksi määritetyt teokset. Opiskelijat osallistuvat sisältöjen ja ilmaisun keinojen valintaan. Opetuksessa tarjotaan edellytykset työtapojen ja opiskeluympäristöjen monipuoliselle käytölle. Opiskelijaa#11kannustetaan välineiden, materiaalien ja ilmaisun keinojen kokeilemiseen sekä#11niiden luovaan soveltamiseen. Uudet teknologiat, mediaympäristöt ja audiovisuaalisen kulttuurin muodot ovat sekä tutkittavia ilmiöitä että kuvailmaisun#11välineitä. Opiskelijat perehtyvät ajankohtaisiin visuaalisen kulttuurin ilmiöihin#11ja toimintatapoihin sekä erilaisiin osallistumisen ja vaikuttamisen muotoihin.#11Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti myös museoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kuvataiteen lukio-opinnot luovat hyvän#11pohjan rakentaa omakohtaista ja elinikäistä suhdetta visuaaliseen kulttuuriin.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Kuvataiteen opinnot tukevat opiskelijan hyvinvointiosaamista kuvailmaisuun#11sisältyvien aistinautintojen, tunteiden ja henkilökohtaisten merkitysten avulla.#11Itselle merkityksellisen visuaalisen kulttuurin ymmärtäminen ja ilmaiseminen#11tukee identiteettien rakentumista, ihmisenä kasvua, hyvinvointia ja elinikäistä#11oppimista. Opinnot tarjoavat välineitä yksilöiden ja yhteisöjen kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamiseen ja arvostamiseen. Opiskelijoita kannustetaan etsimään heitä itseään kiinnostavia kuvakulttuureja ja kuvailmaisun tapoja.#11Kuvataiteen opinnoissa kehitetään vuorovaikutusosaamista rakentamalla dialogia ja ymmärrystä ihmisten välille erilaisia kuvakulttuureja tarkastelemalla, niitä#11jakamalla ja niistä keskustelemalla. Opinnot kehittävät yhteistoiminnallisia taitoja#11taiteelle ominaisen kokonaisvaltaisen työskentelyn avulla. Opiskelijat kehittävät#11vuorovaikutustaitojaan esimerkiksi visuaalisen kulttuurin kuvallisiin ja sanallisiin#11käsitteistöihin, kuvatyyppeihin ja kuvastoihin perehtymällä. Erilaisten kuvatulkinnan menetelmien soveltaminen kuvien analysoinnissa, arvioinnissa ja tuottamisessa luo valmiuksia merkitysten jakamiselle ja niistä keskustelemiselle.#11Kuvataide syventää opiskelijan visuaalisen kulttuurin monilukutaitoa, jonka#11avulla myös monitieteinen ja luova osaaminen kehittyy. Taiteelle ominainen#11työskentely hyödyntää erilaisia tutkimisen, ilmaisemisen, esittämisen ja toiminnan tapoja. Opinnoissa kulttuurisia ilmiöitä tutkitaan visuaalisuutta ja muita#11tiedon tuottamisen tapoja käyttämällä. Kuvatulkinnassa tarkastellaan myös#11kuvan intertekstuaalisia viittauksia esimerkiksi lauluun, näytelmään tai toiseen#11kuvaan. Opiskelijat hyödyntävät eri taiteen- ja tieteenalojen näkökulmia heidän#11tuottaessaan ja tulkitessaan visuaalista kulttuuria.#11Yhteiskunnallista osaamista syvennetään kuvataiteessa tutkimalla visuaalisen#11kulttuurin ilmentämiä arvoja ja merkityksiä esimerkiksi rakennetussa ympäristössä, esineissä, mediassa ja taiteessa. Opiskelijoita rohkaistaan ottamaan#11kantaa ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä vaikuttamaan#11kestävän tulevaisuuden puolesta. Oppiaine tarjoaa mahdollisuuksia tarkastella#11demokratian ja perusoikeuksien tilaa, toteutumista ja kehitystä taiteen keinoin.#11Opiskelijat perehtyvät myös oikeudellisesti suojeltuihin etuihin, kuten tekijänoikeuksiin, sananvapauteen ja yksityisyyteen. Opinnoissa tutustutaan työelämän,#11kansalaistoiminnan ja jatko-opintojen tarjoamiin mahdollisuuksiin kuvataiteen ja#11muun visuaalisen kulttuurin näkökulmasta.#11Kuvataiteen opinnoissa syvennetään eettisyyttä ja ympäristöosaamista tutkimalla ympäristön, yhteiskunnan ja globaalin maailman eettisiä ja ekologisia#11kysymyksiä kuvailmaisun keinoin. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan omia valintojaan, ratkaisujaan ja tekojaan kestävän elämäntavan näkökulmasta. Opinnot#11syventävät osaamista erilaisten materiaalien ja teknologioiden kestävästä käytöstä. Opiskelijoita rohkaistaan paikalliseen ja globaaliin toimijuuteen kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Taiteellisen työskentelyn kautta avataan näköaloja vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin.#11Globaali- ja kulttuuriosaamista syvennetään kuvataiteessa tutkimalla todellisuuden kulttuurista monimuotoisuutta. Opiskelijoita kannustetaan rakentamaan#11identiteettiään sekä arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä.#11Kuvataiteessa tarkastellaan ja pohditaan omaa suhdetta yhteiskunnassa vallitsevaan kulttuuriin. Opiskelijaa ohjataan tutkimaan, miten visuaalinen kulttuuri#11heijastaa ja muokkaa yksilöitä, yhteisöjä ja maailmaa. Kulttuuriperintöä tarkastellaan globaalista, kansallisesta ja opiskelijan kulttuurisen taustan näkökulmasta. Opiskelijoita rohkaistaan käsittelemään kulttuuriseen moninaisuuteen ja#11globalisaatioon liittyviä ilmiöitä kuvallisessa työskentelyssä. KUVATAITEEN OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Kuvataiteen opetuksen yleiset tavoitteet on jäsennetty kolmeksi tavoitealueeksi:#11Kuvien merkitys, Osallisuus ja toimijuus sekä Ilmaisun ja tulkinnan taidot.#11Kuvien merkitys#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen#11omassa elämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa#11• rakentaa kulttuuri-identiteettiään erilaisia kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla#11• kehittää valmiuksiaan ja vahvuuksiaan vastaanottaa, ymmärtää ja tuottaa#11aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä#11• tulkitsee, millaisia esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja kuvataiteeseen ja#11muuhun visuaaliseen kulttuuriin kytkeytyy#11• tutkii kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle eri aikoina ja eri kulttuureissa#11• ymmärtää aistinautintojen, mielikuvien, tunteiden ja luovan ajattelun merkityksen omalle oppimiselle ja hyvinvoinnille.Osallisuus ja toimijuus#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• ottaa kantaa kuvataiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin#11arvoihin#11• osaa soveltaa kuvallisen tuottamisen, viestinnän ja teknologian keinoja näkemysten esittämisessä, osallistumisessa ja vaikuttamisessa#11• kehittää kriittistä ajatteluaan ympäristön havainnoinnissa ja omassa#11toiminnassa#11• hyödyntää mielikuvia kuvallisessa ajattelussa, luomisprosessissa ja vaihtoehtoisten toimintatapojen kuvittelussa#11• osaa käyttää tutkivaa lähestymistapaa suunnittelussa, työskentelyssä ja#11kuvailmaisussa#11• ottaa toiminnassaan huomioon kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän elämäntavan näkökulmia.#11Ilmaisun ja tulkinnan taidot#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa asettaa tavoitteita taiteelle ominaiselle tutkivalle, pitkäkestoiselle ja#11ilmiökeskeiselle työskentelylle ja oppimiselle#11• syventää visuaalisen kulttuurin monilukutaitoa hyödyntämällä kuvien tekemisessä ja tulkinnassa erilaisia tietämisen tapoja#11• kehittää kuvanlukutaitoa, medialukutaitoa ja ympäristönlukutaitoa visuaalisen#11kulttuurin tuottamisessa ja tulkinnassa#11• syventää kuvailmaisun taitoja erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja toimintatapoja tarkoituksenmukaisesti käyttäen#11• osaa tehdä ja tulkita kuvia liittämällä ne erilaisiin käsityksiin taiteesta#11• tarkastelee kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria teoksen, tekijän, vastaanottajan ja yhteiskunnan näkökulmasta. ARVIOINTI#11Kuvataiteen opetuksessa arviointi on kannustavaa, pitkäkestoista, vuorovaikutteista ja opiskelijan kuvataiteellista osaamista kehittävää. Arviointi tukee opiskelijan omakohtaista suhdetta kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin.#11Arviointi kohdistuu kuvataiteen yleisten tavoitteiden ja moduulikohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä laaja-alaiseen osaamisen toteutumiseen kuvataiteessa. Monipuolinen arviointi edistää opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Näin arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen syventämistä. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluu#11myös itsearviointia ja vertaisarviointia.#11Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Arvioinnilla ohjataan#11työtapojen ja opiskeluympäristöjen tarkoituksenmukaiseen käyttöön yksin ja ryhmässä. Kuvataide KU Ei SIIRTO 20 KU01 1261 Omat kuvat, jaetut kulttuurit lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Omat kuvat#11• opiskelijoiden omat kuvat sekä kuvakulttuurit, joihin he osallistuvat omaehtoisesti#11• opiskelijoiden omien kuvien käyttäminen kuvailmaisun lähtökohtana#11• opiskelijoiden omien kuvien tarkasteleminen suhteessa taiteen kuviin ja#11muuhun visuaaliseen kulttuuriin#11• opiskelijoiden omien kuvien käyttäminen tutkivan, pitkäkestoisen ja ilmiökeskeisen työskentelyn lähtökohtana#11Taiteen ja ympäristön kuvat#11• kuvan tuottamisen, muokkaamisen ja esittämisen keinoja taiteessa, ympäristössä ja mediassa#11• kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin käsitteistöihin ja kuvastoihin tutustuminen#11• erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä ja muusta visuaalisesta kulttuurista#11tutustuminen#11• kuvallisten, sanallisten ja muiden kuvatulkinnan keinojen käyttäminen#11• kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaisten ilmiöiden tutkiminen kuvailmaisussa#11• vaikuttaminen ja osallistuminen kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin#11keinoin Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• havainnoi itselle ja muille merkityksellisiä kuvia sekä jakaa ajatteluaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen#11• käyttää erilaisia kuvailmaisun välineitä, materiaaleja, teknologioita ja lähestymistapoja itsenäisesti sekä ryhmän jäsenenä#11• soveltaa visuaalisen viestinnän ja teknologian keinoja näkemysten esittämisessä sekä osallistumisessa ja vaikuttamisessa#11• tutkii ja tulkitsee taidetta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista#11• tutkii ja tulkitsee eri aikojen, kulttuurien ja yhteisöjen visuaalista kulttuuria#11• tutkii ja tulkitsee kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaisia#11ilmiöitä#11• ymmärtää kuvakulttuurien merkityksen omassa elämässään, yhteiskunnassa#11ja globaalissa maailmassa#11• ymmärtää visuaalisen kulttuurin merkityksen kulttuurisen moninaisuuden#11ilmentäjänä, kulttuuriperinnön uudistamisessa ja kestävän tulevaisuuden#11kannalta. KU1 Ei SIIRTO 20 KU02 1262 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Omat kuvat#11• opiskelijoiden omat kuvat sekä kuvakulttuurit, joihin he osallistuvat omaehtoisesti#11• opiskelijoiden omien kuvien käyttäminen kuvailmaisun lähtökohtana#11• opiskelijoiden omien kuvien tarkasteleminen suhteessa ympäristön kuviin ja#11muuhun visuaaliseen kulttuuriin#11• opiskelijoiden omien kuvien käyttäminen tutkivan, pitkäkestoisen ja ilmiökeskeisen työskentelyn lähtökohtana#11Ympäristön kuvat#11• kuvan tuottamisen, muokkaamisen ja esittämisen keinoja ympäristössä,#11mediassa ja taiteessa#11• arkkitehtuurin, muotoilun ja median käsitteistöihin ja kuvastoihin tutustuminen#11• visuaalisen kulttuurin teosten liittäminen erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä ja muusta visuaalisesta kulttuurista#11• kuvallisten, sanallisten ja muiden kuvatulkinnan keinojen käyttäminen#11• ympäristön ajankohtaisten ilmiöiden tutkiminen kuvailmaisussa#11• vaikuttaminen ja osallistuminen kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin#11keinoin Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• havainnoi itselle ja muille merkityksellisiä teoksia, tuotteita ja palveluita sekä#11digitaalisia, rakennettuja ja luonnon ympäristöjä#11• perustelee ympäristöihin, tuotteisiin ja palveluihin liittyviä havaintojaan ja#11ajatteluaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen#11• tarkastelee ympäristön kuvien yhteyksiä omiin kuviinsa, taiteeseen ja kulttuuriperintöön#11• soveltaa arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen prosesseja, teknologioita ja toimintatapoja kuvailmaisussaan itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä#11• tutkii ja tulkitsee rakennettua ympäristöä, tuotteita ja palveluja yhteiskuntakehityksen, oikeuksien ja kestävän tulevaisuuden näkökulmista#11• kehittää osaamistaan ympäristön kuvien tekijänä, tulkitsijana, arvottajana ja#11toimijana#11• ymmärtää visuaalisuuden merkityksiä tuotteiden, palveluiden ja arkkitehtuurin kestävässä suunnittelussa, viestinnässä ja käyttämisessä#11• ymmärtää kuvilla vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia omassa#11elämässään esteettisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden#11kannalta. KU2 Ei SIIRTO 20 KU03 1263 Kuva viestii ja vaikuttaa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Omat kuvat#11• opiskelijoille merkitykselliset kuvat sekä mediakulttuurit, joihin he osallistuvat omaehtoisesti#11• opiskelijoiden omien kuvien käyttäminen kuvailmaisun lähtökohtana#11• opiskelijoiden omien kuvien tarkasteleminen suhteessa median kuviin ja#11muuhun visuaaliseen kulttuuriin#11• opiskelijoiden omien kuvien käyttäminen tutkivan, pitkäkestoisen ja ilmiökeskeisen työskentelyn lähtökohtana#11Median kuvat#11• kuvan tuottaminen, muokkaaminen ja esittäminen digitaalisesti ja muilla#11keinoilla#11• median, viestinnän ja taiteen käsitteistöihin ja kuvastoihin perehtyminen#11• mediaesitysten liittäminen erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä ja muusta#11visuaalisesta kulttuurista#11• kuvallisten, sanallisten ja muiden kuvatulkinnan keinojen soveltaminen#11• opiskelijoille merkityksellisten kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja globaalien#11ilmiöiden tutkiminen#11• opiskelijoiden toimijuus mediassa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää omakohtaista suhdettaan digitaaliseen kuvaan, mediaan, taiteeseen#11ja teknologiaan ajattelun ja ilmaisun taitojaan kehittämällä#11• laajentaa median, taiteen, teknologian ja audiovisuaalisen kulttuurin tuntemustaan perehtymällä erilaisiin ilmaisu-, tuotanto- ja esitystapoihin#11• tutkii mediakulttuuria tuottaessaan ja tulkitessaan teoksia, tuotteita ja palveluja#11• hyödyntää mediateknologian keinoja, työtapoja ja prosesseja suunnittelussa,#11vuorovaikutuksessa ja osallistumisessa itsenäisesti sekä osana ryhmää#11• tulkitsee tiedon tuottamisen tapoja yhdisteleviä visuaalisen kulttuurin tuotteita ja niihin sisältyviä intertekstuaalisia suhteita#11• tulkitsee mediaesityksiä ja taidetta teoksen, tekijän, yleisön ja yhteiskunnan#11näkökulmista#11• ottaa kuvillaan kantaa mediassa, kuvataiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin#11• tutkii median ja taiteen kuvia identiteettien rakentamisen, kulttuuriperinnön#11välittämisen ja uudistamisen sekä kestävän tulevaisuuden näkökulmista. KU3 Ei SIIRTO 20 KU04 1264 Taiteen monet maailmat lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Omat kuvat#11• opiskelijoille merkitykselliset kuvat sekä taiteen maailmat, joihin he osallistuvat omaehtoisesti#11• opiskelijoiden omien kuvien käyttäminen kuvailmaisun lähtökohtana#11• opiskelijoiden omien kuvien tarkasteleminen suhteessa taiteen kuviin ja#11muuhun visuaaliseen kulttuuriin#11• opiskelijoiden omien kuvien käyttäminen tutkivan, pitkäkestoisen ja ilmiökeskeisen työskentelyn lähtökohtana#11Taiteen kuvat#11• kuvan tekemisen, muokkaamisen ja esittämisen perinteiset ja uudet keinot#11• taiteen käsitteistöihin ja kuvastoihin perehtyminen#11• eri aikoina ja eri kulttuureissa tuotettu taide tutkimuksen kohteena#11• teosten liittäminen erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä ja muusta visuaalisesta kulttuurista#11• kuvallisten, sanallisten ja muiden kuvatulkinnan keinojen soveltaminen#11• opiskelijoille merkityksellisten kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja globaalien#11ilmiöiden tutkiminen#11• opiskelijoiden toimijuus kuvataiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutkii, tulkitsee ja arvottaa taiteen kuvien henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia#11merkityksiä#11• syventää omakohtaista suhdettaan eri aikojen ja eri kulttuurien kuvailmaisuun#11• syventää kuvailmaisun taitojaan omien tavoitteiden suuntaisesti itsenäisesti ja#11ryhmän jäsenenä#11• soveltaa kuvan tekemisessä nykytaiteelle ominaisia ilmaisemisen, esittämisen ja toiminnan tapoja#11• tulkitsee taidetta teoksen, tekijän, vastaanottajan, taiteen instituutioiden ja#11yhteiskunnan näkökulmista#11• tutkii ilmaisussaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaisia#11ilmiöitä#11• ottaa kuvillaan kantaa kuvataiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa#11ilmeneviin arvoihin#11• tutkii kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria identiteettien rakentamisen,#11kulttuuriperinnön välittämisen ja uudistamisen sekä kestävän tulevaisuuden#11näkökulmista. KU4 Ei SIIRTO 20 KULD2 1287 Kuvataiteen lukiodiplomi lu21 lukiodiplomi 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• perustuvat lukiodiplomille asetettuihin tavoitteisiin sekä valittuun tehtävään,#11näkökulmaan ja toteutustapaan#11• muodostuvat teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia sekä kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemusta kuvaavasta portfoliosta. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kuvataiteessa#11• osoittaa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin osaamistaan tuottamalla,#11tulkitsemalla ja arvottamalla monipuolisesti kuvia#11• osaa kertoa ja välittää lukiodiplomille asettamansa tavoitteet ja lähtökohdat#11• osaa tuottaa taiteellisen ja visuaalisen kokonaisuuden, jonka sisällön tuottamisen ja esittämisen tavat tukevat toisiaan#11• osoittaa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemusta#11• osaa arvioida työskentelyprosessia ja teosta oman oppimisen näkökulmasta. KULD2 Ei SIIRTO 20 KÄLD3 1285 Käsityön lukiodiplomi lu21 lukiodiplomi 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• perustuvat valittuun tehtävään, ideaan ja suunnittelu- ja valmistusprosessiin#11sekä niiden itsearviointiin#11• muodostuvat käsityötuotteesta tai käsityöteoksesta sekä sen suunnittelu- ja#11valmistusprosessia ja itsearviointia kuvaavasta portfoliosta. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan käsityössä#11osoittaa osaamistaan laadukkaiden käsityötuotteiden omaehtoisessa suunnittelussa, valmistuksessa sekä oppimisensa arvioinnissa#11• osoittaa hallitsevansa käsityöprosessiin sisältyvät tavoitteiden asettamisen,#11ideoinnin ja suunnittelun vaiheet ja vaatimukset#11• hallitsee, seuraa ja arvioi käyttämiään resursseja, työskentelyään ja oppimisprosessiaan#11• osaa ottaa tuotteessa tai teoksessa huomioon esteettisyyden, eettisyyden,#11omaehtoisuuden näkökulmat ja ekologisuuden vaatimukset#11• osaa ratkaista tuotteen tai teoksen toimivuuden, taloudellisuuden, ergonomisuuden, innovatiivisuuden ja teknisen toteutustavan vaatimukset käyttöympäristössään. KÄLD3 Ei SIIRTO 20 LD 1284 Lukiodiplomit lu21 lukiodiplomit ALOPS21 Paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltäviin opintojaksoihin voivat kuulua#11eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Lukiodiplomien#11tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus osoittaa erityistä osaamistaan ja#11harrastuneisuuttaan pitkäkestoisen näytön avulla. Lukiodiplomi kuvaa monipuolisesti opiskelijan tavoitteellista työskentelyä, kehittyneitä taitoja ja syvällistä#11osaamista. Opiskelija tutkii ja ilmaisee kulttuurisesti moninaista todellisuutta#11eri oppiaineille ominaisin keinoin. Lukiodiplomin suorittaminen hyödyntää ja#11syventää lukio-opinnoissa kehittyvää laaja-alaista osaamista. Opiskelija ilmentää#11lukiodiplomillaan ajattelun, tuottamisen, tulkinnan ja arvottamisen taitojaan sekä#11omaehtoista harrastuneisuuttaan. Lukiodiplomi luo edellytyksiä oman ja toisten osallisuuden, toimijuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiselle#11lukioyhteisössä.#11Lukiodiplomeja on mahdollista suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa. Lukiodiplomin laajuus on kaksi opintopistettä. Lukiodiplomit tarjoavat opiskelijalle#11mahdollisuuden arvioida lukio-opintojen aikana karttunutta osaamistaan ja vahvuuksiaan jatko-opintojen näkökulmasta. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.#11Lukiodiplomeja on koulutuksen järjestäjän päätöksellä mahdollista suorittaa#11lukiossa yhdessä tai useammassa oppiaineryhmässä tai oppiaineessa. Lukiodiplomi voi sisältyä oppiaineen oppimäärän valinnaisiin opintoihin paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Opetushallitus antaa erilliset ohjeet kunkin#11lukiodiplomin suorittamisesta.#11Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan koulutuksen järjestäjän tarjoamien lukiodiplomien osalta lukiodiplomien tehtävä, yleiset tavoitteet ja arviointi#11sekä tavoitteet ja keskeiset sisällöt lukiodiplomeittain kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina. LUKIODIPLOMIEN OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Kaikkia lukiodiplomeja yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija#11• asettaa lukiodiplomin suorittamiselle omat lähtökohdat ja tavoitteet#11• työskentelee tavoitteellisella otteella itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa#11• tutkii ja ilmaisee kulttuurista todellisuutta eri tiedonaloille ominaisilla tavoilla#11• soveltaa lukioaikana karttunutta erityistä osaamista ja omaehtoista harrastuneisuutta#11• hyödyntää ja syventää lukio-opinnoissa kehittyvää laaja-alaista osaamista#11• valitsee tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä, työtapoja ja ilmaisun keinoja#11• arvioi asetettujen tavoitteiden saavuttamista, työskentelyä, lopputulosta ja#11kokonaisuutta#11• vahvistaa omaa ja toisten osallisuutta, toimijuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia lukioyhteisössä. ARVIOINTI#11Lukiodiplomin arviointi perustuu opiskelijan tai opiskelijoiden ryhmänä itsenäisesti toteuttamaan lukioaikaisen erityisen osaamisen ja harrastuneisuuden#11näyttöön. Opiskelijan toteuttama lukiodiplomi arvioidaan kokonaisuutena. Lukiodiplomin arvioinnissa annetaan palautetta lukiodiplomille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lukiodiplomin arviointi on monipuolista ja luotettavaa, ja#11se vastaa opiskelijan oppiaineryhmässä tai oppiaineessa osoittamaa osaamisen#11tasoa. Lukiodiplomin suorittamiseen sisältyy opiskelijan itsearviointia. LD Ei SIIRTO 20 LI 1270 Liikunta lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Liikunnan opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan hyvinvointia, kehitystä ja#11oppimista. Liikunnassa opetetaan taitoja ja tietoja, joiden avulla opiskelija pystyy#11arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyään. Opetuksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa ottamaan vastuuta#11omasta fyysisestä aktiivisuudestaan sekä toiminta- ja opiskelukyvystään. Opetuksessa korostetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä osana aktiivista elämäntapaa. Opiskelija rakentaa myönteistä kehosuhdetta#11ja minäkuvaa liikunnan avulla. Liikunnassa opiskelija kokee iloa, onnistumista ja#11liikunnallista pätevyyttä sekä oppii keinoja oman jaksamisen ylläpitämiseen ja#11kehittämiseen. Lukion liikunnassa edistetään kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoa#11ja yhdenvertaisuutta.#11Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla monipuolisesti ja turvallisesti ottaen huomioon eri opiskeluympäristöjen ja vuodenaikojen tarjoamat#11mahdollisuudet. Opetuksessa käytetään erilaisia työtapoja ja menetelmiä, osallistetaan opiskelijoita toiminnan suunnitteluun ja arviointiin sekä ohjataan heitä#11ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän toiminnasta ja turvallisuudesta. #11Opetusryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon opiskelijan oikeus fyysiseen,#11psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Oppimista tuetaan opetusta eriyttämällä ottaen huomioon opiskelijoiden yksilölliset lähtökohdat ja kehitystarpeet#11(lukiolaki 714/2018, 28 ja 29 §).#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Liikunnan opetus vahvistaa opiskelijan motivaatiota, itseluottamusta ja pätevyyttä fyysiseen aktiivisuuteen sekä ymmärrystä elämänmittaisen liikunta-aktiivisuuden merkityksestä.#11Liikunta tukee opiskelijan pitkäjänteisyyttä, sinnikkyyttä ja jaksamista vahvistaen hyvinvointiosaamista sekä laajemmin terveyttä ja hyvinvointia edistävää#11toimintakulttuuria. Liikunnassa toimintakyvyllä tarkoitetaan fyysisiä, sosiaalisia#11ja psyykkisiä edellytyksiä selvitä erilaisista arkielämään kuuluvista toiminnoista.#11Liikunnassa opetellaan pitämään huolta omasta toimintakyvystä sekä opitaan#11ymmärtämään, miten toimintakyky vaikuttaa omaan fyysiseen ja kognitiiviseen#11suorituskykyyn sekä hyvinvointiin. Vuorovaikutusosaaminen kehittyy liikunnan opetuksen monipuolisten työtapojen ja menetelmien avulla. Vuorovaikutusosaamisen näkökulmasta on oleellista,#11että opiskelijan myönteistä minäkuvaa vahvistetaan niin, että hän oppii arvostamaan itseään. Hyvä vuorovaikutus edellyttää itsesäätelyn taitoja, kuten omien#11tunteiden tunnistamista, ymmärtämistä ja ilmaisun säätelemistä. Näin liikunta#11oppiaineena edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä fyysistä, sosiaalista ja#11psyykkistä turvallisuutta kouluyhteisössä laajemminkin.#11Lukion liikunta on monitieteinen oppiaine, joka tarjoaa mahdollisuuksia eri#11tieteenalojen ja oppiaineiden, esimerkiksi terveystiedon, biologian, fysiikan ja#11musiikin, ymmärtämiseen. Monitieteinen ja luova osaaminen kehittyy liikunnan#11oppimistilanteissa, jotka ovat luonteeltaan ongelmanratkaisutilanteita. Liikunta#11kehittää aivoja ja niiden hyvinvointia monipuolisesti tukien yleistä opiskeluvireyttä ja oppimisedellytyksiä.#11Opiskelijan hyvä toimintakyky vahvistaa niin opiskelu- kuin työelämävalmiuksia.#11Yhteiskunnallista osaamista vahvistetaan liikunnassa opettamalla opiskelijaa#11ottamaan vastuuta omasta ja yhteisestä toiminnasta ja sen turvallisuudesta sekä#11auttamalla ja avustamalla muita liikuntatunneilla. Parhaansa yrittäminen, ponnistelu ja pitkäjänteinen toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi ovat niin liikunnan#11opiskelun kuin opiskelu- ja työelämänkin arkista ydintä. Liikunnassa opiskelijat#11kokevat yhteisöllisyyttä yhdessä tekemisen, keskinäisen kannustamisen, osallisuuden ja yhteiseen päämäärään pyrkimisen kautta.#11Itsensä pitkäjänteinen kehittäminen, oman lihasvoiman käyttö sekä toisia kunnioittava toiminta ilmenevät eettisyytenä ja ympäristöosaamisena, joka toteutuu#11liikunnassa toimintana yhteiseksi hyväksi. Liikunnassa tuetaan opiskelijan myönteisiä sosiaalisia arvoja ja niiden mukaista toimintaa, kuten rehellisyyttä, vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Opiskelija oppii tunnistamaan ympäristöä#11säästäviä ja kuormittavia liikuntamuotoja oppien esimerkiksi luontoliikunnassa#11eettisesti kestävään liikuntakulutukseen.#11Liikunnan opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan hyvinvointi- ja#11liikuntateknologiaa sekä opitaan tiedon kriittistä tulkintaa ja turvallista toimintaa#11mediassa, kuten paikkatietojen julkaisuja ja suoritusten kuvaamista. Liikunta#11globaalina, yhteisenä ja kehollisena, kielenä yhdistää erilaiset ihmiset ja kulttuurit vahvistaen opiskelijoiden globaali- ja kulttuuriosaamista.#11#11PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisissa opinnoissa syvennetään ja sovelletaan perusopetuksessa opittuja#11liikuntataitoja ja -tietoja sekä opetetaan liikuntaa monipuolisesti erilaisissa opiskeluympäristöissä. Opetuksessa otetaan huomioon eri vuodenajat, paikallisetolosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Opiskelija oppii#11monipuolisen liikkumisen ja toimintakyvyn kehittämisen periaatteet. Opetus#11tukee opiskelijan toimintakykyä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kasvua osallisuuteen sekä kannustaa elinikäiseen liikunnan harrastamiseen ja liikkuvan elämäntavan omaksumiseen.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valtakunnallisten valinnaisten opintojen tavoitteena on kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävän liikunnan harjoittaminen, vastuun ottaminen omasta#11ja yhteisestä toiminnasta sekä myönteiset kokemukset omasta kehosta, koetusta#11liikunnallisesta pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä. Opettaja tarkentaa opintojen#11sisällöt yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Liikunnan valtakunnalliset valinnaiset#11opinnot tarjoavat mahdollisuuksia temaattisten, laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisten opintojen toteuttamiseen sekä yhteistyöhön osallistumiseen#11koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. LIIKUNNAN OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija#11• oppii soveltamaan liikuntataitoja ja -tietoja erilaisissa liikuntatehtävissä,#11-muodoissa ja -lajeissa eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa (kuten sisällä,#11ulkona ja vedessä)#11• oppii arvioimaan fyysisiä ominaisuuksiaan (voima, kestävyys, liikkuvuus ja#11nopeus) sekä saadun tiedon pohjalta harjoittamaan niitä#11• osaa tehdä perusteltuja valintoja fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn kehittämiseksi sekä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi#11• kehittää taitoa itsearviointiin (tavoitteenasettelu, suunnitelma ja toteutus#11tavoitteiden suuntaisesti sekä edistymisen arviointi)#11• yrittää parhaansa suorittaen tehtävänsä tunnollisesti ja vastuullisesti, työskennellen aktiivisesti ja asiallisesti sekä kehittäen itseään pitkäjänteisesti#11• toimii vuorovaikutustilanteissa toisia kunnioittavasti, oppii auttamaan ja avustamaan muita liikuntatunneilla, tukee yhteisöllisyyttä kannustamalla sekä#11antaa rakentavaa palautetta ja vertaisarviointia. ARVIOINTI#11Liikunnassa arvioinnin tehtävänä on tukea opiskelijan työskentelyä, oppimista#11ja osaamisen kehittymistä. Liikunnan arviointi perustuu opintojaksoissa määriteltyihin fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin. Arviointi#11koostuu oppimista ja työskentelyä edistävästä palautteesta sekä tavoitteiden#11toteutumista kuvaavasta arvioinnista. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen näyttöön, ja siinä käytetään monipuolisesti opettaja-, vertais- ja itsearvioinnin eri muotoja. Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai#11henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Opiskelijan terveydentila ja erityistarpeet tulee ottaa#11huomioon liikunnan arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa#11parasta mahdollista osaamistaan tarvittaessa vaihtoehtoisin tavoin ja erityisjärjestelyin (lukiolaki 714/2018, 28 ja 29 §). Liikunta LI Ei SIIRTO 20 LI01 1271 Osaava liikkuja lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• liikuntataitojen soveltaminen erilaisissa opetusryhmän yhteisissä liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksia#11(kesä-, talvi-, luonto- ja vesiliikunta) sekä sisä- ja ulkoliikuntaa monipuolisesti toteuttaen#11• opetusryhmän yhteistyötaitoja ja yhteishenkeä kehittävät liikuntatehtävät ja#11-leikit sekä pelit Opiskelija ymmärtää liikuntataitojen sekä fyysisen aktiivisuuden merkityksen#11oman toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija#11saa monipuolisia kokemuksia yhdessä liikkumisesta, osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinen pätevyys ja#11myönteinen minäkuva vahvistuvat uuden oppimisen sekä liikunnan tuoman ilon ja#11virkistyksen myötä. #11#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• soveltaa liikuntataitoja ja -tietoja erilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa#11ja -lajeissa eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa (kuten sisällä, ulkona ja#11vedessä)#11• osaa toimia vuorovaikutustilanteissa toisia kunnioittavasti, auttaa ja kannustaa#11muita liikuntatunneilla sekä antaa rakentavaa palautetta ja vertaisarviointia#11• yrittää parhaansa suorittaen tehtävänsä tunnollisesti ja vastuullisesti, työskennellen aktiivisesti ja asiallisesti sekä kehittäen itseään pitkäjänteisesti. LI1 Ei SIIRTO 20 LI02 1272 Aktiivinen elämä lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• fyysisten ominaisuuksien (voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus) itsearviointi, ylläpito ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen#11• liikkuvuus ja kehonhuolto#11• ergonomia liike- ja suoritustekniikoissa#11• yhteistyötaitoja sekä yhteishenkeä kehittävät liikunnalliset pari- ja ryhmätehtävät Moduulissa opiskelijaa opetetaan ja kannustetaan liikunnallisen elämäntavan#11omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen.#11Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen#11valinnoista ja pitkäkestoisen istumisen välttämisestä. Opiskelija ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan kestävän tulevaisuuden, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opetus toteutetaan rakennettua#11ja rakentamatonta opiskeluympäristöä sekä liikunta- ja hyvinvointiteknologiaa#11mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• arvioi fyysisiä ominaisuuksiaan (voima, kestävyys, liikkuvuus ja nopeus) sekä#11asettaa kehittämistavoitteita saadun tiedon pohjalta#11• osaa tehdä oman toimintakyvyn ja ympäristön kannalta perusteltuja valintoja#11fyysisen toimintakyvyn kehittämiseksi ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi#11• toimii vuorovaikutustilanteissa toisia kunnioittavasti, auttaa ja kannustaa#11muita liikuntatunneilla sekä antaa rakentavaa palautetta ja vertaisarviointia#11• yrittää parhaansa suorittaen tehtävänsä tunnollisesti ja vastuullisesti, työskennellen aktiivisesti ja asiallisesti sekä kehittäen itseään pitkäjänteisesti. LI2 Ei SIIRTO 20 LI03 1273 Uudet mahdollisuudet lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uusiin liikuntamuotoihin ja -lajeihin tutustuminen#11• liikuntataitojen ja fyysisten ominaisuuksien monipuolinen ylläpito ja#11kehittäminen Moduulin tavoitteena on erityisesti edistää opiskelijan fyysistä toimintakykyä#11sekä monipuolistaa opiskelijan liikunnallista osaamista ja koettua pätevyyttä#11uuden oppimisen myötä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• harjoittaa ja soveltaa liikuntataitoja ja -tietoja monipuolisesti ja uusin tavoin#11• harjaantuu kehon hallinnassa#11• tunnistaa tunteitaan, toimii vuorovaikutustilanteissa toisia kunnioittaen sekä#11tukee yhteisöllisyyttä toisia auttaen ja kannustaen#11• yrittää parhaansa suorittaen tehtävänsä tunnollisesti ja vastuullisesti, työskennellen aktiivisesti ja asiallisesti sekä kehittäen itseään pitkäjänteisesti. LI3 Ei SIIRTO 20 LI04 1274 Yhdessä liikkuen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• yhdessä toteutettava liikunta, kuten vanhojenpäivän tanssit, luontoliikunta tai#11muut projektiluonteiset kokonaisuudet Moduulin tavoitteena on erityisesti edistää opiskelijan sosiaalista toimintakykyä#11ja yhteenkuuluvuutta liikunnan avulla. Työtavoissa painottuvat opiskelijaryhmän#11aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• toimii yhdessä asetetun liikunnallisen tavoitteen saavuttamiseksi#11• toimii vuorovaikutustilanteissa toisia kunnioittavasti, auttaa ja kannustaa#11muita liikuntatunneilla sekä antaa rakentavaa palautetta ja vertaisarviointia#11• yrittää parhaansa suorittaen tehtävänsä tunnollisesti ja vastuullisesti, työskennellen aktiivisesti ja asiallisesti sekä kehittäen itseään pitkäjänteisesti. LI4 Ei SIIRTO 20 LI05 1275 Virkistystä liikunnasta lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• virkistystä lisäävät liikuntamuodot#11• rentoutus ja kehonhuolto Moduulin tavoitteena on erityisesti edistää opiskelijan psyykkistä toimintakykyä,#11myönteistä minäkuvaa, voimavaroja ja jaksamista liikunnan avulla. Opetuksessa#11korostuvat toiminta- ja opiskelukyvyn tukeminen sekä liikunnan ilo ja virkistys.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• arvioi omaa jaksamistaan ja vireyttään sekä osaa tehdä perusteltuja liikunnallisia valintoja toiminta- ja opiskelukyvyn lisäämiseksi#11• ymmärtää, miten liikunnan avulla voidaan edistää jaksamista ja opiskeluvireyttä#11• osallistuu toimintaan asiallisesti, aktiivisesti ja yhteisöllisyyttä edistäen. LI5 Ei SIIRTO 20 LILD4 1288 Liikunnan lukiodiplomi lu21 lukiodiplomi 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• muodostuvat liikuntakykyisyyden, liikuntatietojen, erityisosaamisen, harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen sekä portfolion muodossa tehtävän itsearvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan liikunnassa#11• pohtii monipuolisesti liikunnan merkitystä elämässään samalla kehittäen fyysistä toimintakykyään, liikunnallista erityisosaamistaan, harrastuneisuuttaan#11ja yhteistyökykyjään. LILD4 Ei SIIRTO 20 MA 1141 Matematiikka lu21 väliotsikko ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Matematiikan opiskelu antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää, soveltaa ja#11tuottaa sekä arvioida matemaattisesti esitettyä tietoa. Opetus ohjaa opiskelijaa#11ymmärtämään matematiikan merkityksen nykyajan kulttuureissa ja huomaamaan sen välttämättömyyden eri aloilla, kuten tekniikassa, lääke-, talous-,#11yhteiskunta- ja luonnontieteissä sekä taiteissa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on perehdyttää opiskelija matematiikan peruskäsitteisiin, perusideoihin ja#11rakenteisiin sekä ohjata käyttämään puhuttua, kirjoitettua ja muutoin ilmaistua#11matematiikkaa. Opetus kehittää laskemisen, luovan ajattelun sekä ilmiöiden mallintamisen, ennustamisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.#11Matematiikan opiskelussa opiskelija kehittyy hyödyntämään tietokoneohjelmistoja ja digitaalisia tiedonlähteitä oppimisessa, tutkimisessa sekä ongelmanratkaisussa. Hän myös oppii arvioimaan tietoteknisten välineiden hyödyllisyyttä ja#11käytön rajallisuutta.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Opetuksessa tutkitaan arkielämän ja matematiikan välisiä yhteyksiä, hyödynnetään mahdollisuuksia vahvistaa opiskelijan kiinnostusta, itsetuntoa ja tiedonhankintaprosesseja sekä kannustetaan opiskelijaa kokeiluihin ja sinnikkääseen#11työskentelyyn. Matematiikassa opittavia taitoja sovelletaan omien tavoitteiden#11asettamisessa ja päätöksenteossa sekä pohditaan, kuinka matematiikan taitoja#11voidaan hyödyntää kestävään kehitykseen ja ihmiskuntaan liittyvien ongelmien#11ratkaisussa. Näin vahvistetaan opiskelijan yhteiskunnallista osaamista, eettisyyttä ja ympäristöosaamista sekä hyvinvointiosaamista.#11Opetuksen lähtökohdat valitaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja#11niihin liittyvistä ongelmista, joita voidaan ratkoa matematiikan avulla. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja, joissa opiskelijat työskentelevät yksin ja#11yhdessä. Tällä vahvistetaan muun muassa vuorovaikutusosaamista. Opetustavat#11valitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opetustilanteet järjestetään siten, että ne#11herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja#11päätelmiä sekä perustelemaan niitä.#11Matematiikan opiskelu tukee globaali- ja kulttuuriosaamisen sekä monitieteisen#11ja luovan osaamisen laaja-alaisia tavoitteita. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään#11matematiikan merkitys erilaisissa kulttuureissa ja historian kehityksessä sekä#11sen luonne universaalina kielenä. Opiskelija oppii hahmottamaan matemaattisten#11käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin sekä matematiikassa että muissa oppiaineissa. Opiskelijaa rohkaistaan#11käyttämään matematiikan kieltä ja merkintöjä sekä ajattelua tukevia kuvia, piirroksia ja välineitä. Opiskelijaa tuetaan taidossa siirtyä eri matemaattisen tiedon #11esitysmuodoista toiseen ilmiöiden mallintamisessa, ongelman ymmärtämisessä#11ja ratkaisemisessa sekä tuloksesta keskustelemisessa. #11#11OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN#11Kun matematiikan oppimäärää vaihdetaan pitkästä lyhyeen, suoritettuja opintoja#11luetaan hyväksi seuraavalla tavalla: #11Pitkän oppimäärän moduuli Lyhyen oppimäärän moduuli#11MAA2 MAB2#11MAA3 MAB3#11MAA6 MAB8#11MAA8 MAB5#11MAA9 MAB7#11#11Muut pitkän oppimäärän mukaiset hyväksytysti suoritetut opinnot tai vaihdon#11yhteydessä moduuleista yli jääviä opintopisteitä vastaavat hyväksytysti suoritetut#11osaopinnot voivat olla lyhyen oppimäärän muita valinnaisia tai temaattisia opintoja paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.#11Opiskelijan siirtyessä pitkästä oppimäärästä lyhyeen oppimäärään tulee opiskelijalle hänen niin halutessa järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason#11toteamiseksi.#11Kun opiskelija siirtyy lyhyestä oppimäärästä pitkään oppimäärään, häneltä voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Vaihdon yhteydessä moduuleista puuttumaan jäävät opintopisteet#11tulee suorittaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.#11Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän moduuleja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseiset moduulit voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen#11oppimäärän muiksi valinnaisiksi tai temaattisiksi opinnoiksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla MATEMATIIKAN OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Matematiikan opetuksen yleisenä tavoitteena on, että opiskelija#11• saa myönteisiä oppimiskokemuksia, tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja#11oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa#11• ymmärtää matematiikan sekä ainutlaatuisena itsenäisenä tieteenalana että#11käyttökelpoisena välineenä, kun mallinnetaan, hallitaan tai ennustetaan#11yhteiskunnan, talouden tai luonnon ilmiöitä#11• rakentaa matemaattista pohjaa jatko-opinnoilleen#11• harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla ja tottuu#11tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta, laatimaan perusteluja#11sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä#11• kykenee seuraamaan matemaattista esitystä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, perustelemaan väitteitä ja arvioimaan#11eri muodoissa tarjottua informaatiota#11• harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita#11• rohkaistuu myös kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan sekä ongelmien ratkaisujen keksimiseen ja selkeään esittämiseen#11• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, ohjelmistoja#11ja tietolähteitä sekä ymmärtää, ettei ohjelmiston tuottama tulos yksinään riitä#11osoittamaan, todistamaan tai perustelemaan väitettä. ARVIOINTI#11Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan opiskelijan#11matemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä sekä ylläpidetään ja#11vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekä pitkäjänteisen työskentelyn taitojaan. Arvioinnilla opiskelijaa autetaan kehittämään matemaattisten ratkaisujen#11esittämistä, tuetaan käsitteiden muodostamisprosessissa ja ohjataan oman työn#11arvioimiseen. Onnistunut palaute auttaa opiskelijaa huomaamaan vahvuutensa#11sekä sen, mitä ja miten tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää.#11Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien valintaan, matemaattisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoihin, päätelmien perustelemiseen#11ja analysoimiseen sekä ohjelmistojen valintaan ja käyttöön. Matematiikka Matematiikka MA Ei SIIRTO 20 MAA 1144 Matematiikan pitkä oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo Matematiikka A pitkä oppimäärä Matematiikka MAA Ei SIIRTO 20 MAA02 1145 Funktiot ja yhtälöt 1 lu21 pakollinen moduuli 3 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• polynomifunktio ja -yhtälö sekä polynomiepäyhtälö#11• 2. asteen yhtälön ratkaisukaava#11• polynomien tulo ja binomikaavat (summan neliö, summan ja erotuksen tulo)#11• polynomien tekijät#11• potenssifunktio ja potenssiyhtälö (eksponenttina positiivinen kokonaisluku)#11• rationaalifunktiot ja -yhtälöt#11• juurifunktiot ja -yhtälöt Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutustuu ilmiöiden matemaattiseen mallintamiseen polynomi-, rationaali- ja#11juurifunktioiden avulla, tuntee polynomi-, rationaali- ja juurifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä sekä tietää polynomifunktion nollakohtien ja polynomin tekijöiden välisen yhteyden#11• osaa ratkaista yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä#11• osaa käyttää ohjelmistoja polynomi-, rationaali- ja juurifunktioiden tutkimisessa sekä polynomi-, rationaali- ja juuriyhtälöiden ja polynomiepäyhtälöiden#11ratkaisemisessa sovellusten yhteydessä. MAA2 Ei SIIRTO 20 MAA03 1146 Geometria lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus#11• sini- ja kosinilause#11• monikulmioihin liittyvien pituuksien, kulmien ja pinta-alojen laskeminen#11• ympyrän ja sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria#11• suoraan lieriöön ja suoraan kartioon sekä palloon liittyvien pituuksien, pintaalojen ja tilavuuksien laskeminen Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa ja muotoa koskevaa tietoa sekä#11kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa#11• osaa soveltaa yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa #11harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa#11sisältäviä lauseita#11• osaa käyttää ohjelmistoja tutkiessaan kuvioita ja kappaleita sekä niihin liittyvää geometriaa. MAA3 Ei SIIRTO 20 MAA04 1147 Analyyttinen geometria ja vektorit lu21 pakollinen moduuli 3 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• käyrän yhtälö#11• suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälö#11• yhtälöryhmä#11• suorien yhdensuuntaisuus ja kohtisuoruus#11• itseisarvoyhtälö#11• pisteen etäisyys suorasta#11• vektoreiden perusominaisuudet#11• tason vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku sekä tason vektorin kertominen#11luvulla#11• tason vektoreiden pistetulo, tason vektoreiden välinen kulma Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja#11algebrallisten käsitteiden välille#11• ymmärtää yhtälön geometrisen merkityksen#11• osaa ratkaista muotoa | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) | olevia itseisarvoyhtälöitä#11• ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin#11• osaa tutkia kaksiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla#11• osaa ratkaista tasogeometrian ongelmia vektoreiden avulla#11• osaa käyttää ohjelmistoja käyrien ja vektoreiden tutkimisessa sekä niihin liittyvissä sovelluksissa. MAA4 Ei SIIRTO 20 MAA05 1148 Funktiot ja yhtälöt 2 lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• suunnattu kulma ja radiaani#11• yksikköympyrä#11• sini- ja kosinifunktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen#11• sini- ja kosiniyhtälöiden ratkaiseminen#11• murtopotenssi ja sen yhteys juureen#11• eksponenttifunktiot ja -yhtälöt#11• logaritmi ja logaritmin laskusäännöt#11• logaritmifunktiot ja -yhtälöt Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutustuu ilmiöiden matemaattiseen mallintamiseen sini- ja kosinifunktioiden#11sekä eksponentti- ja logaritmifunktioiden avulla#11tutkii sini- ja kosinifunktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla#11• osaa ratkaista sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä#11sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x)#11• osaa soveltaa sini- ja kosinifunktioiden yhteyttä sin2 x + cos2 x = 1#11• tuntee eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista#11niihin liittyviä yhtälöitä#11• osaa käyttää ohjelmistoja funktioiden tutkimisessa, yhtälöiden ratkaisemisessa ja sovellusten yhteydessä. MAA5 Ei SIIRTO 20 MAA06 1149 Derivaatta lu21 pakollinen moduuli 3 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta#11• polynomi- ja rationaalifunktioiden sekä juurifunktion derivaatat#11• sini- ja kosinifunktioiden sekä eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat#11• funktioiden tulon ja osamäärän derivaatta#11• yhdistetty funktio ja sen derivointi#11• funktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutustuu ilmiöiden matemaattisten mallien käyttäytymiseen derivaatan avulla#11• omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta ja jatkuvuudesta#11• ymmärtää derivaatan tulkinnan funktion muutosnopeutena#11• kykenee määrittämään yksinkertaisten funktioiden derivaatat#11• osaa derivoida yhdistettyjä funktioita#11• hallitsee funktioiden kulun tutkimisen derivaatan avulla ja osaa määrittää#11niiden ääriarvot suljetulla välillä#11• osaa käyttää ohjelmistoja raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan tutkimisessa#11sovellusten yhteydessä. MAA6 Ei SIIRTO 20 MAA07 1150 Integraalilaskenta lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• integraalifunktio ja tärkeimpien alkeisfunktioiden integrointi#11• määrätty integraali#11• suorakaidesääntö#11• pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään yksinkertaisten#11funktioiden integraalifunktioita#11• ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan sekä#11tutustuu numeeriseen menetelmään määrätyn integraalin määrittämisessä#11• osaa määrittää pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla#11• perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin#11• osaa käyttää ohjelmistoja funktion ominaisuuksien tutkimisessa, integraalifunktion määrittämisessä, määrätyn integraalin laskemisessa sovellusten#11yhteydessä sekä numeerisessa integroinnissa. MAA7 Ei SIIRTO 20 MAA08 1152 Tilastot ja todennäköisyys lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• keskiluvut ja keskihajonta#11• korrelaatio ja lineaarinen regressio#11• klassinen ja tilastollinen todennäköisyys#11• permutaatiot ja kombinaatiot#11• todennäköisyyden laskusäännöt#11• binomijakauma#11• diskreetti todennäköisyysjakauma#11• diskreetin jakauman odotusarvo Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa havainnollistaa diskreettiä tilastollista jakaumaa sekä määrittää ja tulkita jakauman tunnuslukuja#11• osaa havainnollistaa kahden muuttujan yhteisjakaumaa sekä määrittää korrelaatiokertoimen ja regressiokäyrän#11• perehtyy kombinatorisiin menetelmiin#11• perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja laskusääntöihin#11• ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja tulkitsemaan sitä#11• osaa käyttää ohjelmistoja digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä tilastollisen tiedon esittämisessä#11• osaa hyödyntää ohjelmistoja jakaumien havainnollistamisessa, tunnuslukujen#11määrittämisessä sekä todennäköisyyksien laskemisessa. MAA8 Ei SIIRTO 20 MAA09 1151 Talousmatematiikka lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• aritmeettinen ja geometrinen lukujono ja niiden summat#11• korkolaskut: koron korko, nykyarvo ja diskonttaus#11• talletukset ja lainat#11• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja, joissa hyödynnetään lukujonoja ja summia Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• oppii hyödyntämään matemaattisia valmiuksiaan resurssien riittävyyteen,#11talouden suunnitteluun, yrittäjyyteen ja kannattavuuden laskentaan#11• soveltaa lukujonojen kaavoja talouteen liittyvissä matemaattisissa ongelmissa#11• oppii sovittamaan taloudellisiin tilanteisiin matemaattisia malleja ja ymmärtää#11niiden rajoitukset#11• osaa hyödyntää ohjelmistoja laskelmien tekemisessä ja sovellusten yhteydessä. MAA9 Ei SIIRTO 20 MAA10 1153 3D-geometria lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• vektoriesitys kolmiulotteisessa koordinaatistossa#11• piste- ja ristitulo#11• piste, suora ja taso avaruudessa#11• kulma avaruudessa#11• yhden muuttujan differentiaali- ja integraalilaskennan sovelluksia avaruusgeometriassa#11• kahden muuttujan funktio ja pinta avaruudessa Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää vektorilaskennan tuntemustaan ja oppii käyttämään vektoreita kolmiulotteisessa avaruudessa#11• oppii tutkimaan xyz-koordinaatiston pisteitä, suoria ja tasoja vektoreiden#11avulla#11• vahvistaa avaruusgeometrian osaamistaan ääriarvosovellusten yhteydessä#11• tutustuu kahden muuttujan funktioon#11• osaa käyttää ohjelmistoja vektoreiden, suorien, tasojen ja pintojen havainnollistamisessa sekä vektorilaskennassa. MAA10 Ei SIIRTO 20 MAA11 1154 Algoritmit lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• algoritmisen ajattelun peruskäsitteet: peräkkäisyys, valinta ja toisto#11• vuokaavio#11• yksinkertaisten algoritmien, lajittelualgoritmien tai yhtälön numeeriseen ratkaisuun liittyvän algoritmin ohjelmointi#11• konnektiivit ja totuusarvot#11• kokonaislukujen jaollisuus, jakoyhtälö ja kongruenssi#11• Eukleideen algoritmi#11• aritmetiikan peruslause Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tietää, mikä on algoritmi, sekä oppii tutkimaan, kuinka algoritmit toimivat#11• oppii toteuttamaan yksinkertaisia algoritmeja ohjelmoimalla#11• perehtyy logiikan käsitteisiin#11• hallitsee lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin#11• osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta. MAA11 Ei SIIRTO 20 MAA12 1155 Analyysi ja jatkuva jakauma lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• paloittain määritelty funktio#11• funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen#11• jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia#11• käänteisfunktio#11• funktioiden raja-arvot äärettömyydessä#11• epäoleelliset integraalit#11• jatkuvat jakaumat, normaalijakauma ja normittaminen Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää ymmärrystään analyysin peruskäsitteistä#11• osaa muodostaa ja tutkia aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita#11• täydentää integraalilaskennan taitojaan#11• perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan#11normaalijakaumaa#11• osaa käyttää ohjelmistoja funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja epäoleellisten integraalien laskemisessa sovellusten yhteydessä. MAA12 Ei SIIRTO 20 MAB 1156 Matematiikan lyhyt oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo Matematiikka B lyhyt oppimäärä Matematiikka MAB Ei SIIRTO 20 MAB02 1157 Lausekkeet ja yhtälöt lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• ongelmien muotoileminen yhtälöiksi#11• yhtälöiden ratkaiseminen#11• ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen#11• toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen#11• aritmeettinen lukujono ja summa#11• geometrinen lukujono ja summa Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• harjaantuu käyttämään matematiikkaa ongelmien ratkaisemisessa ja oppii#11luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä#11• oppii muodostamaan lausekkeita ja yhtälöitä annettuihin ongelmiin sekä ratkaisemaan yhtälöitä ja tulkitsemaan saatua ratkaisua#11• osaa soveltaa lukujonoja ja niistä muodostettuja summia matemaattisten#11ongelmien ratkaisussa#11• osaa käyttää ohjelmistoja polynomifunktion tutkimisessa polynomiyhtälöihin#11ja polynomifunktioihin liittyvien sovellusten yhteydessä. MAB2 Ei SIIRTO 20 MAB03 1158 Geometria lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kuvioiden yhdenmuotoisuus#11• suorakulmaisen kolmion trigonometria#11• Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause#11• kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen#11• geometrian menetelmien käyttö tasokoordinaatistossa Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista#11• vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen#11taitojaan#11• osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen#11• osaa käyttää ohjelmistoja kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa sekä geometriaan liittyvien sovellusten yhteydessä. MAB3 Ei SIIRTO 20 MAB04 1159 Matemaattisia malleja lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen#11• eksponenttiyhtälön ratkaiseminen#11• ennusteet ja mallin hyvyys Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja#11kuvaa niitä matemaattisilla malleilla#11• arvioi lineaarisen ja eksponentiaalisen kasvun malleja muun muassa taulukkolaskentaohjelman avulla ja tekee ennusteita mallien avulla#11• tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta#11• osaa käyttää ohjelmistoja mallintamisessa, polynomi- ja eksponenttifunktion#11ominaisuuksien tutkimisessa sekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussa sovellusten yhteydessä. MAB4 Ei SIIRTO 20 MAB05 1160 Tilastot ja todennäköisyys lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• tilastoaineiston havainnollistaminen ja tunnuslukujen määrittäminen#11• regression ja korrelaation käsitteet#11• havainto ja poikkeava havainto#11• ennusteiden tekeminen#11• todennäköisyyden käsite#11• yhteen- ja kertolaskusääntö#11• kombinaatiot ja tuloperiaate#11• todennäköisyyslaskennan malleja Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• harjaantuu käsittelemään, havainnollistamaan ja tulkitsemaan tilastollisia#11aineistoja#11• perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin ja sitä havainnollistaviin malleihin#11• osaa käyttää ohjelmistoja digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä havaintoaineiston tunnuslukujen#11määrittämisessä ja todennäköisyyslaskennassa. MAB5 Ei SIIRTO 20 MAB06 1161 Talousmatematiikan alkeet lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• suhteellinen osuus, vertailu, muutoksen laskeminen#11• indeksi#11• korkokäsite, yksinkertainen korko#11• verotus#11• valuutat Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hallitsee talousmatematiikan peruskäsitteet ja -taidot#11• syventää prosenttilaskennan taitojaan#11oppii kuvaamaan talouselämän asioiden kehittymistä#11• osaa käyttää tietolähteitä ja ohjelmistoja laskelmien tekemisessä sovellusten#11yhteydessä. MAB6 Ei SIIRTO 20 MAB07 1162 Talousmatematiikka lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• aritmeettinen ja geometrinen lukujono ja niiden summat#11• korkolaskut: koron korko, nykyarvo ja diskonttaus#11• talletukset ja lainat#11• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja, joissa hyödynnetään lukujonoja ja summia Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• oppii hyödyntämään matemaattisia valmiuksiaan resurssien riittävyyteen,#11talouden suunnitteluun, yrittäjyyteen ja kannattavuuden laskentaan#11• soveltaa lukujonojen kaavoja talouteen liittyvissä matemaattisissa ongelmissa#11• oppii sovittamaan taloudellisiin tilanteisiin matemaattisia malleja ja ymmärtää#11niiden rajoitukset#11• osaa hyödyntää ohjelmistoja laskelmien tekemisessä ja sovellusten yhteydessä. MAB7 Ei SIIRTO 20 MAB08 1163 Matemaattinen analyysi lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• graafisia ja numeerisia menetelmiä#11• polynomifunktion derivaatta#11• polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen#11• polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla#11välillä#11• funktion muutosnopeuden määrittäminen ohjelmistojen avulla Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin#11• ymmärtää derivaatan tulkinnan funktion muutosnopeutena#11• osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla#11• osaa määrittää sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon#11• osaa käyttää ohjelmistoja funktion kulun tutkimisessa sekä funktion derivaatan ja suljetun välin ääriarvojen määrittämisessä sovellusten yhteydessä. MAB8 Ei SIIRTO 20 MAB09 1164 Tilastolliset ja todennäköisyysjakaumat lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet (odotusarvo ja keskihajonta)#11• toistokoe#11• binomijakauma#11• luottamusvälin ja virhemarginaalin käsite Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutustuu normaalijakaumaan matemaattisena mallina#11• tutustuu binomijakaumaan matemaattisena mallina#11• vahvistaa ja monipuolistaa tilastojen käsittely- ja tutkimustaitojaan ohjelmistojen avulla#11• tietää, kuinka lasketaan tilastollisiin jakaumiin liittyviä tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä, ja osaa määrittää ne ohjelmistojen avulla#11• ymmärtää luottamusvälin ja virhemarginaalin käsitteen ja osaa määrittää ne#11ohjelmistojen avulla. MAB9 Ei SIIRTO 20 MAY 1142 Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus lu21 matematiikan yhteinen opintokokonaisuus ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Matematiikka Yhteinen matematiikka Matematiikka MAY Ei SIIRTO 20 MAY01 1143 Luvut ja yhtälöt lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• lukujoukot ja peruslaskutoimitukset#11• luvun vastaluku, käänteisluku ja itseisarvo#11• prosenttilaskenta#11• potenssin laskusäännöt (eksponenttina kokonaisluku)#11• suoraan ja kääntäen verrannollisuus#11• funktio, kuvaajan piirto ja kuvaajan tulkinta#11• ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen#11• yhtälöpari#11• neliö- ja kuutiojuuri#11• potenssifunktio ja potenssiyhtälö (asteluvut 2 ja 3) Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kertaa prosenttilaskennan periaatteet#11• osaa käyttää verrannollisuutta ongelmanratkaisussa#11• syventää murtolukujen laskutoimitusten osaamistaan#11• kertaa potenssin laskusäännöt#11• vahvistaa ymmärrystään funktion käsitteestä#11• ymmärtää yhtälön ja yhtälöparin ratkaisemisen periaatteet#11• oppii käyttämään ohjelmistoja funktion kuvaajan piirtämisessä, havainnoinnissa ja yhtälöiden ratkaisemisessa. MAY1 Ei SIIRTO 20 MELD5 1289 Median lukiodiplomi lu21 lukiodiplomi 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• perustuvat lukiodiplomille asetettuihin tavoitteisiin sekä valittuun tehtävään,#11näkökulmaan ja toteutustapaan#11• muodostuvat portfolion ja mediaesityksen muodostamasta kokonaisuudesta. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• antaa erityisen näytön mediaosaamisestaan ja harrastuneisuudestaan#11• osoittaa hallitsevansa monipuolisia media- ja vuorovaikutustaitoja sekä#11median välineiden, ilmaisukeinojen ja mahdollisuuksien luovaa käyttöä#11• osoittaa hallitsevansa informaation kriittisen valinnan, tulkinnan, arvioinnin ja#11jäsentelyn taitoa#11• osaa analysoida omaa mediasuhdettaan ja tunnistaa median toimintaympäristön. MELD5 Ei SIIRTO 20 MU 1265 Musiikki lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Lukiokoulutuksessa musiikin opetuksen tehtävänä on edistää opiskelijan aktiivista musiikillista toimintaa ja osallisuutta. Musiikin opetuksessa opiskelija#11tutustuu maailmaan moniaistisesti ja tutkii sitä etenkin kuulonvaraisesti. Hän#11syventää myönteistä suhdetta musiikkiin ja taiteelliseen ilmaisuun sekä pohtii#11niiden merkitystä elämässä.#11Lukion musiikin opetus tarjoaa tilaisuuksia musiikillisten ilmaisutapojen kokeilemiseen, mielikuvituksen käyttöön ja taiteidenväliseen työskentelyyn. Luova#11tuottaminen ja uusien musiikillisten ratkaisujen etsiminen ovat prosesseja, jotka#11vaativat aikaa ja rauhaa ajatella. Ne kehittävät pitkäjänteisyyttä ja kykyä soveltaa#11opittua uusissa tilanteissa.#11Musiikin opetuksen lähtökohtana ovat opiskelijoiden kokemukset ja musiikille#11antamat merkitykset. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja#11kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä musiikillisen identiteetin kehittymistä. Musiikin opetus myös syventää opiskelijan ymmärrystä musiikista yhteiskunnallisena#11ilmiönä. Musiikillinen ja muu taiteellinen työskentely antavat valmiuksia musiikilliseen kansalaisaktiivisuuteen, kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä median ja ääniympäristön kriittiseen tarkasteluun.#11Musiikin opiskelu tukee oppimista ja yhteisöllisyyttä monin tavoin. Yhteismusisointi on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja. Rakentava vuorovaikutus ja yhteensovittaminen avartavat#11opiskelijan näkemyksiä musiikista ja muista taiteista sekä kulttuurisista arvostuksista ja arvojärjestyksistä. Samalla kehittyvät muun muassa luovan ja kriittisen ajattelun taidot. Näitä taitoja opiskelija tarvitsee niin hyvän elämän rakentamisessa kuin eri alojen opinnoissa ja työtehtävissä.#11Musiikkikäsitteiden merkitykset opitaan kehollisesti musiikillisessa toiminnassa#11auditiivisten, visuaalisten ja motoristen kokemusten kautta. Soivan äänimateriaalin lisäksi opetuksessa käytetään muun muassa puhetta, liikettä ja kuvia sekä#11erilaisia kirjoitettuja tekstejä, kuten nuotteja ja tabulatuureja.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Musiikin opiskelu on kokonaisvaltainen musiikillinen oppimisprosessi, jossa on#11kyse kehollisten, motoristen, kognitiivisten ja ilmaisutaitojen kehittämisestä#11sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tämän lisäksi musiikilla oppiaineena on luonteva yhteys kaikkiin lukion laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin.#11Musiikki on olennaiselta olemukseltaan yhteistoimintaa ja yhdessä tekemistä.#11Oppiaineena musiikki luo pohjaa hyvinvointi- ja vuorovaikutustaitojen sekä eettisyyden kehittymiselle. Se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia ymmärtää#11itseään ja muita ihmisiä sekä musiikin merkityksiä elämässä. Musiikkia opiskellessaan opiskelija oppii tunnistamaan vahvuuksiaan ja myös vielä harjoiteltavia#11taitoja. Musiikillisen ja muun taiteellisen toiminnan kautta opiskelijat harjaantuvat ymmärtämään muiden ajatuksia ja tunteita, mikä on edellytys myötätunnon#11kehittymiselle ja kyvylle asettua toisen asemaan.#11Monipuolinen musiikin opetus kehittää opiskelijan luovaa ja monitieteistä osaamista. Musiikillinen toiminta ohjaa ymmärtämään, että mielikuvitus ja kyky#11kuvitteluun ovat tärkeitä inhimillisiä ominaisuuksia. Ne auttavat katsomaan#11asioita toisin, ajattelemaan uusilla tavoilla ja ratkomaan käytännön ongelmia.#11Kyky kuvitteluun on tärkeää myös ympäristöosaamisen kannalta. Ekologinen#11kuvittelukyky auttaa näkemään vaihtoehtoisia valinnan mahdollisuuksia ja punnitsemaan toiminnan seurauksia kestävän elämäntavan näkökulmasta. Musiikin#11opetus vahvistaa esteettistä harkintakykyä ja auttaa hahmottamaan musiikin ja#11muiden tiedonalojen yhtymäkohtia. Olennaista taiteessa ja luovassa tuottamisessa on kuitenkin se, että ne auttavat näkemään toisissa täyden ihmisyyden taitoineen, tietoineen, kokemuksineen ja tunteineen.#11Globaali- ja kulttuuriosaamisen sekä yhteiskunnallisen osaamisen kehittäminen kytkeytyy luontevasti musiikin opetuksen tavoitteisiin. Musiikki avaa näköalan ihmisenä olemiseen ja yhteiskuntaan. Musiikki ja muut taiteet avartavat ja#11laajentavat ajattelua, sisäistä katsetta, mikä auttaa näkemään esimerkiksi yli#11erilaisten raja-aitojen ja kohtaamaan konflikteja. Musiikillinen toiminta kehittää#11taitoa arvioida kriittisesti asioille annettuja ja ilmaisussa tuotettuja merkityksiä.#11Tällöin opiskelijoiden on mahdollista tarvittaessa vastustaa ajattelua, joka nojaa#11epädemokraattisiin arvoihin halventaen ihmisarvoa tai esimerkiksi muita kulttuureita. Musiikki opettaa opiskelijoita toimimaan vastuullisesti ja yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi myös niiden kanssa, joiden lähtökohdat eroavat heidän#11omista lähtökohdista. Musiikin ja muun taiteen keinoin elämän vaikeidenkin aihepiirien käsittely on mahdollista.#11Musiikki on kulttuurinen ilmiö ja myös musiikin tekemisen tavat ovat kulttuurisia.#11Siksi musiikin opiskelu syventää opiskelijoiden ymmärrystä niin oman maan kuin#11muiden maiden kulttuureista ja kulttuuriperinnöistä. Näin musiikin opiskelu voi#11vahvistaa kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta ja ryhmien välistä dialogia. MUSIIKIN OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Musiikin opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät musiikilliseen monipuolisuuteen,#11musiikilliseen luovaan ajatteluun, musiikin merkityksiin ja musiikilliseen vuorovaikutukseen sekä musiikin oppimiseen ja demokratiaan. Tavoitealueittain opetuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat.#11Musiikillinen monipuolisuus#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää edelleen musiikillista osaamistaan, kuten laulu-, soitto- ja kuuntelutaitoaan#11• syventää musiikin eri tyyleihin, lajeihin ja historiaan liittyvää osaamistaan#11• käyttää musiikkiteknologian mahdollisuuksia musiikin tekemisessä.#11Musiikillinen luova ajattelu#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• suhtautuu kiinnostuneesti ja uteliaasti musiikkiin sekä muuhun taiteelliseen#11ilmaisuun#11• kokeilee rohkeasti uusia ja epätavallisiakin musiikillisia ideoita myös yhdessä#11muiden kanssa#11• ymmärtää luovan prosessin luonnetta ja sietää keskeneräisyyttä.#11Musiikin merkitys ja musiikillinen vuorovaikutus#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• suhtautuu avoimesti ja arvostavasti eri kulttuureihin sekä käy dialogia musiikillisista kokemuksista#11• oppii musiikin kautta suhtautumaan myötätuntoisesti monenlaisiin kokemuksiin ja elämäntilanteisiin#11• osaa käyttää musiikkia hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen#11• huolehtii ääni- ja musisointiympäristön turvallisuudesta ja suojelee kuuloa.#11Musiikin oppiminen ja demokratia#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• tunnistaa musiikillisia vahvuuksiaan sekä rohkaistuu käyttämään ja kehittämään niitä#11• asettaa tavoitteita musiikilliselle toiminnalleen ja kehittää toimintatapojaan#11• osaa käyttää musiikillisia ja muita taiteellisia ilmaisukeinoja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen#11• ymmärtää ja tuntee vastuunsa sananvapautta, yksityisyyden suojaa ja tekijänoikeuksia koskevissa kysymyksissä. ARVIOINTI#11Musiikin opetuksessa arviointi tukee myönteisesti jokaisen opiskelijan musiikillisen osaamisen kehittymistä ja musiikkisuhteen syvenemistä. Oppimisprosessin#11aikana opiskelija saa ja antaa monipuolista palautetta, mikä ohjaa häntä arvioimaan ja edistämään omaa oppimistaan.#11Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu#11koko musiikinopiskelun prosessiin, musiikille ominaisten työskentelytapojen#11kehittymiseen ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa#11otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi#11ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa ja erityisesti opintojaksojen aikana, ei hänen#11musikaalisuuttaan. Musiikki MU Ei SIIRTO 20 MU01 1266 Intro – kaikki soimaan lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• monipuoliset äänenkäyttöä sekä laulu- ja yhteismusisointitaitoja kehittävät#11tehtävät ja ohjelmisto#11• luovaan tuottamiseen ja taiteelliseen ilmaisuun rohkaisevat tehtävät#11• musiikin merkitysten pohdintaan innostava kuuntelu- ja musisointiohjelmisto#11• musiikkiteknologian monipuolisen hyödyntämisen mahdollisuudet#11• mahdollisuuksien mukaan konserttikäyntejä ja tutustumista muihin taide- ja#11kulttuuripalveluihin Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää äänenkäyttöään ja musisointitaitojaan#11• uskaltaa käyttää musiikkia ilmaisunsa välineenä ja tuottaa musiikillisia ideoita#11• harjaantuu hahmottamaan musiikin elementtejä kokemuksellisesti#11• tutkii ja syventää omaa kuuntelusuhdettaan#11• ymmärtää ja osaa soveltaa teknologian käyttömahdollisuuksia musiikissa#11• ymmärtää musiikin merkityksiä ja merkityksellisyyttä elämässä ja yhteiskunnassa#11• toimii edistäen turvallisen ääniympäristön syntymistä. MU1 Ei SIIRTO 20 MU02 1267 Syke – soiva ilmaisu lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• musiikillisen osaamisen eri osa-alueita kehittävä ohjelmisto#11• suomalaiset ja opiskelijoiden omat musiikkikulttuurit#11• luovaa ajattelua ja taiteellista ilmaisua edistävät tehtävät myös teknologiaa#11hyödyntäen Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää osaamistaan itselleen mieluisissa musiikillisissa ilmaisutavoissa#11• kehittää yhteismusisointitaitojaan ja taiteellista ilmaisuaan#11• analysoi musiikin kulttuurisia piirteitä ja merkityksiä#11• heittäytyy rohkeasti tuottamaan musiikillisia ideoita. MU2 Ei SIIRTO 20 MU03 1268 Genre - globaali uteliaisuus lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• erilaiset musiikinlajit, musiikkityylit ja musiikkikulttuurit sekä niihin kytkeytyvät merkitykset ja arvostukset#11• musiikkikulttuurit kulttuurin osana#11• monipuolinen työskentely erilaisten musiikkien kanssa Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta ja kulttuurien välisiä kytköksiä#11• suhtautuu uteliaasti ja perehtyy kokemuksellisesti itselleen uusiin musiikin#11lajeihin ja musiikkikulttuureihin#11• hahmottaa itsensä osana globaalia musiikillista maailmaa#11• tunnistaa omat lähtökohtansa sekä kulttuurien välisen vastavuoroisuuden#11haasteet ja mahdollisuudet. MU3 Ei SIIRTO 20 MU04 1269 Demo - luovasti yhdessä lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• moduulin tavoitteiden toteuttamistavan ja ohjelmiston opiskelijalähtöinen#11suunnittelu#11• musiikillinen tai taiteidenvälinen prosessi ryhmän resurssien mukaan#11• musiikin vaikuttavuus esimerkiksi vuorovaikutuksessa, lyriikassa ja muissa#11taiteissa, mediassa tai yhteiskunnassa Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää luovaa osaamistaan musiikillisessa tai taiteidenvälisessä#11prosessissa#11• ottaa vastuuta ryhmän musiikillisesta toiminnasta#11• syventää ymmärrystään musiikillisen vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen#11tavoista#11• hahmottaa musiikin suhdetta muihin taiteenlajeihin ja mediaan. MU4 Ei SIIRTO 20 MULD6 1290 Musiikin lukiodiplomi lu21 lukiodiplomi 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• opiskelijan musiikillinen omaelämäkerta, musiikkiprojekti tai musiikillinen#11näytesalkku, yhteenveto ja arvioitsijoiden lausunto#11• erilaiset toteutustavat ja osa-alueet Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• antaa lukioaikanaan näytön musiikillisesta erityisosaamisestaan ja erityisestä#11harrastuneisuudestaan musiikissa#11• osoittaa musiikillista osaamistaan ja harrastuneisuuttaan valmistamalla#11musiikin taidollista ja tiedollista hallintaa osoittavan projektin tai kokoamalla#11näytesalkun lukioaikaisista musiikkiopinnoistaan ja -toiminnastaan. MULD6 Ei SIIRTO 20 OP 1280 Opinto-ohjaus lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä suoritusmerkintä OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Opinto-ohjauksen tehtävänä on tarjota opiskelijalle mahdollisuus hankkia sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee elämässä, opiskelussa ja työelämässä.#11Opinto-ohjauksella tarkoitetaan toimia, joiden avulla opiskelija vahvistaa toimijuuttaan, toimintakykyään, oppimaan oppimistaan sekä urasuunnittelutaitojaan.#11Toimijuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä opiskelijan kykyä rakentaa tulevaisuuttaan sekä taitoa tehdä opintoihin ja työuraan liittyviä päätöksiä. Opinto-ohjauksen avulla vahvistuu opiskelijan usko omiin mahdollisuuksiin saavuttaa asettamansa tavoitteet ja opiskelija luottaa selviytyvänsä muutostilanteista.#11Opinto-ohjaus yhdistää lukiota yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden#11toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Sukupuolitietoisella ohjauksella pyritään purkamaan segregoituneita koulutusalavalintoja ja työmarkkinoita. Opinto-ohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät#11osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.#11#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Opinto-ohjauksessa opiskelija oppii tietoja ja taitoa toimia vastuullisena kansalaisena ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Hän omaksuu elinikäisen#11oppimisen taitoja, urasuunnittelutaitoja ja työelämävalmiuksia. Opiskelija pohtii#11toimintaansa ja työskentelee rakentavasti muiden kanssa. Opinto-ohjauksen#11avulla opiskelija kehittää yhteiskunnallista ja vuorovaikutusosaamistaan.#11Opiskelija osaa opinto-ohjauksen tuella etsiä aktiivisesti tietoa, tarkastella sitä#11kriittisesti ja soveltaa sitä. Hän oppii kehittämään hyvinvointiosaamistaan.Opiskelija harjaantuu tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja oppii kohtaamaan epävarmuutta sekä hakemaan tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa.#11Opinto-ohjauksen avulla opiskelija kehittää monitieteisen ja luovan osaamisen#11tavoitteiden mukaista sinnikkyyttä, ongelmanratkaisukykyä ja uteliaisuutta uusia#11oppimismahdollisuuksia kohtaan. Hän kehittää eettisen ja ympäristöosaamisen#11sekä globaali- ja kulttuuriosaamisen tavoitteissa linjattua halua kehittyä mainittujen osaamisalueiden ja elämän eri osa-alueilla. OPINTO-OHJAUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Opinto-ohjaus tukee opiskelijan uskoa tulevaisuuteen ja antaa hänelle rohkeutta#11vaikuttaa siihen. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija#11• löytää omat elinikäistä oppimista tukevat tapansa oppia#11• saa tukea elämänsuunnitteluun ja -hallintaan sekä koulutukseen ja uravalintoihin liittyviin päätöksiin#11• suunnittelee ja hallitsee ajankäyttöään#11• osaa arvioida toimijuuttaan ja voimavarojaan, ohjaus- ja tuen tarvettaan sekä#11ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojaan#11• tunnistaa arvojen, uskomusten ja itselleen merkittävien ihmisten vaikutusta#11valintoihin ja päätöksiin#11• oppii itsearviointitaitoja sekä osaa kartoittaa ja sanoittaa osaamistaan ja#11vahvuuksiaan#11• tuntee keskeiset jatkokoulutuksiin, työelämään ja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet, ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät sekä osaa käyttää niissä#11olevaa informaatiota urasuunnittelussa ja jatko-opintoihin hakeutumisessa#11• oppii arvioimaan omien opiskelu- ja urasuunnittelutaitojensa kehittymistä#11• harjaantuu arvioimaan tiedonhankintataitojaan ja tieto- ja viestintäteknologian#11taitojaan koulutus- ja työelämätiedon hankkimisessa#11• kiinnittää huomiota taitoonsa tunnistaa eri tietolähteiden luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta omassa urasuunnittelussaan#11• toimii ja arvioi toimintaansa digitaalisissa tai muissa ympäristöissä, joissa#11käydään urasuunnitteluun liittyvää keskustelua. ARVIOINTI#11 Opinto-ohjauksesta ei anneta arvosanaa kuten muista oppiaineista, vaan opintojaksoista annetaan suoritusmerkinnät. Opinto-ohjauksessa arviointi perustuu #11opiskelijan itsearviointiin sekä vuorovaikutteiseen, ohjaavaan ja kannustavaan#11palautteeseen eri ohjaustoimien yhteydessä. Jokainen opiskelija asettaa itselleen#11omat tavoitteensa, joiden toteutumista ohjauksessa seurataan. Opinto-ohjaus OP Ei SIIRTO 20 OP01 1281 Minä opiskelijana lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä suoritusmerkintä Keskeiset sisällöt#11• henkilökohtainen opintosuunnitelma: opiskelu-, ylioppilastutkinto- sekä jatkoopinto- ja urasuunnitelma#11• itsetuntemus ja omat vahvuudet sekä oman osaamisen monipuolinen tunnistaminen, kehittäminen ja dokumentointi#11• toimijuus, arjen- ja elämänhallintataidot, minäpystyvyys sekä toimintakyky#11• hyvinvointi, opiskelukyky, tasapainoinen elämä#11• opiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen#11• jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, digitaaliset ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät#11• työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen#11• lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tunnistaa ja osaa sanoittaa vahvuuksiaan, osaamistaan ja kiinnostuksen kohteitaan#11• tuntee lukio-opintojen käytänteet ja opintojen rakenteen#11• asettaa valintojaan tärkeysjärjestykseen suhteessa omiin suunnitelmiinsa#11• osaa lukiossa tarvittavat opiskelutaidot ja -menetelmät sekä työtavat#11• tunnistaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman merkityksen urasuunnittelun#11kannalta#11• osaa suunnitella opintojaan suhteessa ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyviin vaatimuksiin#11• ymmärtää, miten tehdyt valinnat vaikuttavat mahdollisuuksiin hakeutua jatkoopintoihin#11• osaa suunnitella ajankäyttönsä siten, että selviytyy opiskelun ja muun elämän#11vaatimuksista#11• tunnistaa tapoja edistää hyvinvointiaan ja toimintakykyään. OP1 Ei SIIRTO 20 OP02 1282 Jatko-opinnot, työelämä ja tulevaisuus lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä suoritusmerkintä Keskeiset sisällöt#11• henkilökohtaisen opintosuunnitelman päivittäminen; opiskelu-, ylioppilastutkinto- sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman päivittäminen#11• jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen#11Suomessa ja ulkomailla#11• työelämätietous ja -taidot, yrittäjyys muuttuvassa ja monimuotoisessa maailmassa#11• työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen ja kokemusten hankkiminen#11• oman talouden hallinta, opintotuki ja asuminen#11• oman hyvinvoinnin edistäminen#11• tulevaisuuden ennakointiosaaminen sekä kyky tunnistaa oppimistarpeensa#11suhteessa tulevaisuuden osaamistarpeisiin#11• lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa suunnitella tulevaisuuttaan sekä tuntee koulutusvaihtoehtoja ja työelämän mahdollisuuksia muuttuvassa maailmassa#11• syventää osaamistaan itsetuntemuksen sekä elämänsuunnittelu- ja elämänhallintataitojen osalta #11tunnistaa ja osaa sanoittaa sekä dokumentoida osaamistaan#11• tuntee keskeiset työelämätaidot ja osaa arvioida osaamistaan suhteessa niihin#11• tuntee työelämän ja työllistymisen eri muotoja sekä ymmärtää yhteiskunnan#11ja talouden muutosten merkityksen työllisyyden näkökulmasta#11• tuntee yrittäjyyden eri muotoja ja osaa arvioida omaa suhdettaan yrittäjyyteen#11• tuntee kansainvälisiä koulutus- ja työllistymisvaihtoehtoja#11• osaa toimia kulttuurisesti moninaisissa toimintaympäristöissä#11• tuntee itsensä kannalta olennaiset jatkokoulutusvaihtoehdot ja niiden pääsyvaatimukset sekä valintaprosessit#11• osaa hakea töitä ja tunnistaa erilaisia työllistymismahdollisuuksia. OP2 Ei SIIRTO 20 PS 1254 Psykologia lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Psykologian tehtävä on antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida, ymmärtää ja#11arvioida ihmisen psyykkistä toimintaa ja siihen vaikuttavia sosiaalisia, kulttuurisia ja biologisia tekijöitä. Opetuksessa perehdytään psykologian tieteenalan#11kieleen, käsitteisiin ja tapoihin rakentaa tietoa. Oppiaineen sisällöt perustuvat#11tutkimustietoon, joka tuodaan lähelle opiskelijaa kytkemällä se ihmisen toiminnan ja arjen ilmiöiden ymmärtämiseen. Psykologian moninäkökulmaisuus sekä#11empiirinen ja reflektiivinen ote kehittävät laajasti opiskelijan ajattelun taitoja.#11Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään psyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta sekä#11vahvistamaan taitoa arvioida ja soveltaa oppimaansa.#11Psykologian opetuksessa käytetään monipuolisia ja opiskelijaa aktivoivia menetelmiä sekä hyödynnetään digitaalisuuden ja erilaisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia. Psykologiassa on luontevaa tehdä yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa.#11Psykologian oppiaineeseen sisältyviä ilmiöitä tarkastellaan erityisesti biologiassa,#11terveystiedossa, opinto-ohjauksessa, filosofiassa, uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa kullekin oppiaineelle ominaisella tavalla. Opetuksessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat yhdessä psykologian oppiaineen#11tavoitteiden kanssa.#11Hyvinvointiosaamisen näkökulmasta psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä sekä psyykkisen#11hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian opetus tukee opiskelijan identiteetin#11rakentamista ja antaa valmiuksia tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointia sekä#11tehdä sitä tukevia ratkaisuja. Psykologian tietojen pohjalta opiskelija saa välineitä#11ymmärtää sosiaalisten suhteiden, tunteiden säätelytaitojen ja resilienssin merkitystä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja palauttamisessa.#11Psykologian opetuksessa käytetään dialogisia ja reflektiivisiä menetelmiä, jotka#11vahvistavat opiskelijan vuorovaikutusosaamista. Psykologian opiskelu kehittää#11taitoja tunnistaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tärkeitä tunteita niin itsessä#11kuin muissa. Psykologian opetus kehittää valmiuksia rakentavaan viestintään#11sekä ymmärrystä empatian merkityksestä sosiaalisissa suhteissa.#11Psykologian opiskelu tukee laajasti opiskelijan monitieteistä ja luovaa osaamista.#11Perehtyminen oppimisen psykologiaan antaa opiskelijalle valmiuksia tiedostaa,#11arvioida ja kehittää omia oppimisen taitojaan. Psykologiassa ihmisen toimintaa#11tarkastellaan monipuolisesti luonnontieteellisestä, yhteiskuntatieteellisestä ja#11käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta. Ihmisen tiedonkäsittelyn rajoitusten ja#11mahdollisuuksien käsittely tukee kriittisen ajattelun kehittymistä ja monilukutaitoa. Oppiaineen soveltava luonne luo perustaa luovalle tiedonkäsittelylle.#11Psykologian opiskelu kehittää opiskelijan itsetuntemusta, mikä tukee urasuunnittelua, työelämävalmiuksia ja muuta yhteiskunnallista osaamista. Psykologian#11opiskelu antaa valmiuksia ymmärtää esimerkiksi pystyvyysuskomusten, itsensä#11kehittämisen ja tavoitteiden asettamisen merkitystä yritteliään asenteen taustalla.#11Psykologian opiskelu antaa välineitä ymmärtää ihmisten arvojen, asenteiden#11ja käyttäytymisen eroja eettisissä kysymyksissä. Psykologian sisällöt lisäävät#11ymmärrystä maailmankuvan merkityksestä ihmisen ajattelulle ja toiminnalle#11tukien ympäristöosaamisen kehittymistä.#11Psykologia antaa tutkimustietoon perustuvia näkökulmia siihen, mikä ihmisyydessä on universaalia ja mikä kulttuurisidonnaista. Psykologian opiskelu kehittää#11valmiuksia ymmärtää yksilöiden välisiä eroja ja kulttuurien moninaisuutta ja#11kehittää siten globaali- ja kulttuuriosaamista. PSYKOLOGIAN OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Psykologian opetuksen yleisenä tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka#11perustuu psyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vuorovaikutukseen#11• hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä ja kysymyksenasetteluja sekä osaa#11perustella väitteitä psykologian tietojen ja näkökulmien pohjalta#11• osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan#11tiedon luotettavuutta ja pätevyyttä#11• pystyy arvioimaan psykologisen tutkimuksen mahdollisuuksia, rajoituksia ja#11eettisiä näkökulmia sekä hallitsee tutkimustiedon soveltamisen ja kriittisen#11ajattelun taitoja#11• ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan oman#11hyvinvointinsa edistämiseen, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa#11vahvistamiseen sekä omien opiskelu- ja ajattelutaitojensa kehittämiseen#11• osaa hyödyntää ja soveltaa psykologian tietoja laaja-alaisten ilmiöiden jäsentämiseen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiseen. ARVIOINTI#11Psykologian oppiaineessa arvioinnin tehtävänä on tukea opiskelijan oppimista#11sekä antaa palautetta oppimisprosessista ja osaamisesta. Arvioinnin avulla#11opiskelijaa kannustetaan ajattelun taitojen monipuoliseen kehittämiseen. Arviointiin kuuluu sekä oppimisprosessin aikainen palaute että opitun ja osaamisen#11arviointi. Arviointi kohdistuu laaja-alaisen osaamisen ja psykologian yleisten#11tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen#11hallintaa painottaen. Arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön,#11ja siinä kiinnitetään huomiota sekä opiskelijan tiedolliseen että tiedonkäsittelyn#11osaamiseen. Tiedollisessa osaamisessa kiinnitetään huomiota psykologisen#11tiedon ja käsitteistön hallintaan. Tiedonkäsittelyn osaamisen arvioinnissa painottuu taito analysoida, soveltaa ja arvioida psykologista tietoa ja tutkimuksia. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös tiedon hankinnan ja esittämisen taitoihin. Psykologia Psykologia PS Ei SIIRTO 20 PS01 1255 Toimiva ja oppiva ihminen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Psykologia tieteenä#11Ihmisen toiminnan tarkastelu psykologian näkökulmista#11• psyykkinen näkökulma: perustietoa tiedonkäsittelystä, motiiveista ja tunteista#11• biologinen näkökulma: perustietoa hermoston toiminnasta ja evoluutiopsykologian lähestymistavasta#11• sosiaalinen näkökulma: perustietoa sosialisaatiosta ja tilannetekijöistä#11• kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä kulttuurien eroista ja yhtäläisyyksistä#11• tietoinen ja ei-tietoinen toiminta#11Oppiminen ja opiskelu psykologian näkökulmista#11• psyykkinen näkökulma: ehdollistuminen, perustietoa työmuistin ja säilömuistin toiminnasta, sisäiset mallit, oppimisstrategiat, metakognitio, tavoiteorientaatiot ja pystyvyysuskomukset#11• biologinen näkökulma: aivojen plastisuus ja unen vaikutus oppimiseen#11• sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä oppimisen sosiaalisuudesta ja erilaisista oppimiskulttuureista#11Psykologinen tutkimus#11• tieteellinen tieto ja arkitieto#11• tieteellisen tutkimuksen prosessi#11• otoksen ja perusjoukon merkitys tutkimuksen arvioinnissa#11• psykologisen tutkimuksen eettiset periaatteet#11• esimerkkejä laadullisista ja määrällisistä psykologian tutkimuksista Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää sen, millainen tiede psykologia on, ja sen, että psykologinen tieto#11perustuu tutkimuksiin#11• osaa kuvailla tieteellisen ajattelun peruspiirteitä psykologian näkökulmasta#11• osaa selittää tietoisen ja ei-tietoisen toiminnan luonnetta ja eroja#11• osaa eritellä ihmisen toimintaan liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja#11kulttuurisia tekijöitä#11• tutustuu johonkin hyvinvoinnin ilmiöön psyykkisestä, biologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta#11• osaa eritellä oppimiseen liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä arvioida ja kehittää sen pohjalta omaa oppimistaan ja opiskeluaan. PS1 Ei SIIRTO 20 PS02 1256 Kehittyvä ihminen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Hermoston kehitys psyykkisten toimintojen näkökulmasta elämänkulun aikana#11• perimän merkitys#11• kypsyminen ja oppiminen#11• herkkyyskaudet#11• plastisuuden merkitys kehityksessä#11Tunne-elämän ja vuorovaikutuksen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa#11• varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet#11• temperamentti#11• minuus ja minäkäsitys #11• tunteet, tunnetaidot ja tunteiden säätely#11• vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot#11Kognitiivinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa#11• kieli ja ajattelu#11• toiminnanohjaus#11Identiteetin muuttuvuus elämänkulun aikana#11• henkilökohtainen identiteetti#11• sosiaalinen identiteetti#11• kulttuuri-identiteetti ja etninen identiteetti#11• sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus#11Kehityksen yksilöllisyys ja jatkuvuus#11• erilaisia kehityspolkuja varhaislapsuudesta aikuisuuteen#11• vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitys#11Psykologinen tutkimus#11• kaksos- ja adoptiotutkimus#11• pitkittäis- ja poikittaistutkimus#11• esimerkkejä havainnointia hyödyntävistä tutkimuksista Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa eritellä ihmisen yksilölliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden#11keskinäistä vuorovaikutusta#11• osaa selittää, miten hermoston kypsyminen ja muovautuminen heijastuvat#11psyykkiseen kehitykseen sikiökaudelta läpi elämänkulun#11• osaa kuvailla lapsuus- ja nuoruusiän sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä sekä soveltaa niihin liittyvää teoria- ja tutkimustietoa#11• osaa antaa esimerkkejä sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisen#11kehitykseen#11• ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta#11• perehtyy nuoruusiän psykologiaan ja pohtii aikuisuuteen siirtymiseen liittyviä#11tekijöitä#11• osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen#11• osaa kuvailla, miten ihmisen kehitystä tutkitaan. PS2 Ei SIIRTO 20 PS03 1257 Tietoa käsittelevä ihminen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Tiedonkäsittelyn yleisiä periaatteita#11• ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely#11• tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely#11Havaitseminen ja tarkkaavaisuus#11• sisäiset mallit ja havaintokehä#11• havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä#11sen hermostollisesta perustasta#11• tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus#11• perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta#11• esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä#11Muisti#11• työmuistin ja säilömuistin toiminta#11• muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen#11• perustietoa muistin hermostollisesta perustasta#11• esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä#11Kieli#11• kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä#11• perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta#11• esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä#11Päätöksenteko#11• nopea ja hidas ajattelu#11• esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista#11Aivojen rakenne ja hermostollinen toiminta#11• hermoston ja aivojen päärakenteet#11• hermosolun ja synapsin toiminta#11• tiedon kulku hermoverkoissa#11• plastisuus#11• esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta#11Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimusmenetelmät#11• kokeellisen tutkimuksen periaatteet#11• esimerkkejä tapaustutkimuksista#11• esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista#11• kokeellisen tutkimuksen suunnittelu Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa#11niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen#11• osaa selittää, miten havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat yhteydessä#11ihmisen muuhun tiedonkäsittelyyn#11• ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle#11• ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa#11• tunnistaa joitakin yleisimpiä kognitiivisen toiminnan häiriöitä#11• ymmärtää plastisuuden merkityksen ja hermoverkkojen toiminnan pääperiaatteet psyykkisen toiminnan perustana#11• osaa kuvailla havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin liittyvää aivotoimintaa#11• osaa suunnitella ja esitellä yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen ja arvioida#11menetelmään liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia. PS3 Ei SIIRTO 20 PS04 1258 Tunteet ja mielenterveys lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Tunteiden psykologia#11• tunteiden muodostuminen: tunnereaktio ja tunnekokemus#11• perustietoa tunteiden ja niiden säätelyn hermostollisesta perustasta#11• tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus#11• tunteiden merkitys kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta#11ohjaavina tekijöinä#11• tunteiden säätely hyvinvoinnin osatekijänä#11Psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen#11• hallintakeinojen ja defenssien merkitys#11• resilienssin merkitys hyvinvoinnille#11• nukkumisen ja vuorokausirytmin merkitys psyykkiselle toiminnalle#11• keskeiset unen laatuun vaikuttavat tekijät#11• stressin aiheuttajia, vaikutuksia ja säätelykeinoja#11• kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen#11Mielenterveys#11• mielenterveys käsitteenä#11• yleisimpien mielenterveyshäiriöiden luokittelu ja tietoa niiden tyypillisistä#11oireista#11• esimerkkejä mielenterveysongelmien ja -häiriöiden syntyä selittävistä biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä kulttuurisista taustatekijöistä#11• esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden biologisista ja psykososiaalisista hoitomuodoista sekä erilaisista psykoterapian toteutustavoista#11• esimerkkejä ajankohtaisesta mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta#11Psykologinen tutkimus#11• ei-kokeellinen tutkimus: korrelatiivinen ja kuvaileva tutkimus#11• esimerkkejä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta#11• ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen kognitiiviseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä#11tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä#11• osaa selittää mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä soveltaa tätä tietoa oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen#11• tunnistaa yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä#11• osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia#11• osaa kuvailla biologisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä#11mielenterveyshäiriöiden taustalla ja hoidossa#11• syventyy yhden mielenterveyshäiriön syihin, oireisiin ja hoitoon. PS4 Ei SIIRTO 20 PS05 1259 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Perimän, kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön merkitys persoonallisuuden kehittymiseen#11• persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus#11• perustietoa käyttäytymisgenetiikasta#11Persoonallisuuden tarkastelu eri näkökulmista#11• temperamentti#11• piirreteoreettinen näkökulma#11• motivaatio#11• yksilölliset tulkinta- ja toimintatyylit#11• identiteetin ja persoonallisuuden narratiivinen tarkastelu#11Älykkyys ja luovuus osana ihmisen toimintaa#11• älykkyyden määritelmiä#11• älykkyyden mittaaminen ja siihen liittyvät haasteet#11• perimän ja ympäristön vuorovaikutus älykkyydessä#11• luovuuden määritelmiä ja luovuuteen liittyviä tekijöitä#11Kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan#11• tiedonkäsittely sosiaalisissa tilanteissa: stereotypioiden, attribuutioiden,#11asenteiden ja ennakkoluulojen muodostuminen#11• esimerkkejä sosiaalisuuden hermostollisesta perustasta#11• ryhmän merkitys yksilölle ja ryhmien väliset suhteet#11• tilannetekijöiden vaikutus yksilöön ja ryhmään#11• kulttuurien eri ulottuvuuksia#11• esimerkkejä kulttuurin vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen#11• esimerkkejä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnasta kestävän tulevaisuuden#11rakentamisessa#11Psykologinen tutkimus#11• yksilöllisten erojen tutkiminen#11• persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmät#11• reliabiliteetti ja validiteetti#11• esimerkkejä kyselyjä, haastatteluja ja testejä hyödyntävistä tutkimuksista#11• esimerkkejä sosiaalipsykologian tutkimuksista Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa kuvailla yksilöllisten ominaisuuksien eroja ja niiden geneettistä perustaa#11• osaa tarkastella persoonallisuutta kokonaisuutena eri näkökulmista ja soveltaa tätä tietoa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa#11• osaa kuvailla yksilöllisiä eroja älykkyydessä ja luovuudessa#11• osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön#11toimintaan#11• ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja#11kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta#11• osaa soveltaa psykologian tietoja erilaisuuden ymmärtämiseen ja kestävän#11tulevaisuuden rakentamiseen#11• osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä. PS5 Ei SIIRTO 20 RUA01 1031 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• vertailua äidinkieleen ja muihin kieliin ruotsin näkökulmasta#11• tavoitteiden asettelu lukion A-ruotsin opiskelulle#11• oman kieliprofiilin laatiminen tai täydentäminen ruotsin kielen näkökulmasta#11• monikielisyys voimavarana#11• erilaisiin teksti- ja tyylilajeihin tutustuminen#11• toisiin tutustuminen, arkitiedon vaihtaminen ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen keskustellen Moduulin tehtävänä on avata lukion ruotsin kielen opiskelun tavoitteita suhteessa#11jatkuvaan oppimiseen ja tulevaisuuden tarpeisiin muutosten monikielisessä#11maailmassa. Moduuli totuttaa opiskelijaa lukion kieltenopiskeluun, jossa ruotsin#11kieltä käytetään mahdollisimman paljon. Tehtävänä on kehittää opiskelijan kielitietoisuutta ja kieli-identiteettiä sekä itse- ja vertaisarviointitaitoja sekä vahvistaa#11opiskelijan ja ryhmän hyvinvointiosaamista.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• rohkaistuu kehittämään ruotsin kielen taitoaan#11• syventää käsitystään kielitietoisuudesta ja monikielisyydestä#11• soveltaa ja kehittää kieltenopiskelustrategioitaan sekä itse- ja vertaisarviointitaitojaan#11• oppii hyödyntämään tarkoituksenmukaisia kielenopiskelun apuvälineitä#11• pystyy suhteuttamaan ruotsin kielen osaamistaan oppimäärän opiskelulle#11määriteltyyn taitotasoon B2.1 (taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita#11tekstejä) ja B1.2 (taito tuottaa tekstejä). RUA1 Kyllä SIIRTO 20 RUA02 1032 Ruotsin kieli ja vuorovaikutusosaaminen lu21 pakollinen moduuli 3 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• pohjoismaiset ja kansainväliset suhteet arjessa ja lähiympäristössä, liikkuvuus#11• rakentava vuorovaikutus, merkitysneuvottelut ja kielentäminen hyvinvoinnin#11ja itsetunnon rakentajana#11• erilaiset ruotsin puhujat autenttisissa ympäristöissä, puhujien eri taustat ja#11statusvaikutukset#11• ruotsin kielen äänteiden muodostuminen ja puheen tuottaminen, ruotsin eri#11variantit ja vertailua muihin kieliin#11• viestintätyylit eri medioissa Moduulin tehtävänä on tarkastella ruotsin kieltä lähiympäristöstä käsin Suomessa laajentaen näkökulmaa Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin sekä globaalille#11tasolle. Tehtävänä on myös tarkastella, miten kieli ja kielitaito vaikuttavat eettisesti kestävään toimintaan kaikessa viestinnässä. Moduulissa avataan rakentavan vuorovaikutuksen (mediaatio) käsitettä keskeisenä kielitaidon osa-alueena.#11Moduulissa harjaannutetaan vuorovaikutusta kieli- ja kulttuurirajoja ylittävissä#11tilanteissa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• harjoittelee kielenkäyttöä monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa#11• tunnistaa tapoja kehittää rakentavaa vuorovaikutusta#11• kehittää rakentavan vuorovaikutuksen strategioitaan ja ongelmanratkaisutaitojaan#11• vahvistaa vuorovaikutuksessa toimimisen taitojaan sekä kielellistä itsetuntoaan#11• syventää tietoaan ruotsin kielen asemasta kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden näkökulmasta. RUA2 Kyllä SIIRTO 20 RUA03 1033 Kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• luova toiminta#11• pohjoismaiset kulttuuri-ilmiöt#11• ruotsinkieliset mediat#11• kulttuurin ja taiteen merkitys yksilölle ja yhteisölle Moduulin tehtävänä on syventää kulttuurista ymmärrystä tarkastelemalla suomenruotsalaisia, ruotsalaisia sekä muita pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä sekä#11yksilön ja yhteisön arvojen moninaisuutta. Kulttuurin ja taiteiden merkitystä#11tarkastellaan niiden vaikuttavuuden kautta. Opiskelijaa ohjataan hyödyntämään#11muita opintoja tai oppimisympäristöjä sekä omia kiinnostuksen kohteita. Opintoihin voidaan sisällyttää laajahko luovan ilmaisun tuotos.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tekee omia tulkintoja erilaisista aihepiiriin liittyvistä teksteistä#11• pystyy tuottamaan tekstejä itselle tärkeistä kulttuuriaiheista tai -ilmiöistä#11• vahvistaa taitoa käyttää reflektointia kielenoppimisen välineenä. RUA3 Kyllä SIIRTO 20 RUA04 1034 Ruotsin kieli vaikuttamisen välineenä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen tausta#11• vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa#11• ihmisoikeuskysymykset, tasa-arvo#11• yksilön vastuut ja velvollisuudet, sananvapaus#11• neuvottelemisen taidot (arkiset–institutionaaliset)#11• median rooli asenteiden muokkaajana Moduulissa kehitetään opiskelijan ajattelu- ja opiskelutaitoja harjoittelemalla#11kriittisiä luku- ja tiedonhankintataitoja sekä niihin pohjautuvia soveltamisen ja#11tuottamisen taitoja. Moduulissa tarkastellaan osallisuuden, aktiivisen toimijuuden ja demokratian rakentumista ruotsin kielellä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta kielellisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti monimuotoisessa maailmassa. #11#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutustuu medioissa esillä oleviin ajankohtaisiin aiheisiin ruotsiksi#11• kehittää taitoaan ilmaista ja arvioida mielipiteitä sekä argumentoida tiedon#11perusteella#11• hyödyntää eri tietolähteitä, oppimisympäristöjä tai tapoja tuottaa tekstejä. RUA4 Kyllä SIIRTO 20 RUA05 1035 Kestävä tulevaisuus ja tiede lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• opiskelijoita kiinnostavat tiedon- ja tieteenalat#11• erilaiset tulevaisuudenvisiot#11• kestävää tulevaisuutta rakentavat innovaatiot; mahdollisuudet ratkaista monimutkaisia ongelmia#11• yleistajuiset tekstit, lähdekriittisyys#11• esimerkkejä tieteellisistä teksteistä Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan tiedonhankinnan taitoja, erityisesti#11lähteen luotettavuuden tarkastelun näkökulmasta, sekä vahvistaa hänen tekstin#11tulkitsemisen ja tuottamisen taitojaan. Tehtävänä on myös vahvistaa opiskelijan#11taitoja esittää kysymyksiä ja etsiä vastauksia tai hahmotella ratkaisuja itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• oppii käyttämään asiayhteyteen sopivia lukustrategioita ja harjoittelee tiivistämisen taitoja#11• kehittää taitojaan kertoa havainnoista itseään kiinnostavista aiheista yksin ja#11ryhmässä. RUA5 Kyllä SIIRTO 20 RUA06 1036 Ruotsin kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• ruotsin kielen rooli jatkossa opiskelijan elämässä ja kieliprofiilin täydentäminen tulevaisuuden tarpeita varten#11• jatko-opinto- ja urasuunnitelmat; urajoustavuus#11• pohjoismaiset yhteisöt tai yritykset työnantajina (vapaaehtoistoiminta, kansalaisjärjestöt)#11• opiskelijan elämänhallinta Moduulin tehtävä on syventää opiskelijan käsitystä kielitaidosta työelämätaitona#11ja sosiaalisena pääomana. Moduulissa pohditaan jatko-opinto- ja urasuunnitelmia sekä työntekoa ruotsin kielellä erityisesti pohjoismaisessa kontekstissa.#11Moduulissa käsitellään asioita, jotka liittyvät itsenäistyvän nuoren elämänpiiriin.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• vahvistaa tietämystään tekstilajeista, jotka ovat tyypillisiä mahdollisille jatkoopinto- tai urasuunnitelmille#11• rohkaistuu ruotsin kielen käyttäjänä erilaisissa opiskeluun ja työntekoon liittyvissä vuorovaikutustilanteissa#11• kehittää taitoaan ilmaista itseään ruotsiksi myös muodollisissa asiayhteyksissä. RUA6 Kyllä SIIRTO 20 RUA07 1037 Ympäristö ja kestävä elämäntapa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• globaalit ympäristökysymykset, esimerkiksi ilmastonmuutos#11• kestävä elämäntapa opiskelijan omassa elinpiirissä #11• esimerkkejä kansainvälisistä sopimuksista tai sopimusneuvotteluista#11• ratkaisukeskeisyys Moduulin tehtävä on valmistaa opiskelijaa maailmankansalaiseksi, jolla on tietoa,#11taitoa ja tahtoa osallistua globaaleista ympäristökysymyksistä käytäviin keskusteluihin ruotsin kielellä. Näkökulmia tarkastellaan opiskelijan omasta elinpiiristä#11käsin, mutta moduulissa tutustutaan myös kansainvälisten organisaatioiden#11tapoihin käsitellä kestävään elämäntapaan liittyviä kysymyksiä. Moduulissa pyritään hyödyntämään yhteistyökontakteja ruotsinkielisten tai pohjoismaisten koulujen kanssa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hakee aiheeseen liittyvää tietoa ja laajentaa ilmaisuvarastoaan#11• osallistuu myös laajempiin suullisiin ja kirjallisiin vuorovaikutustilanteisiin#11• kehittää ajattelun taitojaan hyödyntämällä kielitaitoaan erilaisten syy#11seuraussuhteiden analysoimiseksi. RUA7 Kyllä SIIRTO 20 RUA08 1038 Viesti ja vaikuta puhuen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• puhumisen eri piirteet#11• ruotsin puhujien taustojen tai äidinkielten vaikutus puhetilanteissa#11• dialogisuus Moduulin tehtävä on harjaannuttaa opiskelijan monipuolista suullista kielitaitoa,#11jota tarvitaan pohjoismaiseen ja kansainväliseen toimijuuteen, ja tarjota opiskelijalle jatkuvan oppimisen välineitä oman suullisen kielitaidon kehittämiseksi.#11Tehtävänä on myös vahvistaa neuvottelemisen taitoja sekä toisen arvostamista ja#11huomioon ottamista. Moduuliin sisältyy Opetushallituksen tuottaman suullisen#11kielitaidon kokeen tai erillisen ohjeistuksen mukaisten näyttöjen suorittaminen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää ymmärrystään suullisiin vuorovaikutustilanteisiin vaikuttavista#11tekijöistä#11• vahvistaa suullisen vuorovaikutuksen taitojaan#11• vahvistaa taitoaan ymmärtää puhuttua ruotsin kieltä ja sen eri variantteja#11• harjoittelee valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. RUA8 Kyllä SIIRTO 20 RUB11 1040 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• opiskelijan kieliprofiilin laatiminen tai täydentäminen sekä omien tavoitteiden#11asettaminen#11• kielitietoisuus, monikielisyys, kielten väliset suhteet#11• omaa oppimista edistävien työkalujen löytäminen ja hyödyntäminen Moduulin tehtävä on johdattaa ja motivoida opiskelijaa lukion toisen kotimaisen#11kielen opintoihin ja kasvattaa opiskelijan tietoisuutta omasta kieli- ja kulttuuritaustastaan vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa. Moduulin tehtävänä on myös#11vahvistaa opiskelijan tietoisuutta ruotsin kielen taustasta, historiasta ja asemasta Suomessa sekä ohjata opiskelijaa löytämään ruotsin kielen vaikutuksesta#11kertovia kielellisiä ja kulttuurisia piirteitä omasta arjesta ja yhteiskunnasta.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tunnistaa olemassa olevaa kielitaitoaan ja omia vahvuuksiaan#11• rohkaistuu käyttämään ruotsin taitoaan arkipäiväisissä vuorovaikutustilanteissa painottaen suullista viestintää#11• kehittää omia opiskelustrategioitaan ja vuorovaikutustaitojaan ja löytää itselle#11sopivia työtapoja#11• syventää tietämystään suomen ja ruotsin kielten vaikutuksesta toisiinsa sekä#11Suomessa vallitsevista kieliolosuhteista#11• pystyy suhteuttamaan ruotsin kielen osaamistaan oppimäärän opiskelulle#11määriteltyyn taitotasoon B1.1. RUB11 Kyllä SIIRTO 20 RUB12 1041 Ruotsin kieli arjessani lu21 pakollinen moduuli 3 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• ruotsin kielen käyttö opiskelijan arkipäivään liittyvissä vuorovaikutustilanteissa#11• oma elämä, ihmissuhteet ja lähiympäristö#11• yksilön ja yhteisön hyvinvointi#11• ääntämisen harjaannuttaminen Moduulin tehtävänä on kannustaa opiskelijaa käyttämään ruotsia rohkeasti ja#11kehittämään omia vuorovaikutustaitojaan eri tilanteissa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa kertoa ruotsiksi omasta elämästään, ihmissuhteistaan ja lähiympäristöstään eri tilanteissa erilaisia viestintäkanavia käyttäen#11• kehittää keskustelu- ja kuuntelutaitojaan ruotsiksi#11• kehittää palautteen antamisen ja vastaanottamisen sekä osaamisensa arvioinnin taitoja. RUB12 Kyllä SIIRTO 20 RUB13 1042 Kulttuuri ja mediat lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• suomenruotsalaiset ja muut pohjoismaiset kulttuuri-ilmiöt#11• ruotsinkieliset mediat#11• opiskelijoita kiinnostavat ajankohtaiset aiheet ruotsiksi Moduulin tehtävänä on vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa ja erilaisten tekstien#11tulkitsemis- ja tuottamistaitoja ruotsinkielisiä medioita hyödyntäen.#11Tavoitteet#11• Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee suomenruotsalaisia, ruotsalaisia ja muita pohjoismaisia kulttuuriilmiöitä#11• tuntee ruotsinkielisiä medioita#11• osaa hyödyntää ruotsinkielisiä lähteitä tiedonhaussa#11• pystyy seuraamaan ruotsinkielisiä uutistekstejä ja ymmärtää pääasiat niistä. RUB13 Kyllä SIIRTO 20 RUB14 1043 Ympäristömme lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kulttuurinen moninaisuus#11• erilaiset elinympäristöt#11• ajankohtaiset yhteiskunnalliset aiheet nuorten näkökulmasta Moduulin tehtävänä on vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa ja erilaisten tekstien#11tulkitsemis- ja tuottamistaitoja hyödyntäen erilaisia oppimisympäristöjä. Opiskelija tutustuu moduulissa erilaisiin tekstityyppeihin.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa tulkita erilaisia tekstejä, jotka käsittelevät maailman erilaisia elinympäristöjä, kulttuureja ja yhteiskuntia#11• harjoittaa erityisesti kirjallisia tekstintuottamistaitojaan aiheena mielipiteen#11ilmaisu#11• pystyy tuottamaan lyhyen ohjatun tekstin moduulin aihepiiristä. RUB14 Kyllä SIIRTO 20 RUB15 1044 Opiskelu- ja työelämä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• opiskelu, ammatit ja työelämä opiskelijan ja yhteiskunnan näkökulmasta#11• tulevaisuuden suunnitelmat#11• vuorovaikutustilanteet ja tekstit, jotka liittyvät jatko-opiskeluun ja työelämään#11• itsenäistyvän nuoren elämänhallinta#11• kieliprofiilin täydentäminen tulevaisuuden tarpeita varten#11• erilaisten hakemusten laatiminen Moduulin tehtävänä on, että opiskelija tutustuu mahdollisuuksiin opiskella ja#11tehdä töitä ruotsin kielellä ja tutustuu pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• rohkaistuu ruotsin kielen käyttäjänä erilaisissa opiskeluun ja työntekoon liittyvissä vuorovaikutustilanteissa#11• kehittää tietämystään tekstilajeista, jotka liittyvät keskeisesti nuoren opiskeluun, työelämään ja itsenäistymiseen#11• pohtii jatko-opintojaan, urasuunnitelmiaan sekä valmiuksiaan elinikäiseen#11oppimiseen. RUB15 Kyllä SIIRTO 20 RUB16 1045 Viesti ja vaikuta puhuen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• vuorovaikutustilanteet, dialogin rakentaminen#11• puhumisen eri piirteet#11• aitojen ruotsinkielisten kontaktien monipuolinen tarjoaminen opiskelijalle erilaisissa ympäristöissä Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan taitoa tuottaa ruotsin kieltä suullisesti, ymmärtää puhuttua ruotsin kieltä ja rakentaa dialogia. Moduuliin sisältyy#11Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon kokeen tai erillisen ohjeistuksen mukaisten näyttöjen suorittaminen.#11Tavoitteena#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• vankentaa puhumisen sujuvuutta#11• tuottaa valmistelua edellyttävän suullisen esityksen#11• tiedostaa suullisen osaamisensa tason ja kehittämistarpeensa ja saa tästä#11palautetta. RUB16 Kyllä SIIRTO 20 RUB17 1046 Kestävä elämäntapa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kestävä kehitys ja elämäntapa erityisesti opiskelijan näkökulmasta#11• eettisyys ja vastuullisuus sosiaalisen median käytössä, sananvapaus Moduulin tehtävänä on syventää oppimäärän pakollisten moduulien teemojen#11käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän#11elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää taitoaan tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille#11• laajentaa sosiaalisen median tuntemustaan käyttäen ruotsin kieltä#11• tutustuu kansallisissa kielitutkinnoissa vaadittavaan ruotsin taidon#11osaamiseen. RUB17 Kyllä SIIRTO 20 RUB31 1048 Perustason alkeet 1 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• rutiininomaiset viestintätilanteet#11• keskeisimmät viestintästrategiat#11• tavallisimmat kohteliaisuuteen liittyvät ilmaukset Moduulin tehtävänä on motivoida pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen kielenopiskeluun sekä vahvistaa opiskelijan mielenkiintoa ruotsin kieltä ja kulttuuria kohtaan.#11Moduulissa tutustutaan ruotsinkieliseen kulttuuriympäristöön Suomessa ja Pohjoismaissa. Opiskelijaa rohkaistaan toimimaan aktiivisesti, monenlaisia vähäistä#11kielitaitoa kompensoivia vuorovaikutusstrategioita käyttäen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ruotsin kielen suhteen aiemmin opiskelemiinsa tai osaamiinsa kieliin ja hyödyntää omaa kielellistä repertuaariaan#11• löytää itselleen sopivia keinoja oppia ja opiskella ruotsin kieltä#11• hahmottaa ruotsin kielen aseman Suomessa#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.1 tavoitteiden mukaisesti. RUB31 Kyllä SIIRTO 20 RUB32 1049 Perustason alkeet 2 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• oman lähipiirin ja arjen kuvailu#11• vuorovaikutustilanteet arjessa#11• erilaiset asiointitilanteet Moduulin tehtävänä on rohkaista opiskelijaa käyttämään vähäistäkin kielitaitoaan#11vuorovaikutustilanteissa sekä hyödyntämään ruotsin kieltä väylänä omien mielenkiinnon kohteiden pariin. Moduulissa tutustutaan suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kulttuuri- ja yleistietoon.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.1–A1.2 tavoitteiden mukaisesti. RUB32 Kyllä SIIRTO 20 RUB33 1050 Perustason alkeet 3 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• nuorten elämä ja ihmissuhteet#11• vapaa-ajan vietto ja harrastukset#11• koulu Moduulin tehtävänä on ohjata opiskelijaa muodostamaan kokonaisnäkemys#11perustason alkeisvaiheesta ja edistymisestä ruotsin kielen opinnoissa. Moduulissa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.2 tavoitteiden mukaisesti. RUB33 Kyllä SIIRTO 20 RUB34 1051 Perustaso 1 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• erilaiset ruotsin puhujat#11• tutustuminen Suomeen ruotsiksi#11• suomalaiset tavat ja traditiot sekä kulttuurierojen vertailua Moduulin tehtävänä on ohjata opiskelijaa hyödyntämään ruotsin kieltä tiedonhankinnan välineenä. Moduulissa tutustutaan erilaisiin elämäntilanteisiin ja elinympäristöihin Pohjoismaissa ja rohkaistaan opiskelijaa toimimaan oman kulttuurinsa lähettiläänä ruotsiksi.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.3 tavoitteiden mukaisesti. RUB34 Kyllä SIIRTO 20 RUB35 1052 Perustaso 2 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• hyvinvointi ja terveys#11• eri elämänvaiheet Moduulin tehtävänä on tarjota opiskelijalle välineitä ilmaista ruotsiksi tuntemuksiaan ja mielipiteitään. Moduulissa harjoitellaan vuorovaikutuksen ylläpitoa ja#11aktiivisen kuuntelun taitoa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.3–A2.1 tavoitteiden mukaisesti. RUB35 Kyllä SIIRTO 20 RUB36 1053 Perustaso 3 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt #11• pohjoismaiset kulttuuri-ilmiöt#11• ruotsinkieliset mediat#11• ajankohtaiset aiheet#11• luova toiminta opiskelijoiden oman mielenkiinnon perusteella Moduulin tehtävänä on ohjata opiskelija keskeisten pohjoismaisten kulttuuri-ilmiöiden ja ruotsinkielisten medioiden pariin. Moduulissa harjaannutetaan opiskelijaa käyttämään rohkeasti ruotsin kieltä itselle kiinnostavia kulttuuriaiheita#11tutkiessa. Moduulin aikana opiskelija tekee oman ruotsinkielisen tuotoksen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti. RUB36 Kyllä SIIRTO 20 RUB37 1054 Perustaso 4 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• lukio-opinnot, mahdolliset jatko-opinnot ja työelämä#11• tulevaisuudensuunnitelmat Moduulin tehtävänä on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa kielenkäyttäjänä tarjoamalla mahdollisuuksia pohtia ja harjoitella kieltä erilaisissa jatko-opintoihin ja#11työelämään liittyvissä tilanteissa. Moduulissa selvitetään, millaista ruotsin kielen#11taitoa vaaditaan jatkossa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti. RUB37 Kyllä SIIRTO 20 RUB38 1055 Perustaso 5 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• ajankohtaiset aiheet#11• ruotsinkieliset mediat#11• lähdekritiikki Moduulin tehtävänä on rohkaista opiskelijaa lukemaan ja tulkitsemaan eri tasoisia ja pituisia tekstejä oman kielitaitonsa mukaisesti. Moduulissa vahvistetaan#11tekstien tulkitsemiseen tarvittavia strategioita ja syvennetään taitoa tuottaa ruotsin kieltä vuorovaikutustilanteen edellyttämällä tavalla ottaen huomioon viestin#11vastaanottaja.#11#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A2.2 (taito toimia vuorovaikutuksessa,#11taito tulkita tekstejä) ja taitotason A2.1 (taito tuottaa tekstejä) tavoitteiden#11mukaisesti. RUB38 Kyllä SIIRTO 20 RUÄ01 1057 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetti lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• oman kieliprofiilin laatiminen tai täydentäminen#11• selkeiden ja realististen tavoitteiden asettaminen äidinkielenomaisen ruotsin#11opinnoille#11• keskeiset tekstilajit, monilukutaito#11• kielen eri rekisterit (puhekieli, kirjakieli, murteet ja slangi)#11• kaksikielisyys ja monikielisyys voimavarana Moduulin tehtävänä on avata lukion ruotsin kielen opiskelun tavoitteita suhteessa#11jatkuvaan oppimiseen ja tulevaisuuden tarpeisiin muutosten monikielisessä maailmassa. Tehtävänä on kehittää opiskelijan kielitietoisuutta ja kieli-identiteettiä#11sekä itse- ja vertaisarviointitaitoja ja vahvistaa opiskelijan ja ryhmän hyvinvointiosaamista.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää käsitystään kielitietoisuudesta ja monikielisyydestä ja ymmärtää#11kaksikielisyyden merkityksen omalle identiteetilleen#11• ymmärtää keskeiset kielelliset käsitteet ja sen, miten kieli rakentuu#11• syventää ymmärrystään eri tekstilajeista ja monilukutaidosta#11• kehittää kielenoppimisstrategioitaan#11• kehittää valmiuksiaan eritellä puhutun ja kirjoitetun kielen vivahteita#11• syventää taitoaan analysoida ja kehittää itse- ja vertaisarvioinnin taitojaan#11oppimisen tukena#11• pystyy suhteuttamaan ruotsin kielen osaamistaan oppimäärän opiskelulle#11määriteltyyn taitotasoon B2.2. RUÄ1 Kyllä SIIRTO 20 RUÄ02 1058 Kieli ja vuorovaikutus lu21 pakollinen moduuli 3 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• suulliset ja kirjalliset vuorovaikutusstrategiat#11• tekstikokonaisuuden rakentuminen: tavoite, kohderyhmä, sisältö, rakenne,#11ilmaisutapa ja näkökulma; kirjoitusprosessi#11• rakentava vuorovaikutus, merkitysneuvottelut ja kielentäminen, yhteys hyvinvointiin ja itsetuntoon#11• itse- ja vertaisarviointi#11• eettinen ajattelu Moduulissa ohjataan opiskelijaa syventämään taitoaan toimia tarkoituksenmukaisesti ja tavoitteellisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija#11tarkastelee, mikä vaikutus kielellä ja kielitaidolla on erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eettisellä tasolla. Moduulissa avataan rakentavan vuorovaikutuksen#11(mediaatio) käsitettä keskeisenä kielitaidon osa-alueena.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisumuotoja#11• kehittää taitoaan antaa ja vastaanottaa palautetta sekä arvioida omaa puhe- ja#11kirjoitustaitoaan#11• kehittää kielellistä itsetuntoaan ja empatiataitojaan vuorovaikutustilanteissa#11• syventää ymmärrystään sosiaalisista verkostoista eri ympäristöissä#11• kehittää tiedonhankinnan taitojaan#11• syventää tietoaan ruotsin kielen asemasta kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden näkökulmasta. RUÄ2 Kyllä SIIRTO 20 RUÄ03 1059 Kieli ja kulttuuri lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Moduulin tehtävänä on vahvistaa opiskelijan käsitystä kielen ja kulttuurin merkityksestä omalle identiteetille ja yhteiskunnalle. Moduulin tehtävänä on syventää#11opiskelijan monilukutaitoa ja ruotsinkielisen kulttuurin ja taidemuotojen tuntemusta, myös muissa Pohjoismaissa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää tuntemustaan ruotsin kielen rakenteista ja ilmaisutavoista#11• kehittää taitoaan tehdä omia tulkintoja eri aihepiirien teksteistä#11• ymmärtää kielen ja eri taidemuotojen merkityksen yhteiskunnalle, yhteisölle#11ja yksilölle#11• lukee, analysoi ja tuottaa erilaisia tekstejä itseään kiinnostavista aiheista. Keskeiset sisällöt #11• kielen, kulttuurin ja kirjallisuuden merkitys oman kaksikielisen identiteetin#11rakentumiselle#11• kielen vivahteet ja tyyli, kieli esteettisenä ilmaisukeinona#11• eri taidemuotojen kieli RUÄ3 Kyllä SIIRTO 20 RUÄ04 1060 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• yksilön ja yhteisön vastuut ja vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnassa#11• pohjoismainen hyvinvointivaltio ja sen historia, hyvinvointivaltion kehitysnäkymät#11• sananvapaus, sensuuri, lähdekriittisyys, tekijänoikeudet#11• ihmisoikeuskysymykset Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan eri medioiden tuntemusta, kriittistä#11lukutaitoa sekä taitoa tuottaa tekstejä näiden perusteella. Moduulissa tarkastellaan demokratian, osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden yhteyttä kieleen,#11kulttuuriin ja katsomuksiin kansallisesta, pohjoismaisesta ja globaalista näkökulmasta.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hyödyntää medioissa esillä olevia aiheita ja tekstilajeja ruotsiksi#11• syventää taitoaan tarkastella ja arvioida erilaisia tekstejä sekä taitoaan#11ymmärtää niiden välittämiä merkityksiä#11• syventää taitoaan arvioida ja ilmaista mielipiteitä sekä argumentoida tiedon#11perusteella#11• hyödyntää eri tietolähteitä, oppimisympäristöjä ja tapoja tuottaa tekstejä#11• syventää taitoaan osallistua keskusteluun yhteiskunnallisista aiheista. RUÄ4 Kyllä SIIRTO 20 RUÄ05 1061 Kestävä tulevaisuus ja tiede lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kestävää kehitystä edistävät innovaatiot yksilön tasolla ja globaalisti#11• argumentaatiotekniikka#11• digitaaliset ympäristöt ja tieteelliset tekstilajit Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä#11tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoa häntä kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Opiskelija syventää taitoaan välittää tietoa ja argumentoida tieteelle ominaisilla käsitteillä ja tulkintatavoilla, myös digitaalisissa ympäristöissä. Opiskelija#11kehittää ongelmanratkaisutaitojaan koskien tulevaisuuden haasteita ja syventää#11taitojaan toimia ympäristötietoisesti ja eettisesti kestävästi.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• vahvistaa taitoaan etsiä, analysoida, tulkita ja esittää tieteellistä informaatiota#11• argumentoi tieteellisistä aiheista#11• pohtii tapoja osallistua kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. RUÄ5 Kyllä SIIRTO 20 RUÄ06 1062 Jatko-opinnot ja työelämä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• koulutus, ammatit ja elinkeinoelämä opiskelijan omasta ja yhteiskunnan näkökulmasta#11• kieliprofiilin täydentäminen tulevaisuuden tarpeita varten#11• opiskelu, työ ja aikuisuus sekä niihin liittyvät vuorovaikutustilanteet ja tekstit#11• tiimityöskentely, yrittäjyys, innovaatiot Moduulissa opiskelija syventää tietouttaan jatko-opiskelumahdollisuuksista ja#11työelämästä sekä kehittää jatkuvan oppimisen valmiuksiaan. Moduulissa käsitellään itsenäistyvän nuoren elämänpiiriin liittyviä asioita.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää tietämystään jatko-opinnoista ja työelämästä#11• vahvistaa taitoaan ilmaista itseään muodollisissa yhteyksissä#11• syventää taitoaan tulkita ja tuottaa muodollisia tekstejä#11• kehittää luovaa ajatteluaan sekä yhteistyö- ja neuvottelutaitojaan#11• osaa etsiä ja hyödyntää viranomaisinformaatiota. RUÄ6 Kyllä SIIRTO 20 RUÄ07 1063 Ympäristö ja kestävä elämäntapa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kestävä elämäntapa opiskelijan omassa elinpiirissä#11• globaalit ympäristökysymykset, kuten ilmastonmuutos#11• eettinen ajattelu#11• kestävää kehitystä edistävät innovaatiot Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan maailmankansalaisen taitoja ja tietoa#11globaaleista ympäristökysymyksistä ja eettisestä toiminnasta sekä kestävien#11valintojen tekemisestä arkielämässä. Moduulissa hyödynnetään ruotsinkielisiä#11tai pohjoismaisia yhteistyökontakteja.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osallistuu vaativampiin suullisiin ja kirjallisiin vuorovaikutustilanteisiin#11• syventää ajattelun taitojaan hyödyntämällä kielitaitoaan erilaisten syy-seuraussuhteiden analysoimiseksi. RUÄ7 Kyllä SIIRTO 20 RUÄ08 1064 Viesti ja vaikuta puhuen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kielelliset piirteet vuorovaikutustilanteissa#11• menettelytavat erilaisissa keskustelutilanteissa, kuten neuvottelussa,#11kokouksessa ja väittelyssä#11• dialogisuus Moduulin tehtävä on harjaannuttaa opiskelijaa abstraktiotasoltaan vaativampaan#11suullisen vuorovaikutukseen sekä tarjota jatkuvan oppimisen välineitä opiskelijan#11oman suullisen kielitaidon kehittämiseksi. Tehtävänä on myös vahvistaa neuvottelemisen taitoja sekä toisen arvostamista ja huomioonottamista vuorovaikutustilanteessa. Moduuliin sisältyy Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon#11kokeen tai erillisen ohjeistuksen mukaisten näyttöjen suorittaminen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää tietämystään tekijöistä, jotka vaikuttavat suulliseen vuorovaikutukseen#11• vahvistaa taitoaan ymmärtää puhutun ruotsin kielellisiä variantteja#11• syventää taitoaan rakentaa dialogia ja argumentoida sekä taitoaan ilmaista#11itseään ja kommunikoida tavoitteellisesti ryhmässä#11• tuottaa valmistelua edellyttävän laajan suullisen tuotoksen valitsemastaan#11aiheesta. RUÄ8 Kyllä SIIRTO 20 S21 1016 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• pitkien tekstien lukeminen, mahdollisesti myös muilla opiskelijan osaamilla#11kielillä: tekstin tavoitteen ja sisällön ymmärtäminen#11• keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat#11tekstit sekä niiden yhdistelmät#11• luettavien tekstien ymmärtämisessä tarvittavat strategiat, abstraktin kielen#11taito, sana-, fraasi- ja käsitevaranto#11• kielen- ja tekstinhuoltoa#11• erilaisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11• kokonainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden#11rakenteita ja ilmaisutapoja#11• oppii havainnoimaan kielen rakenteiden ja ilmausten käyttöä erilaisissa teksteissä ja hyödyntämään sitä omassa kirjoittamisessaan#11• oppii käyttämään erilaisia tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11• syventää kirjoitusprosessin eri vaiheisiin liittyviä taitojaan. S21 Ei SIIRTO 20 S210 1025 Kirjoittaminen 2 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• aineistopohjaisten laajojen tekstien tuottaminen ja lähteiden arviointi#11• omaäänisten tekstien tuottaminen#11• tekstin- ja kielenhuollon käytänteiden soveltaminen tekstien muokkaamisessa#11• luettaville ja kirjoitettaville teksteille tyypillisten kielen rakenteiden, sanaston, fraasien ja käsitteiden käyttöön harjaantuminen#11• ajankohtainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää edelleen taitoaan ilmaista ja perustella ajatuksiaan kirjoittamalla#11hyödyntäen muita tekstejä#11• kehittää omaäänistä kirjoittamista#11• kehittää kirjoittamisen prosessin hallintaansa ja taitoaan muokata tekstiä#11• syventää kirjoitetun kielen rakenteiden ja konventioiden tuntemusta#11• osaa valita tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivan kielimuodon. S210 Ei SIIRTO 20 S211 1026 Tekstien tulkinta 2 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• monimuotoisten asia- ja mediatekstien ja fiktiivisten tekstien tulkinta#11• analyysin ja tulkinnan rakentaminen sekä käsitteiden käyttö#11• runokokoelma tai näytelmäteksti Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan#11• osaa tulkita erilaisia monimuotoisia tekstejä#11• ymmärtää tekstin tavoitteiden ja kontekstin merkityksen tekstien tulkinnassa. S211 Ei SIIRTO 20 S22 1017 Kieli- ja tekstitietoisuus lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• suomen kielen ominaispiirteet, vertailu opiskelijan aiemmin oppimiin ja koulussa opiskeltaviin kieliin, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus,#11monikielisyys, kielellinen repertuaari, monilukutaidon käsite, erilaiset tekstit#11ja niissä vakiintuneet ilmaisukeinot, esimerkiksi kirjoitetun kielen rakenteet#11• eri kielimuodot: puhekielen ja yleiskielen sekä epävirallisen ja virallisen viestinnän erot, abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön erot#11• opetuspuheen, muodollisen puheen ja luetun ymmärtämisessä tarvittavat#11strategiat Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää kielitietoisuuttaan ja monilukutaitoaan#11• ymmärtää kielen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle#11• oppii hyödyntämään erilaisia kielenkäyttötilanteita ja -ympäristöjä kielitaitonsa kehittämisessä sekä käyttämään koko kielivarantoaan oppimisessa#11• oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan. S22 Ei SIIRTO 20 S23 1018 Vuorovaikutus 1 lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, viestintärohkeus sekä harjaantuminen kuuntelevaan, tavoitteelliseen ja monipuoliseen vuorovaikutukseen#11• kuullun ymmärtämisen ja keskusteluun osallistumisen strategiat ja institutionaalisen vuorovaikutuksen kielelliset keinot#11• tekstien kirjoittaminen osana suullisia vuorovaikutustilanteita: esimerkiksi#11yhteisten projektien suunnitelmat, muistiinpanot monimediaisista teksteistä#11• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä#11• ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää lukiokoulutuksen edellyttämiä viestintätaitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana#11• lisää viestintärohkeuttaan ja syventää viestijäkuvaansa sekä käsitystään kielestä ja identiteetistä#11• oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien, vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta#11• oppii havainnoimaan ja ymmärtämään ryhmäviestinnän ilmiöitä. S23 Ei SIIRTO 20 S24 1019 Kirjallisuus 1 lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä#11• eläytyvää ja analyyttista kirjoittamista ja keskustelua kirjallisuuden pohjalta #11• kielen kuvallisuus ja kulttuurisidonnaisuus, monitulkintaisuus ja kielellä#11leikittely#11kertomus ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä muissa#11teksteissä, esimerkiksi teatteriesityksissä, elokuvissa, peleissä tai muissa#11mediateksteissä#11• kokonainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja itsenäisesti tai yhdessä luettuna Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• harjaantuu lukemaan, ymmärtämään ja tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä#11• kehittää ymmärrystään kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä ja#11ilmaisukeinoista#11• kiinnostuu ja oppii nauttimaan kirjallisuudesta#11• oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti#11• kehittää kielellisten rakenteiden ja sanaston hallintaa lukemalla suomenkielistä kaunokirjallisuutta. S24 Ei SIIRTO 20 S25 1020 Tekstien tulkinta 1 lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• vaikuttamisen kielelliset ja audiovisuaaliset keinot, argumentoinnin tavat sekä#11retoriset keinot#11• perustelemisen harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, lähdekritiikki, tiedonhankinta ja tiedonhallinta, tekijänoikeudet#11• argumentoivan kielenkäytön sanastoon ja rakenteisiin perehtyminen: geneeriset ilmaukset, modaalisuuden ja affektisuuden ilmaisukeinot#11• kielellisten keinojen valinta, tekstilaji ja tyyli#11• yhteiskunnallisesti merkittävä tai ajankohtainen kokonaisteos Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan#11• ymmärtää median toimintatapoja, median merkityksen identiteettien rakentumisessa ja median roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana#11• oppii tarkastelemaan erilaisissa teksteissä käytettäviä vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoja#11• osaa tarkastella myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan#11muokkaajana#11• oppii perustelemaan omia mielipiteitään yhä monipuolisemmin kirjoittajana ja#11puhujana. S25 Ei SIIRTO 20 S26 1021 Kirjoittaminen 1 lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kirjoittaminen prosessina: aiheen ja aineiston valinta ja ideointi, aiheen rajaus#11sekä näkökulman valinta; jäsentely, muokkaaminen ja viimeistely; palautteen#11antaminen ja vastaanottaminen#11• tekstien jakaminen ja vertaisarvioinnin taidot#11• sidosteisuus tekstin eri tasoilla, esimerkiksi tekstin kokonaisrakenne, kappaleet, virke, sanajärjestys#11• asiatyylille ominaisten kielellisten rakenteiden hallinta, esimerkiksi infiniittiset rakenteet, yhdyslauseet, viittaussuhteet Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• rohkaistuu kirjoittajana ja syventää kirjoitusprosessin hallinnan taitojaan#11• syventää käsitystään tekstin rakenteen, kielen ja ilmaisutapojen vaikutuksesta tekstin merkityksiin sekä oppii laatimaan ja muokkaamaan laajahkoja#11asiatekstejä#11• oppii kirjoittamaan tekstejä myös yhdessä muiden kanssa. S26 Ei SIIRTO 20 S27 1022 Vuorovaikutus 2 lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kuullunymmärtämis- ja kuuntelustrategiat ja -taidot, vuorovaikutustilanteiden#11havainnoiminen#11• yksilön kielellinen repertuaari, kielenkäyttötilanteiden ja kielen vaihtelu sekä#11puheen kielellisiä keinoja ja retoriikkaa#11• esiintymistaidot: puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää kuullun ymmärtämisen, kuuntelemisen, vuorovaikutuksen sekä suullisen viestinnän strategioita ja taitoja#11• lisää viestintärohkeuttaan ja kehittää esiintymistaitojaan niin, että pystyy hyödyntämään omia vahvuuksiaan erilaisissa kielenkäyttötilanteissa#11• hahmottaa puheen toimintana, jossa jokainen vuoro sekä tulkitsee että rakentaa tilannetta#11• oppii tarkastelemaan kielen merkitystä ja vaihtelua vuorovaikutustilanteissa. S27 Ei SIIRTO 20 S28 1023 Kirjallisuus 2 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• Suomen kirjallisuuden vaiheet osana maailmankirjallisuutta#11• eri aikakausien kaunokirjallisuutta ihmiskuvan, identiteettien, maailmankuvan sekä arvo- ja aatemaailman näkökulmasta#11• kirjallisuuden tutkimista eri konteksteissaan: tekijän ja lajin konteksti, historiallinen ja kulttuurinen konteksti, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti#11• merkittävä tai ajankohtainen kaunokirjallinen kokonaisteos Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• lisää kaunokirjallisuuden tuntemustaan#11• kehittää kykyään tarkastella kirjallisuutta sen kulttuurisessa ja historiallisessa syntykontekstissa#11• ymmärtää eri kontekstien merkityksen kirjallisuuden tulkinnassa#11• tutustuu suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä osaa#11arvioida niiden merkitystä. S28 Ei SIIRTO 20 S29 1024 Vuorovaikutus 3 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kuuntelun ja kuullun ymmärtämisen taitojen sekä puhumisen ja esiintymisen#11taitojen monipuolistaminen, kielen rekisterit ja tilanteen edellyttämä kielenkäyttö#11• vuorovaikutuksen ja vuorovaikutusosaamisen merkitys jatko-opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa, esimerkiksi erilaisissa järjestöissä sekä muissa#11muodollisissa ja epämuodollisissa yhteisöissä toimiminen#11• dialoginen ja rakentava vuorovaikutus, vuorovaikutukseen liittyvä etiikka sekä#11konfliktit ja ongelmanratkaisu ryhmässä#11• vuorovaikutuksen kulttuuristen piirteiden ja erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja -suhteiden sekä niihin vaikuttavien tekijöiden analysointi#11• mahdollisesti osallistuminen toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli PUHVI-kokeeseen Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää vuorovaikutustaitojaan ja oppii arvioimaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutusosaamisen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa, työelämässä ja#11yhteiskunnassa#11• kehittää valmiuksiaan ymmärtää ja ratkoa vuorovaikutuksen ongelmia sekä#11toimia rakentavasti ja eettisesti erilaisissa, haastavissakin vuorovaikutustilanteissa sekä ymmärtää vuorovaikutuksen kulttuurisia piirteitä ja kontekstisidonnaisuutta#11• syventää kykyään tarkastella ja analysoida vuorovaikutusta erilaisista näkökulmista#11• syventää ymmärrystään kielen tilanteisesta vaihtelusta. S29 Ei SIIRTO 20 SMA01 1077 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMA1 Ei SIIRTO 20 SMA02 1078 Saamen kieli maailmalla ja vuorovaikutusosaaminen lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMA2 Ei SIIRTO 20 SMA03 1079 Saamen kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMA3 Ei SIIRTO 20 SMA04 1080 Saamen kieli vaikuttamisen välineenä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMA4 Ei SIIRTO 20 SMA05 1081 Kestävä tulevaisuus arktisella alueella lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMA5 Ei SIIRTO 20 SMA06 1082 Saamen kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMA6 Ei SIIRTO 20 SMA07 1083 Ympäristö ja kestävä elämäntapa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMA7 Ei SIIRTO 20 SMA08 1084 Viesti ja vaikuta puhuen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMA8 Ei SIIRTO 20 SMB21 1115 Kohtaamisia saamelaisalueella lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB21 Ei SIIRTO 20 SMB22 1116 Sápmi – Saamenmaa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB22 Ei SIIRTO 20 SMB23 1117 Arki ja hyvinvointi lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB23 Ei SIIRTO 20 SMB24 1118 Saamelainen kulttuuri lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB24 Ei SIIRTO 20 SMB25 1119 Opiskelu, työ ja tulevaisuus lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB25 Ei SIIRTO 20 SMB26 1120 Saamelainen luontotieto lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB26 Ei SIIRTO 20 SMB27 1121 Kestävä elämäntapa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB27 Ei SIIRTO 20 SMB28 1122 Kansainvälinen toiminta lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB28 Ei SIIRTO 20 SMB31 1124 Tutustutaan toisiimme ja saamen kieleen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB31 Ei SIIRTO 20 SMB32 1125 Arki ja asiointitilanteet lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB32 Ei SIIRTO 20 SMB33 1126 Kohtaamisia saamelaisalueella lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB33 Ei SIIRTO 20 SMB34 1127 Sápmi – Saamenmaa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB34 Ei SIIRTO 20 SMB35 1128 Arki ja hyvinvointi lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB35 Ei SIIRTO 20 SMB36 1129 Saamelainen kulttuuri lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB36 Ei SIIRTO 20 SMB37 1130 Opiskelu, työ ja tulevaisuus lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB37 Ei SIIRTO 20 SMB38 1131 Saamelainen luontotieto lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät#11tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11kielen- ja tekstinhuoltoa Yleiset tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja#11rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana. SMB38 Ei SIIRTO 20 SVA 1030 Ruotsi, A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii kieliprofiilin ensimmäisen moduulin#11yhteydessä tai täydentää sitä. Kieliprofiilia työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan omasta kehittymisestään#11ruotsin kielen oppijana ja osaajana sekä ruotsista Suomen kansalliskielenä.#11Samalla tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteisön,#11mutta myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee#11kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon ruotsin kielen kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja,#11joita opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista#11kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta. Ruotsi A1-oppimäärä ruotsi SVA Kyllä SIIRTO 20 SVB1 1039 Ruotsi, B1-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii kieliprofiilin ensimmäisen moduulin#11yhteydessä tai täydentää sitä. Kieliprofiilia työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan omasta kehittymisestään#11ruotsin kielen oppijana ja osaajana sekä ruotsista Suomen kansalliskielenä.#11Samalla tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteisön,#11mutta myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee#11kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa. #11Moduulien 4–5 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon kohdekielen kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja,#11joita opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista#11kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa#11opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Valinnaisissa opinnoissa#11kerrataan oppimäärän pakollisissa moduuleissa käsiteltyjä aihepiirejä tai täydennetään niitä opiskelijoiden mielenkiinnon ja tarpeiden mukaan. Kieliprofiilia#11täydennetään tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Ruotsi B1-oppimäärä ruotsi SVB1 Kyllä SIIRTO 20 SVB3 1047 Ruotsi, B3-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo Opiskelijalle, joka on vapautettu lukiolain 29 §:n perusteella toisen kotimaisen kielen#11opiskelusta, voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen opetusta B3-kielenä. (Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta 810/2018, 13 § 2 mom.)#11#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Opintojen alkuvaiheessa painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet#11kirjalliset vuorovaikutustilanteet. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen,#11mutta suullinen viestintä on keskeistä koko oppimäärälle ja ääntämiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.#11Opintojen aikana varataan tarpeen mukaan aikaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Opintojen aikana edistetään monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa ja#11tutustutaan eri tekstilajeihin.#11Moduulista 3 lähtien opiskelijalle voidaan antaa todistus suullisesta kielitaidosta#11Opetushallituksen erillisen ohjeistuksen mukaisesti.#11Opintojen aikana opiskelija täydentää vieraiden kielten A-oppimäärän ensimmäisen moduulin yhteydessä laatimaansa kieliprofiiliaan. B3-oppimäärä ruotsi SVB3 Kyllä SIIRTO 20 TALD7 1291 Tanssin lukiodiplomi lu21 lukiodiplomi 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• tanssillisena tehtävänä soolo- tai ryhmäteos, jonka opiskelija voi suorittaa#11joko esiintymällä tanssijana tai tekemällä koreografian#11• tanssilliseen tehtävään liittyvä kirjallinen työ#11• tanssin lukiodiplomiin sisältyvä tutkielma Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan tanssissa#11• kehittää tanssillisen tehtävän myötä tanssillista osaamistaan edelleen#11• kuvaa kirjallisesti tanssin opiskelupolkuaan ja tanssillista kehitystään TALD7 Ei SIIRTO 20 TE 1276 Terveystieto lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Terveystieto on monitieteinen oppiaine, jonka tehtävänä on opiskelijan terveysosaamisen kehittäminen. Terveysosaaminen ilmenee asiatietojen ja käsitteiden#11hallintana, terveyteen liittyvinä taitoina, kykynä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun,#11itsetuntemuksen syventymisenä sekä eettisenä vastuullisuutena. Se mahdollistaa terveyden laaja-alaisuuden hahmottamisen sekä antaa valmiuksia tunnistaa#11ja muokata tekijöitä, jotka mahdollistavat opiskelijan oman ja muiden ihmisten#11terveyden sekä ympäristön terveellisyyden arvostamisen, edistämisen ja ylläpitämisen. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä toimintakykynä. Oppiaineen arvopohja rakentuu elämän kunnioittamisen, ihmisoikeuksien mukaisen arvokkaan elämän, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, vastuullisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden perustalle.#11Opetuksessa haastetaan tarkastelemaan terveyttä, turvallisuutta, terveyden#11edistämistä ja sairauksien ehkäisyä sekä näihin liittyviä ilmiöitä moniulotteisina#11kokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalin maailman#11näkökulmasta. Olennaista on ohjata opiskelijaa ymmärtämään terveyttä voimavarana, jonka pohjalta monet muut arkielämän toiminnot rakentuvat. Opetuksessa perehdytään oppiaineen taustalla olevien tieteenalojen kieleen, käsitteistöön ja tapoihin rakentaa tietoa. Opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan#11valmiuksia yksilölliseen ja yhteisölliseen tiedon hankintaan, rakentamiseen ja#11käyttämiseen sekä taitoa arvioida kriittisesti terveyteen liittyvää tietoa ja viestintää. Oppiaineen tehtävänä on myös kehittää opiskelijan valmiuksia omien#11terveyteen liittyvien valintojen ja tottumusten taustalla vaikuttavien tekijöiden#11analysointiin ja seurausten arviointiin sekä itselle sopivien oppimisen tapojen#11tunnistamiseen. Opetuksessa kehitetään opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi#11terveyden osalta edistetään valmiuksia tarkoituksenmukaisten ja perusteltujen#11valintojen tekemiseen sekä omien voimavarojen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Laaja-alainen osaaminen toteutuu terveystiedon opetuksessa monipuolisesti ja#11auttaa siten osaltaan opiskelijaa kehittymään tasapainoiseksi ja sivistyneeksi#11ihmiseksi.#11Terveystiedon opetus tuottaa hyvinvointiosaamista kehittämällä ymmärrystä#11keskeisistä hyvinvointiin liittyvistä yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista edellytyksistä sekä lisäämällä valmiuksia oman ja muiden terveyden ja#11hyvinvoinnin edistämiseen. Terveystiedossa kehitetään opiskelijan itsetuntemusta, mikä auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja rakentamaan identiteettiä.#11Vuorovaikutusosaaminen kehittyy terveystiedossa sekä oppiaineen sisältöjen#11että käytettävien opetusmenetelmien avulla. Opetuksessa käsitellään mielen#11hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, kuten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Yhteisöllinen#11tiedonrakentaminen edistää sosiaalisia taitoja ja kykyä yhteistyöhön.#11Eri tieteenaloihin perustuvana oppiaineena terveystiedolle on luontevaa kehittää monitieteistä ja luovaa osaamista. Terveystiedossa opiskelija ohjataan#11yhdistelemään eri tieteenalojen tuottamaa tietoa ja muodostamaan näin itselle#11uutta tietoa. Oppiaine sisältää tavoitteita, jotka ohjaavat tiedon soveltamiseen ja#11kriittiseen tulkintaan. Terveystiedon tavoitteet tukevat myös oppimisen säätelyä#11ohjaamalla opiskelijaa löytämään itselle sopivia oppimisen tapoja ja pohtimaan#11oppiaineen aihepiirien merkitystä itselle.#11Oppiaineen tavoitteet ja arvoperusta ohjaavat opiskelijaa pohtimaan esimerkiksi#11turvallisen ympäristön edellytyksiä, terveyden eriarvoisuutta sekä elintapavalintojen seurauksia. Näiden aihepiirien tarkastelu tuottaa aineksia turvallisen,#11oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden hahmottamiseen ja kehittävät siten#11yhteiskunnallista osaamista.#11Eettisyys ja ympäristöosaaminen näkyy terveystiedon opetuksessa erilaisten#11ympäristöjen terveysvaikutuksiin liittyvien omien kulutustottumusten analysointina ja seurausten arviointina sekä eettisten kysymysten ratkomisena.#11Terveystiedossa etsitään selityksiä erilaisten terveyskulttuurien ilmiöiden syntymiselle ja arvioidaan niiden merkitystä. Lisäksi tarkastellaan globaaleja terveyskysymyksiä ja niihin vaikuttamista. Tällaisten aihepiirien käsittely vahvistaa#11osaltaan globaali- ja kulttuuriosaamista. TERVEYSTIEDON OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy luomaan kokonaiskuvaa terveydestä ja sen yksilöllisistä, yhteisöllisistä, yhteiskunnallisista ja globaaleista edellytyksistä, pystyy tekemään#11perusteltuja ehdotuksia siitä, miten omaa, muiden ihmisten sekä ympäristön#11terveyttä ja turvallisuutta voidaan ylläpitää tai edistää, sekä osaa käyttää terveystiedon käsitteitä asianmukaisesti#11• osaa hakea tietoa eri lähteistä, soveltaa ja analysoida terveyteen liittyvää#11tietoa sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja pätevyyttä, ymmärtää tieteellisen#11tiedon ja arkitiedon eron terveyden ja sairauksien riskien, syiden, vaikutusmekanismien ja seurausten selittämisessä sekä osaa perustella näkemyksiään#11tutkimustiedon avulla#11• osaa analysoida ja arvioida omien tarpeiden, käsitysten, kokemusten, asenteiden ja arvojen ohjaavaa vaikutusta terveyteen liittyvissä valinnoissa sekä#11omien elintapojen ja kulutustottumusten vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön#11• osaa analysoida terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä#11kestävän kehityksen edellytyksiä ja vaikutuksia terveyteen#11osaa valita itselle sopivia ja tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisia oppimisen tapoja ja asettaa tavoitteita omalle oppimiselleen sekä pystyy arvioimaan#11niiden saavuttamista realistisesti. ARVIOINTI#11Arvioinnin tehtävänä on tukea oppimista sekä antaa opiskelijalle tietoa hänen#11edistymisestään ja oppimistuloksistaan. Arviointi perustuu oppiaineen tavoitteista johdettuihin kriteereihin, ja se koostuu monipuolisesta oppimisprosessin#11aikaisesta ja osaamisen summatiivisesta arvioinnista sisältäen myös itse- ja vertaisarviointia. Kriteerien avaaminen opiskelijoille opintojakson alussa sekä opintojakson aikana suoritettu arviointi ja palaute auttavat opiskelijaa suuntaamaan#11oppimistaan.#11Arviointi kohdistuu oppimäärän asiatietojen hallintaan ja käsitteiden täsmälliseen#11käyttöön, opiskelijan tiedonhankintataitoihin sekä kykyyn soveltaa, analysoida,#11arvioida ja yhdistellä terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä rakentaa sille#11perusteluja. Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan kyky tarkastella#11monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Lisäksi#11arvioinnissa huomioidaan opiskelijan kyky asettaa oppimistavoitteita ja arvioida#11niiden saavuttamista. Arviointi ei saa kohdistua opiskelijan arvoihin, asenteisiin,#11terveyskäyttäytymiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sinänsä,#11vaan arviointi keskittyy opiskelijan valmiuksiin analysoida, arvioida sekä perustella näkemyksiään ja erilaisia terveystottumuksia. Terveystieto Terveystieto TE Ei SIIRTO 20 TE01 1277 Terveys voimavarana lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Terveyden kokonaisvaltaisuus#11• terveyttä määrittävät keskeiset tekijät ja niiden vaikutusmekanismit#11• terveyttä ja elintapoja selittävät keskeiset sosiaalipsykologiset teoriat ja#11mallit: suunnitellun käyttäytymisen teoria, sosiaalis-kognitiivinen teoria, terveysuskomusmalli, muutosvaihemalli#11• terveyskulttuurisia ilmiöitä: terveyden arvostamisen ja käyttäytymisen välinen#11ristiriita, medikalisaatio ja terveyteen sairastuminen, elintapoihin puuttuminen, uskomus- eli vaihtoehtohoidot#11Kehon ja mielen hyvinvoinnin keskeiset perusteet#11• terveyttä edistävä ravinto, liikunta, lepo, uni sekä painonhallinta#11• seksuaalisuus, seksuaaliterveys, seksuaalioikeudet#11• mielenterveyttä suojaavat yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät;#11stressi ja kriisit mielenterveyttä kuormittavina tekijöinä; keinoja kuormituksen hallintaan#11• opiskeluhyvinvointi Moduulissa luodaan kokonaiskuvaa ihmisen voimavaroista, terveyden edistämisestä sekä terveyttä määrittävistä tekijöistä ja niiden yhteyksistä ja vaikutusmekanismeista. Lisäksi syvennetään ja laajennetaan perusopetuksen aikana hankittua ymmärrystä elintapojen merkityksestä terveydelle ja arvioidaan terveyden#11edellytysten toteutumista omassa elämässä, perheessä ja lähiyhteisöissä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy kuvailemaan ja jäsentelemään keskeisiä ihmisen voimavaroja ja terveyttä määrittäviä tekijöitä sekä analysoimaan niiden yhteyksiä ja vaikutusmekanismeja terveyteen#11• osaa selittää erilaisten terveyskulttuurien ilmiöiden muodostumista ja arvioida niiden merkitystä terveydelle sekä soveltaa keskeisiä sosiaalipsykologisia malleja ja teorioita elintapojen omaksumisen selittämisessä#11• tunnistaa omiin elintapoihinsa vaikuttavia tekijöitä ja pystyy arvioimaan elintapavalintojen merkitystä omalle ja lähiympäristön terveydelle sekä antamaan#11perusteltuja ehdotuksia siitä, miten terveyttä edistäviä elintapoja voidaan ylläpitää ja vaarantavia ehkäistä. TE1 Ei SIIRTO 20 TE02 1278 Ympäristö ja terveys lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Terveyteen liittyvän tiedon hankinta, arviointi ja tulkinta#11• tieteellinen tieto ja arkitieto, ajattelun vinoumia, tutkimusprosessin vaiheet,#11tutkimustiedon luotettavuuden arviointi#11• terveysviestinnän muotoja ja vaikutuskeinoja, terveysviestinnän merkityksen#11ja luotettavuuden arviointi#11Ympäristön terveellisyys ja turvallisuus#11• rakennetun ympäristön, luonnonympäristön ja psykososiaalisen ympäristön#11yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen#11• kestävä kehitys ja terveys#11• ympäristöjen turvallisuus ja väkivallan ehkäisy#11• työhyvinvointi#11Mielihyvä ja riippuvuus#11• riippuvuuteen vaikuttavat biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset mekanismit#11• keskeiset aine- ja toiminnalliset riippuvuudet, riippuvuuksien syitä ja ehkäisykeinoja, riippuvuuksien aiheuttamia haittoja Moduulissa kehitetään valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen liittyvää tietoa#11ja viestintää sekä perehdytään tutkimustiedon hankkimisen periaatteisiin. Keskeistä on mediaympäristön ohella tarkastella myös muiden elinympäristöjen terveysvaikutuksia sekä arvioida omien valintojen merkitystä ympäristön terveellisyydelle. Lisäksi moduulissa syvennytään riippuvuuksiin ja niiden vaikutuksiin.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tietää tutkimustiedon hankkimisen periaatteista ja tutkimusprosessin vaiheista sekä osaa soveltaa näitä tietoja ja kuvata perustellen, miten terveyteen,#11terveyskäyttäytymiseen ja toimintakykyyn liittyvistä aiheista voidaan saada#11luotettavaa ja monipuolista tutkimustietoa#11• osaa hakea tietoa ja pystyy vertailemaan eri lähteiden luotettavuutta#11• osaa kuvata terveysviestinnän muotoja ja vaikutuskeinoja sekä analysoida terveysviestinnän merkitystä ihmisten terveyskäsityksille ja terveydelle#11• osaa esitellä ja analysoida fyysisen ja psykososiaalisen ympäristön yhteyksiä#11ja vaikutuksia terveydelle sekä arvioida omien elintapojen ja kulutustottumusten merkitystä ympäristön terveydelle ja terveellisyydelle#11• osaa eritellä riippuvuuden muotoja ja niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä#11analysoida riippuvuuksiin liittyviä terveys- ja muita haittoja. TE2 Ei SIIRTO 20 TE03 1279 Yhteiskunta ja terveys lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy eri aikakausina#11• terveyskäsityksiä ja sairauksien selitysmalleja#11• keskeisiä väestöjen terveyteen vaikuttaneita yhteiskunnallisia, tieteeseen ja#11teknologiaan liittyviä tekijöitä#11• tulevaisuuden terveyshaasteita ja mahdollisuuksia#11Sairaudet ja hoito#11• epidemiologinen siirtymä, keskeiset tarttumattomat ja tartuntataudit#11• sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, tuottaminen ja käyttäminen#11• itsehoito ja omahoito#11Eettiset kysymykset#11• eettisen analysoinnin näkökulmia: hyveet, seuraukset, oikeudet, velvollisuudet, motiivit, arvot ja normit#11• keskeisiä terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä, kuten hedelmöityshoidot, abortti, elintapoihin liittyvä vapaus ja vastuu,#11seulonnat, geeniteknologia, eutanasia#11• terveydenhuollon eettiset periaatteet, potilaan oikeudet, priorisointi#11• terveys ja terveyden eriarvoisuus Suomessa ja globaalisti sekä niihin#11vaikuttaminen Moduulissa ohjataan tarkastelemaan laajasti terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisia kehityslinjoja sekä tulevaisuuden haasteita yhteiskunnassa. Tehtävänä on avata keskeisiin tarttumattomiin ja tartuntatauteihin liittyviä#11tekijöitä sekä tarkastella sosiaali- ja terveyspalvelujen, itsehoidon ja omahoidon#11merkitystä terveydelle. Olennaista on myös perehtyä terveyteen ja sairauksiin#11liittyviin eettisiin kysymyksiin sekä globaaleihin terveyshaasteisiin.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa kuvata ja analysoida yhteiskunnallisten olosuhteiden, sosiaali- ja terveyspolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteen sekä teknologian muutosta, kehitystä ja yhteyksiä väestön terveyteen#11• pystyy erittelemään keskeisten tarttumattomien ja tartuntatautien riskitekijöitä, esittämään perusteltuja ratkaisuja näiden ehkäisemiseksi sekä arvioimaan sairauksien ja tautien merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle sekä elintapojen vaikutuksia tarttumattomien ja tartuntatautien näkökulmasta#11• osaa esitellä perustellen, mihin sosiaali- tai terveyspalveluihin yksilö voi#11hakeutua erilaisissa tilanteissa, arvioida kriittisesti palvelujen järjestämistä ja#11tuottamista sekä arvioida sosiaali- ja terveyspalvelujen, itsehoidon ja omahoidon merkitystä terveydelle#11• osaa analysoida terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä, kuvata#11ja arvioida terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ja globaalisti sekä analysoida terveyserojen kaventamiseen vaikuttavia#11tekijöitä. TE3 Ei SIIRTO 20 TELD8 1292 Teatterin lukiodiplomi lu21 lukiodiplomi 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• opiskelijan määrittelemä aihe joltakin teatterin alalta ja siihen liittyvä esitys#11• työskentelyprosessin hallinta#11• taiteellisen prosessin arviointitaidot#11• taiteellisen kokonaisuuden ymmärtäminen#11• teatterin keinot#11• yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot#11• esityksen ja portfolion muodostama kokonaisuus Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan teatterissa#11• vahvistaa draamallisia ja teatteri-ilmaisullisia taitojaan sekä kartuttaa vuorovaikutuksen ja itsearvioinnin taitojaan. TELD8 Ei SIIRTO 20 TK 1028 Toinen kotimainen kieli lu21 väliotsikko ALOPS21 TK Ei SIIRTO 20 TO 1283 Temaattiset opinnot lu21 temaattiset opinnot ALOPS21 Yleissivistävä suoritusmerkintä Lukiokoulutuksen oppimäärä voi sisältää laaja-alaista osaamista kehittäviä#11temaattisia opintoja. Temaattisten opintojen tavoitteet ja sisällöt päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa. TO Ei SIIRTO 20 UE 1211 Evankelis-luterilainen uskonto lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo Uskonto, ev.lut. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonto UE Ei SIIRTO 20 UE01 1212 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely sekä uskonnon ja tieteen suhde#11• maailman uskontotilanne, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden piirteitä#11nykyajassa sekä uskonnonvapaus ihmisoikeutena#11• uskontojen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä muita#11ajankohtaisia uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kysymyksiä#11• juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin kulttuuritausta, synty sekä niiden keskeiset ja yhteiset piirteet#11• pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa#11• juutalaisuuden ja islamin oppi, etiikka ja elämäntapa#11• juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, suhde yhteiskuntaan sekä#11merkitys länsimaiselle kulttuurille Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ja osaa analysoida maailman uskontotilannetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä uskontojen sisäistä monimuotoisuutta#11• osaa jäsentää uskontoa ja uskonnottomuutta ilmiöinä#11• hahmottaa ja osaa analysoida juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä#11juuria, keskeisiä piirteitä, kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan sekä#11kehittää niihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa#11• kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisessa ja kulttuurisesti moninaisessa#11ympäristössä ja työelämässä sekä keskustella uskontoihin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. UE1 Ei SIIRTO 20 UE02 1213 Maailmanlaajuinen kristinusko lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kristinuskon asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa eri puolilla maailmaa#11• uskonnon asema sekä uskonnon ja valtion suhteet Euroopassa#11• katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen, erityisesti luterilaisen, kristillisyyden synty, erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset#11• karismaattinen kristillisyys ilmiönä#11• kristillisperäisten uskontojen pääpiirteet#11• ekumenia ja uskontodialogi#11• kristinusko ja ympäristökysymykset sekä muita ajankohtaisia kristinuskoon#11liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ja osaa analysoida kristinuskon merkitystä kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta sekä kehittää kristinuskoon liittyvää kulttuurista#11lukutaitoa#11• tuntee kristinuskon keskeiset suuntaukset ja niiden syntytaustan sekä pystyy#11vertailemaan niiden keskeisiä piirteitä#11• perehtyy kristinuskon erilaisiin tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri#11puolilla maailmaa#11• osaa analysoida ja arvioida ajankohtaisia kristinuskoon liittyviä mediasisältöjä#11ja keskusteluja#11• kehittää valmiuksia toimia moniarvoisissa toimintaympäristöissä. UE2 Ei SIIRTO 20 UE03 1214 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• hindulainen maailmankuva, elämäntapa ja etiikka, hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutukset Intian kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä Intian nykypäivän uskontotilanne#11• jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet ja eettiset periaatteet#11• buddhalainen elämäntapa ja etiikka sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset vaikutukset Aasian kulttuureihin#11• Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset#11piirteet ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan sekä Kiinan nykypäivän uskontotilanne#11• shintolaisuuden keskeiset piirteet sekä uskontojen vaikutuksia kulttuuriin ja#11yhteiskuntaan Japanissa#11• Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden uskontojen vaikutuksia länsimaissa#11• luonnonuskontojen ja vodou-sukuisten uskontojen keskeiset piirteet ja#11levinneisyys#11• uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• perehtyy Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin osana yksilön#11ja yhteisön elämää sekä niiden kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin#11• tunnistaa ja osaa analysoida Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden#11uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa#11• hahmottaa ja osaa analysoida luonnonuskontojen nykytilannetta ja keskeisiä#11piirteitä#11• hahmottaa ja osaa analysoida uusien uskonnollisten liikkeiden taustoja ja keskeisiä piirteitä#11• kehittää uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa ja valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä. UE3 Ei SIIRTO 20 UE04 1215 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio#11• uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa#11lainsäädännössä, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen#11ja syrjintään liittyvät kysymykset#11• uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä#11ja taloudessa, uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina sekä#11uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa huomioiden#11uskonnon rooli etnisten ja kielellisten vähemmistöjen elämässä Suomessa#11• muinaissuomalaiset uskontoperinteet ja niiden merkitys suomalaisessa kulttuuriperinnössä sekä kristinusko yhteiskunnan ja kulttuurin muokkaajana#11Suomessa eri aikoina#11• uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri nykypäivän#11Suomessa#11• uskontojen ja katsomusten välinen dialogi nykypäivän Suomessa#11Osana moduulia voidaan toteuttaa vapaaehtoistyöhön liittyvä projekti tai perehtyä#11jonkin uskonnollisen yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen#11nyky-Suomessa sekä perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla#11• ymmärtää, että tietoa uskonnoista ja katsomuksista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla#11• tunnistaa ja osaa analysoida muinaissuomalaisten uskontoperinteiden ja kristinuskon vaikutuksia suomalaisessa kulttuuriperinnössä#11• osaa analysoida ja arvioida uskonnonvapauteen, uskonnon ja yhteiskunnan#11vuorovaikutukseen sekä uskonnottomuuteen ja uskontokritiikkiin liittyvää#11ajankohtaista keskustelua#11• kehittää valmiuksia osallistua uskonnollisia, katsomuksellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä koskevaan dialogiin sekä osaa toimia kulttuuri- ja katsomustietoisena ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. UE4 Ei SIIRTO 20 UE05 1216 Uskonto taiteissa ja populaarikulttuurissa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskontojen ja taiteen vuorovaikutus, uskontojen merkitys taiteen kehityksessä#11• uskonnollinen taide ja uskonnon ilmeneminen eri taidemuodoissa#11• uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden#11kuvaajana#11• uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa#11• Raamatun kertomusten ja kristillisen opin erilaisten tulkintojen tarkastelu#11taiteen eri muotojen avulla Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää ja osaa analysoida uskonnon ja taiteen suhdetta: taiteen ja arkkitehtuurin merkitystä uskonnoissa sekä uskontojen vaikutusta taiteen kehitykseen#11• perehtyy siihen, miten uskonnollisen taiteen kautta ilmaistaan uskonnon, erityisesti kristinuskon, keskeisiä oppeja ja kertomuksia#11• tunnistaa uskonnollista symboliikkaa ja perehtyy siihen, miten taiteessa ja#11populaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemoja#11• harjaannuttaa taitoa tulkita uskontoon liittyviä ulottuvuuksia taiteen ja populaarikulttuurin eri muodoissa. UE5 Ei SIIRTO 20 UE06 1217 Uskonto, tiede ja media lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla: uskontotieteen ja teologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus, kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteet#11• uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa#11• uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa#11• uskontojen mediajulkisuus#11• uskontoilmiön käsittely mediassa, kuten uskontoihin liittyvät asenteet ja mielikuvat, uskontojen rooli konflikteissa ja rauhan rakentamisessa, uskonnot ja#11ympäristökysymykset, uskonnot ja eettiset kysymykset, uskontokritiikki#11Osana moduulia voidaan toteuttaa uskontoon liittyvä mediasisältö, mediaanalyysi tai pienimuotoinen uskontoon liittyvä tutkimus. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla#11sekä tuntee ajankohtaista tutkimusta#11• tunnistaa ja osaa analysoida uskontoon liittyviä ajankohtaisia teemoja ja sisältöjä mediassa#11• osaa analysoida uskonnon ja median välisiä suhteita sekä arvioida kriittisesti#11uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä#11• kehittää valmiuksia tuottaa ja esittää uskontoon liittyvää tietoa. UE6 Ei SIIRTO 20 UI 1232 Islam lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo Islam Uskonto UI Ei SIIRTO 20 UI01 1233 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely sekä uskonnon ja tieteen suhde#11• maailman uskontotilanne, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden piirteitä#11nykyajassa sekä uskonnonvapaus ihmisoikeutena#11• uskontojen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä muita#11ajankohtaisia uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kysymyksiä#11• juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin kulttuuritausta ja synty sekä niiden#11keskeiset ja yhteiset piirteet islamin näkökulmasta#11• pyhien kirjojen muotoutuminen, merkitys, käyttö ja tulkinnat juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa#11• juutalaisuuden ja kristinuskon sisäinen monimuotoisuus, oppi, etiikka, elämäntapa, suhde yhteiskuntaan sekä merkitys länsimaiselle kulttuurille Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ja osaa analysoida maailman uskontotilannetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä uskontojen sisäistä monimuotoisuutta#11osaa jäsentää uskontoa ja uskonnottomuutta ilmiöinä#11• hahmottaa ja osaa analysoida juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä#11juuria, keskeisiä piirteitä, kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan sekä#11kehittää niihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa#11• kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisessa ja kulttuurisesti moninaisessa#11ympäristössä ja työelämässä sekä valmiuksia keskustella uskontoihin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. UI1 Ei SIIRTO 20 UI02 1234 Maailmanlaajuinen islam lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• islamin opillinen perusta sekä sunnalaisuuden, shiialaisuuden ja suufilaisuuden muotoutuminen ja niiden keskeisiä piirteitä#11• islamin sisäinen monimuotoisuus#11• poliittinen islam ja nykypäivän keskeiset islamilaiset liikkeet#11• islamilainen etiikka, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset#11• islamin merkitys Euroopassa ja eurooppalaisessa uskontodialogissa#11• suhtautuminen muslimivähemmistöihin länsimaissa Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ja osaa analysoida islamin merkitystä kulttuurin, yhteiskunnan ja#11yksilön näkökulmasta sekä kehittää islamiin liittyvää kulttuurista ja uskonnollista lukutaitoa#11• tuntee islamin keskeisiä suuntauksia, niiden syntytaustan ja sisäiseen monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä pystyy vertailemaan eri suuntauksien keskeisiä piirteitä#11• perehtyy islamin erilaisiin tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri puolilla#11maailmaa#11• osaa analysoida ja arvioida ajankohtaisia islamiin liittyviä mediasisältöjä ja#11keskusteluja#11• kehittää valmiuksia toimia moniarvoisissa toimintaympäristöissä. UI2 Ei SIIRTO 20 UI03 1235 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• hindulainen maailmankuva, elämäntapa ja etiikka, hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutukset Intian kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä Intian nykypäivän uskontotilanne#11• jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet ja eettiset periaatteet#11• buddhalainen elämäntapa ja etiikka sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset vaikutukset Aasian kulttuureihin#11• islamin suhde hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen ennen ja nyt#11• Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset#11piirteet ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan sekä Kiinan nykypäivän uskontotilanne#11• shintolaisuuden keskeiset piirteet sekä uskontojen vaikutuksia kulttuuriin ja#11yhteiskuntaan Japanissa#11• Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden uskontojen vaikutuksia länsimaissa#11• luonnonuskontojen ja vodou-sukuisten uskontojen keskeiset piirteet ja#11levinneisyys#11• uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• perehtyy Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin osana yksilön#11ja yhteisön elämää sekä niiden kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin#11• tunnistaa ja osaa analysoida Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden#11uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa#11• ymmärtää islamin suhdetta hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen#11• hahmottaa ja osaa analysoida luonnonuskontojen nykytilannetta ja keskeisiä#11piirteitä#11• hahmottaa ja osaa analysoida uusien uskonnollisten liikkeiden taustoja ja keskeisiä piirteitä#11• kehittää uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa ja valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä. UI3 Ei SIIRTO 20 UI04 1236 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio#11• uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa#11lainsäädännössä, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen#11ja syrjintään liittyvät kysymykset#11• uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä#11ja taloudessa; uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina; uskonto#11yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa#11• muslimien historia ja nykypäivä Suomessa sekä uskonnon rooli etnisten ja#11kielellisten vähemmistöjen elämässä Suomessa#11• muinaissuomalaiset uskontoperinteet ja niiden merkitys suomalaisessa kulttuuriperinnössä sekä kristinusko yhteiskunnan muokkaajana Suomessa eri#11aikoina#11• uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri nykypäivän#11Suomessa#11• uskontojen ja katsomusten välinen dialogi nykypäivän Suomessa#11Osana moduulia voidaan toteuttaa vapaaehtoistyöhön liittyvä projekti tai perehtyä#11jonkin uskonnollisen yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen#11nyky-Suomessa sekä perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla#11• ymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla#11• osaa tunnistaa ja analysoida monimuotoisen Suomen historiaa ja nykypäivää#11suhteessa vähemmistöihin, erityisesti muslimeihin#11• hahmottaa ja osaa analysoida muinaissuomalaisten uskontoperinteiden merkitystä suomalaisessa kulttuuriperinnössä, kristinuskoa yhteiskunnan muokkaajana Suomessa ennen ja nyt sekä niiden vaikutusta islamiin Suomessa#11• osaa analysoida ja arvioida uskonnonvapauteen, uskonnon ja yhteiskunnan#11vuorovaikutukseen sekä uskonnottomuuteen ja uskontokritiikkiin liittyvää#11ajankohtaista keskustelua#11• kehittää valmiuksia osallistua uskonnollisia, katsomuksellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä koskevaan dialogiin sekä osaa toimia kulttuuri- ja katsomustietoisena ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. UI4 Ei SIIRTO 20 UI05 1237 Uskonto taiteissa ja populaarikulttuurissa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskontojen ja taiteen vuorovaikutus, uskontojen merkitys taiteen kehityksessä#11• islamilainen taide ja islamin keskeisten piirteiden ja oppien ilmeneminen eri#11taidemuodoissa#11• uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri islamin erityispiirteiden kuvaajana#11• uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa#11• taide muslimivähemmistön ilmaisukeinona#11• islamin sisäinen monimuotoisuus eri taiteen aloilla Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ja osaa analysoida uskonnon ja taiteen suhdetta: taiteen ja arkkitehtuurin merkitystä uskonnoissa sekä uskontojen vaikutusta taiteen kehitykseen#11perehtyy siihen, miten taiteen kautta ilmaistaan islamilaista ajattelua ja#11uskonnon oppeja#11• tunnistaa uskonnollista symboliikkaa ja perehtyy siihen, miten taiteessa ja#11populaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemoja#11• harjaannuttaa taitoa tulkita uskontoon liittyviä ulottuvuuksia taiteen ja populaarikulttuurin eri muodoissa. UI5 Ei SIIRTO 20 UI06 1238 Uskonto, tiede ja media lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla: klassisen islamin tieteenalat ja teologia, uskontotiede sekä yhteiskuntatiede tutkimusaloina#11• islamilainen media ja median käyttö uskonnoissa#11• uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa#11• uskontojen mediajulkisuus#11• uskontoilmiön käsittely mediassa, kuten uskontoihin liittyvät asenteet ja mielikuvat, uskontojen rooli konflikteissa ja rauhan rakentamisessa, uskonnot ja#11ympäristökysymykset, uskonnot ja eettiset kysymykset, uskontokritiikki#11Osana moduulia voidaan toteuttaa uskontoon liittyvä mediasisältö, media-analyysi tai pienimuotoinen uskontoon liittyvä tutkimus. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla#11sekä tuntee ajankohtaista tutkimusta#11• tunnistaa ja osaa analysoida uskontoon liittyviä ajankohtaisia teemoja ja sisältöjä mediassa#11• osaa analysoida uskonnon ja median välisiä suhteita sekä arvioida kriittisesti#11uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä#11• kehittää valmiuksia tuottaa ja esittää uskontoon liittyvää tietoa. UI6 Ei SIIRTO 20 UJ 1239 Juutalainen uskonto lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo Muut uskonnot Uskonto UJ Ei SIIRTO 20 UJ1 1240 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely sekä uskonnon ja tieteen suhde#11• maailman uskontotilanne, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden piirteitä#11nykyajassa sekä uskonnonvapaus ihmisoikeutena#11• uskontojen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä muita#11ajankohtaisia uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kysymyksiä#11• juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin kulttuuritausta ja synty sekä niiden#11keskeiset ja yhteiset piirteet#11• pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa#11• kristinuskon ja islamin sisäinen monimuotoisuus, oppi, etiikka, elämäntapa,#11suhde yhteiskuntaan sekä merkitys länsimaiselle kulttuurille Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ja osaa analysoida maailman uskontotilannetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä uskontojen sisäistä monimuotoisuutta#11• osaa jäsentää uskontoa ja uskonnottomuutta ilmiöinä#11• hahmottaa ja osaa analysoida juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä#11juuria, keskeisiä piirteitä, kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan sekä#11kehittää niihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa#11• kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisessa ja kulttuurisesti moninaisessa#11ympäristössä ja työelämässä sekä keskustella uskontoihin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Uskonto UJ1 Ei SIIRTO 20 UJ2 1241 Maailmanlaajuinen juutalaisuus lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• juutalaisuuden asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa eri puolilla maailmaa#11• uskonnon asema sekä uskonnon ja valtion suhteet Suomessa, Israelissa ja eri#11puolilla maailmaa#11• juutalaisuuden ja erityisesti modernin ortodoksijuutalaisuuden synty, erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset#11• juutalaisuuden erilaiset suuntaukset#11• juutalaisuuteen nojaavien ei-juutalaisten uskontojen, kuten messiaanisen juutalaisuuden ja ei-juutalaisten kabbalististen liikkeiden pääpiirteet#11• juutalaisuuden eri suuntausten välinen yhteistyö sekä uskontodialogi#11• juutalaisuus ja ympäristökysymykset sekä muita ajankohtaisia juutalaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ja osaa analysoida juutalaisuuden merkitystä kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta sekä kehittää juutalaisuuteen liittyvää kulttuurista lukutaitoa#11• tuntee juutalaisuuden keskeiset suuntaukset ja niiden syntytaustan sekä#11pystyy vertailemaan niiden keskeisiä piirteitä#11• perehtyy juutalaisuuden erilaisiin tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri#11puolilla maailmaa#11• osaa analysoida ja arvioida ajankohtaisia juutalaisuuteen liittyviä mediasisältöjä ja keskusteluja#11• kehittää valmiuksia toimia moniarvoisissa toimintaympäristöissä. Uskonto UJ2 Ei SIIRTO 20 UJ3 1242 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• hindulainen maailmankuva, elämäntapa ja etiikka, hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutukset Intian kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä Intian nykypäivän uskontotilanne#11• jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet ja eettiset periaatteet#11• buddhalainen elämäntapa ja etiikka sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset vaikutukset Aasian kulttuureihin#11• Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset#11piirteet ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan sekä Kiinan nykypäivän uskontotilanne#11• shintolaisuuden keskeiset piirteet sekä uskontojen vaikutuksia kulttuuriin ja#11yhteiskuntaan Japanissa#11• Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden uskontojen vaikutuksia länsimaissa#11luonnonuskontojen ja vodou-sukuisten uskontojen keskeiset piirteet ja#11levinneisyys#11• uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• perehtyy Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin osana yksilön#11ja yhteisön elämää sekä niiden kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin#11• tunnistaa ja osaa analysoida Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden#11uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa#11• hahmottaa ja osaa analysoida luonnonuskontojen nykytilannetta ja keskeisiä#11piirteitä#11• hahmottaa ja osaa analysoida uusien uskonnollisten liikkeiden taustoja ja keskeisiä piirteitä#11• kehittää uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa ja valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Uskonto UJ3 Ei SIIRTO 20 UJ4 1243 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio#11• uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa#11lainsäädännössä, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen#11ja syrjintään liittyvät kysymykset#11• uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä#11ja taloudessa, uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina sekä#11uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa huomioiden#11uskonnon rooli etnisten ja kielellisten vähemmistöjen elämässä Suomessa#11• muinaissuomalaiset uskontoperinteet ja niiden merkitys suomalaisessa kulttuuriperinnössä, kristinusko yhteiskunnan ja kulttuurin muokkaajana Suomessa eri aikoina sekä edellä mainittujen vaikutus Suomen juutalaisuuteen#11• uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri nykypäivän#11Suomessa#11• uskontojen ja katsomusten välinen dialogi nykypäivän Suomessa#11Osana moduulia voidaan toteuttaa vapaaehtoistyöhön liittyvä projekti tai perehtyä#11jonkin uskonnollisen yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen#11nyky-Suomessa sekä perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla#11• ymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla#11• tunnistaa ja osaa analysoida muinaissuomalaisten uskontoperinteiden ja kristinuskon vaikutuksia suomalaisessa kulttuuriperinnössä sekä niiden yhtäläisyyksiä ja eroja verrattuna juutalaisuuteen#11• osaa analysoida ja arvioida uskonnonvapauteen, uskonnon ja yhteiskunnan#11vuorovaikutukseen sekä uskonnottomuuteen ja uskontokritiikkiin liittyvää#11ajankohtaista keskustelua#11• kehittää valmiuksia osallistua uskonnollisia, katsomuksellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä koskevaan dialogiin ja osaa toimia kulttuuri- ja katsomustietoisena ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Uskonto UJ4 Ei SIIRTO 20 UJ5 1244 Uskonto taiteissa ja populaarikulttuurissa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskontojen ja taiteen vuorovaikutus, uskontojen merkitys taiteen kehityksessä#11• uskonnollinen taide ja uskonnon ilmeneminen eri taidemuodoissa#11• uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajana#11• uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa#11• Tanachin kertomusten ja juutalaisen opin erilaisten tulkintojen tarkastelu taiteen eri muotojen avulla Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ja osaa analysoida uskonnon ja taiteen suhdetta: taiteen ja arkkitehtuurin merkitystä uskonnoissa sekä uskontojen vaikutusta taiteen#11kehitykseen#11• perehtyy siihen, miten uskonnollisen taiteen kautta ilmaistaan uskonnon, erityisesti juutalaisuuden, keskeisiä oppeja ja kertomuksia#11• tunnistaa uskonnollista symboliikkaa ja perehtyy siihen, miten taiteessa ja#11populaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemoja#11• harjaannuttaa taitoa tulkita uskontoon liittyviä ulottuvuuksia taiteen ja populaarikulttuurin eri muodoissa. Uskonto UJ5 Ei SIIRTO 20 UJ6 1245 Uskonto, tiede ja media lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla: uskontotieteen ja teologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus, kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteet#11• uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa#11• uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa#11• uskontojen mediajulkisuus#11• uskontoilmiön käsittely mediassa, kuten uskontoihin liittyvät asenteet ja mielikuvat, uskontojen rooli konflikteissa ja rauhan rakentamisessa, uskonnot ja#11ympäristökysymykset, uskonnot ja eettiset kysymykset, uskontokritiikki#11Osana moduulia voidaan toteuttaa uskontoon liittyvä mediasisältö, media-analyysi tai pienimuotoinen uskontoon liittyvä tutkimus. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla#11sekä tuntee ajankohtaista tutkimusta#11• tunnistaa ja osaa analysoida uskontoon liittyviä ajankohtaisia teemoja ja sisältöjä mediassa#11• osaa analysoida uskonnon ja median välisiä suhteita sekä arvioida kriittisesti#11uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä#11• kehittää valmiuksia tuottaa ja esittää uskontoon liittyvää tietoa. Uskonto UJ6 Ei SIIRTO 20 UK 1225 Katolinen uskonto lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo Muut uskonnot Uskonto UK Ei SIIRTO 20 UK01 1226 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskonnot yleisinhimillisenä ilmiönä, katolisen kulttuurin määrittely#11• maailman uskontotilanne, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden piirteitä#11nykyajassa, uskonnonvapaus ihmisoikeutena sekä uskontojen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa#11• uskonnon ja tieteen suhde, erityisesti katolisesta näkökulmasta#11• kristinuskon synty, keskeiset opit, etiikka, uskonnon harjoittaminen ja sisäinen monimuotoisuus katolisen tutkimuksen valossa#11• juutalaisuuden ja islamin oppi ja elämäntapa sekä merkitys länsimaiselle#11kulttuurille#11• katolisen kirkon suhteet juutalaisuuteen ja islamiin#11• pyhien kirjoitusten synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa,#11kristinuskossa ja islamissa, katolinen Raamattu#11• historiallisia ja ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ja osaa analysoida maailman uskontotilannetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä uskontojen ja erityisesti katolisen kirkon sisäistä monimuotoisuutta#11• osaa jäsentää uskontoa ja uskonnottomuutta ilmiönä#11• hahmottaa ja osaa analysoida juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä#11juuria, kohtaamisia historiassa sekä vaikutuksia kulttuuriperintöön ja yhteiskuntiin#11• kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisessa ja kulttuurisesti moninaisessa#11toimintaympäristössä ja työelämässä sekä valmiuksia keskustella uskontoihin#11liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Muut uskonnot Uskonto UK1 Ei SIIRTO 20 UK02 1227 Maailmanlaajuinen kristinusko lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• katolisen kristillisyyden synty ja kehitys, kirkon erityispiirteet, suhde Raamattuun, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset historiassa#11• ortodoksisen ja protestanttisen kristillisyyden synty, erityispiirteet, eettinen#11ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset#11• katolisten sääntökuntien merkitys kirkossa ja yhteiskunnassa#11• uskonnon asema ja sen taustat eri puolilla Eurooppaa#11• kirkon asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa globaalisti#11• ekumenia ja uskontojen välinen dialogi#11• kristinusko ja ympäristökysymykset sekä muita ajankohtaisia kristinuskoon ja#11katolisuuteen liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää kristinuskon merkitystä katolisen kirkon, kulttuurin, yhteiskunnan#11ja yksilön näkökulmasta#11• tuntee kristinuskon keskeiset suuntaukset ja niiden syntytaustan sekä pystyy#11vertailemaan niiden keskeisiä piirteitä#11• perehtyy katolilaisuuden erilaisiin ilmenemismuotoihin eri puolilla maailmaa#11ja osaa hahmottaa niiden suhteen katolisen kirkon viralliseen oppiin#11• osaa analysoida ja arvioida ajankohtaista kristinuskoon liittyvää mediasisältöä#11ja keskustelua. Muut uskonnot Uskonto UK2 Ei SIIRTO 20 UK03 1228 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• katolisen kirkon suhtautuminen muihin uskontoihin#11• Intian uskonnot ja niiden vaikutus kulttuuriin ja yhteiskuntaan#11• Kiinan uskontojen ja katsomusten vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan#11• shintolaisuus ja muut Japanin uskonnot#11• Intian, Kiinan ja Japanin uskontojen vaikutus länsimaissa sekä uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä#11• luonnonuskontojen keskeiset piirteet ja levinneisyys#11• katolinen kirkko ja uskontojen välinen dialogi Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee maailman uskontoja osana yksilön ja yhteisön elämää, niiden paikallisia vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä suhdetta katoliseen kirkkoon#11• tuntee Aasiassa esiintyvien uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa#11• hahmottaa ja osaa analysoida luonnonuskontojen keskeisiä piirteitä ja levinneisyyttä#11• hahmottaa ja osaa analysoida uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä#11• kehittää uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa ja valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Muut uskonnot Uskonto UK3 Ei SIIRTO 20 UK04 1229 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• muinaissuomalaiset ja skandinaaviset uskonnot suomalaisessa kulttuuriperinnössä#11• katolisuus suomalaisessa kulttuuriperinnössä#11• kristilliset suuntaukset Suomessa#11• katolisia yhteisöjä Suomessa ja niiden suhde yhteiskuntaan#11• muita uskonnollisia yhteisöjä Suomessa#11• uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa#11• uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä#11ja taloudessa katolisen kirkon näkökulmasta#11• uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa Suomessa,#11katolinen perhekäsitys#11Osana moduulia voidaan toteuttaa vapaaehtoistyöhön liittyvä projekti tai perehtyä#11jonkin katolisen yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee muinaissuomalaista uskonnollisuutta ja tunnistaa sen vaikutuksia suomalaisessa kulttuuriperinnössä#11tutustuu kristilliseen historiaan katolisesta Ruotsin vallan ajasta nykypäivään#11ja perehtyy katolisen kirkon vaiheisiin suhteessa muihin uskonnollisiin suuntauksiin Suomessa#11• tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen#11nyky-Suomessa#11• perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla#11• ymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla#11• osaa analysoida uskonnonvapauteen sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskustelua#11• osaa toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä#11• kehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin. Muut uskonnot Uskonto UK4 Ei SIIRTO 20 UK05 1230 Uskonto taiteissa ja kulttuurissa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskontojen ja taiteen vuorovaikutus#11• katolisen kirkon suhde taiteisiin#11• uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajana#11• uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa#11• Raamatun kertomusten ja katolisen opin erilaisten tulkintojen tarkastelu#11taiteen eri muotojen avulla: historiallisia ja ajankohtaisia esimerkkejä kuvataiteesta, musiikista, kirjallisuudesta sekä elokuvataiteen, TV:n ja sähköisen#11median piiristä#11Moduuli voidaan toteuttaa yhteistyössä yliopiston, korkeakoulun tai jonkin katolisen yhteisön taiteen teologisen kurssin tai taideprojektin kanssa. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa uskontojen ja taiteen suhdetta yleisesti#11• ymmärtää uskonnollisen taiteen sekä luovan ilmaisun merkityksen kulttuurin#11muodostumisessa, erityisesti katolisen kirkon vaikutuksen länsimaisen taiteen kehityksessä historiallisesti sekä nykyajassa#11• perehtyy siihen, miten taiteiden avulla voidaan ilmaista uskonnon, erityisesti#11kristinuskon, keskeisiä oppeja#11• tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan omassa ympäristössään. UK5 Ei SIIRTO 20 UK06 1231 Uskonto, tiede ja media lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla#11• katolisen kirkon ja tieteen suhde#11• katolisten korkeakoulujen rooli ja vaikutus tieteeseen historiallisesti ja nykypäivänä#11• uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa, historiallisia ja ajankohtaisia esimerkkejä#11• katolinen media Suomessa ja kansainvälisesti#11• uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa#11Osana moduulia voidaan toteuttaa korkeakouluyhteistyötä ja/tai laatia uskontoon#11liittyvä mediasisältö tai media-analyysi. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee kansainvälisen uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri#11tieteenaloilla, erityisesti katolisesta näkökulmasta#11• ymmärtää katolisen kirkon suhteen tieteisiin historiallisesti sekä nykypäivänä#11• tutustuu uskontoon liittyviin ajankohtaisiin teemoihin mediassa yleensä sekä#11erityisesti katolisen kirkon ja katolisten yhteisöjen tuottamaan kansainväliseen uutisointiin#11• osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita#11• osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä. UK6 Ei SIIRTO 20 UO 1218 Ortodoksinen uskonto lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo Uskonto, ortod. Ortodoksinen uskonto Uskonto UO Ei SIIRTO 20 UO01 1219 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskonnollisuus ja uskonnot yleisinhimillisenä ilmiönä#11• maailman uskontotilanne, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden piirteitä#11nykyajassa sekä uskonnonvapaus ihmisoikeutena#11• uskontojen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä muita#11ajankohtaisia uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kysymyksiä#11• kristinuskon synty ja leviäminen, kirkolliskokoukset ortodoksisen kirkon opin,#11etiikan ja ihmiskuvan muotoutumisen perustana#11• kristikunnan jakaantuminen ja sen vaikutukset#11juutalaisuuden ja islamin oppi, etiikka ja elämäntapa#11• juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, suhde yhteiskuntaan sekä#11merkitys länsimaiselle kulttuurille#11• pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa#11• ortodoksisen kirkon, juutalaisuuden ja islamin kohtaamiset Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ja osaa analysoida maailman uskontotilannetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä uskontojen monimuotoisuutta#11• osaa jäsentää uskontoa ja uskonnottomuutta ilmiönä#11• tuntee ortodoksisen kirkon opin synnyn sekä Raamatun ja tradition merkityksen ortodoksisessa kirkossa ja sen ihmiskuvassa#11• hahmottaa ja osaa analysoida kristikunnan moninaisuuteen johtaneita syitä#11• hahmottaa ja osaa analysoida juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä#11juuria, keskeisiä piirteitä, kohtaamisia historiassa sekä vaikutuksia kulttuuriperintöön ja yhteiskuntiin sekä kehittää näihin pohjautuvaa kulttuurista lukutaitoa#11• kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisessa ja kulttuurisesti moninaisessa#11ympäristössä ja työelämässä sekä valmiuksia keskustella uskontoihin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Uskonto UO1 Ei SIIRTO 20 UO02 1220 Ortodoksisuus maailmassa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• ortodoksisen kirkon opillisten perusteiden sekä hengellisen elämän vaikutus#11kulttuuriin ja ihmisten arkeen#11• ortodoksisen paikalliskirkkokäsitteen muodostuminen#11• Bysantin kirkko ja luostarilaitos itäisen kristillisyyden lähteenä ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset#11• ortodoksiset kirkot Euroopassa ja muilla mantereilla sekä niiden paikalliset#11erityispiirteet#11• orientaaliset ortodoksiset kirkot#11• läntinen kristillisyys, katolinen kirkko, protestanttiset kirkot ja karismaattinen#11kristillisyys sekä niiden erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnallinen#11vaikutus#11• ajankohtaisia ortodoksisuuteen ja muuhun kristinuskoon liittyviä kysymyksiä#11ja niiden taustoja#11• ortodoksiset kirkot ja ekumeeninen liike sekä uskontodialogi Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ortodoksisuuden apostolisen kirkon ja kirkkoisien perinteen jatkumona sekä luostarilaitoksen merkityksen ortodoksisen kirkon hengelliselle#11elämälle#11• hahmottaa ja osaa analysoida kristinuskon historiallista kehitystä ortodoksisen kirkon, kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta sekä kehittää#11ortodoksisuuteen ja muuhun kristinuskoon liittyvää kulttuurista lukutaitoa#11• tutustuu ortodoksisiin paikalliskirkkoihin maailmassa ja tuntee niiden historiallista kehitystä ja sisäistä moninaisuutta#11• tuntee kristinuskon keskeiset suuntaukset, niiden syntytaustan ja keskeiset#11piirteet sekä pystyy vertailemaan niitä#11• tutustuu kirkkojen väliseen maailmanlaajuiseen yhteistyöhön#11• kehittää valmiuksia toimia moniarvoisissa toimintaympäristöissä. Uskonto UO2 Ei SIIRTO 20 UO03 1221 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• hindulainen maailmankuva, elämäntapa ja etiikka sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutukset Intian kulttuuriin ja yhteiskuntaan, Intian nykypäivän uskontotilanne#11• jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet ja eettiset periaatteet#11• buddhalainen elämäntapa ja etiikka sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset vaikutukset Aasian kulttuureihin#11• Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset#11piirteet ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan, Kiinan nykypäivän#11uskontotilanne#11• shintolaisuus sekä uskontojen vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan#11Japanissa#11• Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden uskontojen vaikutuksia länsimaissa#11• luonnonuskontojen ja vodou-sukuisten uskontojen keskeiset piirteet ja levinneisyys#11• uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee maailman uskontoja osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden paikallisia vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä niiden suhdetta ortodoksiseen kirkkoon#11• perehtyy Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin osana yksilön#11ja yhteisön elämää sekä niiden kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin#11• tunnistaa ja osaa analysoida Intiassa, Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden#11uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa#11• hahmottaa ja osaa analysoida luonnonuskontojen nykytilannetta ja keskeisiä#11piirteitä#11• hahmottaa ja osaa analysoida uusien uskonnollisten liikkeiden taustoja ja keskeisiä piirteitä#11• kehittää uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa ja valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Uskonto UO3 Ei SIIRTO 20 UO04 1222 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• muinaissuomalaiset uskontoperinteet ja niiden ilmeneminen suomalaisessa#11kulttuuriperinnössä#11• kristinuskon tulo Suomeen ja luostarien vaikutus ortodoksisuuteen Karjalassa#11• ortodoksit lännen ja idän välissä, autonominen Suomen ortodoksinen kirkko ja#11suuntautuminen suomalaiseen yhteiskuntaan#11• kielelliset ja kansalliset ortodoksiset vähemmistöt Suomessa#11• luterilainen ja katolinen kirkko sekä muita uskonnollisia yhteisöjä Suomessa#11• kristinusko suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin muokkaajana Suomessa#11eri aikoina#11• uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä#11ja taloudessa, uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina sekä#11uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa#11• uskonnon rooli etnisten ja kielellisten vähemmistöjen elämässä Suomessa#11• uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa#11Osana moduulia voidaan toteuttaa sosiaalinen vapaaehtoistyöhön liittyvä projekti#11tai perehtyä jonkin ortodoksisen järjestön toimintaan. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee muinaissuomalaista uskonnollista perinnettä sekä tunnistaa sen ilmenemisen suomalaisessa kulttuuriperinnössä#11• tuntee ortodoksisen kirkon historialliset vaiheet Suomessa kristinuskon saapumisesta nykypäivään saakka#11• tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen osana#11Suomen valtiollista ja kansallista kehitystä#11• tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen#11nyky-Suomessa sekä perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla#11• ymmärtää, että tietoa uskonnoista ja katsomuksista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla#11• osaa analysoida ja arvioida uskonnonvapauteen sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskustelua#11• kehittää taitojaan toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä#11• kehittää valmiuksiaan osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin#11sekä osaa toimia kulttuuri- ja katsomustietoisena ja aktiivisena yhteiskunnan#11jäsenenä. Uskonto UO4 Ei SIIRTO 20 UO05 1223 Ortodoksisuuden ja taiteen vuorovaikutus lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskontojen ja taiteen vuorovaikutus ja uskontojen merkitys taiteen kehityksessä#11• uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa#11• ortodoksisen taiteen muodot: kirkkomusiikki, ikonitaide, arkkitehtuuri, hymnografia#11• Raamatun kertomusten ja kristillisen opin tarkastelu taiteen eri muotojen#11avulla#11• uskontojen ja erityisesti ortodoksisuuden ilmeneminen tämän päivän#11taiteessa Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa ja osaa analysoida yleisesti uskontojen ja taiteen suhdetta#11• kehittää taitojaan tulkita uskonnollisen taiteen eri muotoja#11• perehtyy taiteen eri muotojen ilmaisutapoihin ja siihen, miten niissä tuodaan#11esille uskontojen, erityisesti kristinuskon ja ortodoksisen kirkon, keskeistä#11opetusta#11• tunnistaa ja tietää ortodoksisen ja muun kristillisen taiteen eri ilmaisumuotoja#11• ymmärtää sakraalin ja uskonnollisen taiteen eron#11• tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja tunnistaa uskonnon vaikutuksen#11nykypäivän taiteessa ja kulttuurissa. Uskonto UO5 Ei SIIRTO 20 UO06 1224 Ortodoksisuus, tiede ja media lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa#11• uskonnollisen kielen ja symbolien käyttö eri medioissa#11• uskontojen mediajulkisuus ja ortodoksisen kirkon mediamaailma#11• uskonnon käsittely mediassa, kuten uskontoihin liittyvät asenteet ja mielikuvat, uskontojen rooli konflikteissa ja rauhan rakentamisessa, uskonnot ja#11ympäristökysymykset, uskonnot ja eettiset kysymykset, uskontokritiikki#11• tiede, media ja ortodoksisen kirkon eettinen opetus#11Osana moduulia voidaan toteuttaa uskontoon liittyvä mediasisältö, media-analyysi tai pienimuotoinen mediaa tarkasteleva uskontoon liittyvä tutkimus. Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita#11• osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä#11• perehtyy ortodoksisuuden ja eri uskontojen kansalliseen ja kansainväliseen#11mediakuvaan#11• perehtyy tieteen ja median esille tuomiin eettisiin kysymyksiin ortodoksisen#11kirkon perinteen ja etiikan näkökulmasta#11• perehtyy tieteen ja ortodoksisen kirkon ihmiskuvaan#11• hahmottaa uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla#11sekä tuntee ortodoksiseen kirkkoon liittyvää ajankohtaista tutkimusta. Uskonto UO6 Ei SIIRTO 20 UX 1246 Muut uskonnot lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita ja erityisesti kaikkien oppimäärien#11yhteisiä opetuksen tavoitteita.#11Muiden uskontojen opetusta varten opetussuunnitelman perusteet annetaan erillisillä päätöksillä. Moduulien koodit muodostetaan käyttäen koodia UX ja moduulin numeroa. Muut uskonnot Uskonto UX Ei SIIRTO 20 VK 1065 Vieraat kielet lu21 väliotsikko ALOPS21 VK Ei SIIRTO 20 VKA 1094 Vieraat kielet, A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii kieliprofiilin ensimmäisen moduulin yhteydessä tai täydentää sitä. Kieliprofiilia työstetään oppimisprosessin edetessä lukio-opintojen aikana.Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan omasta kehittymisestään kohdekielen oppijana ja osaajana. Samalla tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteisön, mutta myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa. Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon kohdekielen kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille. Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. A1-oppimäärä VKA Ei SIIRTO 20 VKA01 1095 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kohdekieli porttina sukulaiskielten oppimiseen ja osaamiseen#11• tavoitteiden asettelu kohdekielen opiskelulle#11• oman kieliprofiilin laatiminen tai täydentäminen kohdekielen näkökulmasta#11• monikielisyys voimavarana#11• erilaisiin teksti- ja tyylilajeihin tutustuminen#11• toisiin tutustuminen, arkitiedon vaihtaminen ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen keskustellen Moduulin tehtävänä on avata lukion kieltenopiskelun tavoitteita suhteessa jatkuvaan oppimiseen ja tulevaisuuden tarpeisiin muutosten monikielisessä maailmassa. Moduuli totuttaa opiskelijaa lukion kieltenopiskeluun, jossa kohdekieltä#11käytetään mahdollisimman paljon. Tehtävänä on kehittää opiskelijan kielitietoisuutta ja kieli-identiteettiä sekä itse- ja vertaisarviointitaitoja sekä vahvistaa#11opiskelijan ja ryhmän hyvinvointiosaamista.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• rohkaistuu kehittämään kielitaitoaan#11• syventää käsitystään kielitietoisuudesta ja monikielisyydestä#11• soveltaa ja kehittää kieltenopiskelustrategioitaan sekä itse- ja vertaisarviointitaitoja#11• oppii hyödyntämään tarkoituksenmukaisia kielenopiskelun apuvälineitä#11• pystyy suhteuttamaan osaamistaan kohdekielen oppimäärän opiskelulle määriteltyyn taitotasoon (ks. taulukko). VKA1 Ei SIIRTO 20 VKA02 1096 Kieli globaalissa maailmassa ja vuorovaikutusosaaminen lu21 pakollinen moduuli 3 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kansainvälisyys arjessa ja lähiympäristöissä, liikkuvuus#11• rakentava vuorovaikutus, merkitysneuvottelut ja kielentäminen hyvinvoinnin#11ja itsetunnon rakentajana#11• puhujien eri taustat ja statusvaikutukset#11• kohdekielen äänteiden muodostuminen ja puheen tuottaminen; kohdekielen#11variantit ja vertailua muihin kieliin#11• viestintätyylit erilaisissa medioissa Moduulin tehtävänä on tarkastella kohdekieltä globaaliosaamisen näkökulmasta.#11Tehtävänä on myös tarkastella, miten kieli ja kielitaito vaikuttavat eettisesti kestävään toimintaan kaikessa viestinnässä. Moduulissa avataan rakentavan vuorovaikutuksen (mediaatio) käsitettä keskeisenä kielitaidon osa-alueena. Moduulissa#11harjaannutetaan vuorovaikutusta kieli- ja kulttuurirajoja ylittävissä tilanteissa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tunnistaa tapoja kehittää rakentavaa vuorovaikutusta#11• kehittää rakentavan vuorovaikutuksen strategioitaan ja ongelmanratkaisutaitojaan #11• vahvistaa vuorovaikutuksessa toimimisen taitojaan sekä kielellistä itsetuntoaan#11• syventää tietoaan kohdekielen asemasta kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden näkökulmasta. VKA2 Ei SIIRTO 20 VKA03 1097 Kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• luova toiminta#11• kulttuurin ja taiteen merkitys yksilölle ja yhteisölle#11• itseilmaisu identiteetin rakentumisessa Moduulin tehtävänä on syventää kulttuurista ymmärrystä. Moduulissa tarkastellaan kielten ja kulttuurien moninaisuutta sekä arvoja ja merkityksiä, jotka välittyvät kulttuurin kautta yksilölle ja yhteisölle. Taiteiden merkitystä tarkastellaan#11niiden vaikuttavuuden kautta. Opiskelijaa ohjataan hyödyntämään muita opintoja#11tai oppimisympäristöjä sekä elämänpiirejään. Opintoihin voidaan sisällyttää laajahko luovan ilmaisun tuotos.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tekee omia tulkintoja erilaisista aihepiiriin liittyvistä teksteistä#11• pystyy tuottamaan tekstejä kuvaillen itselleen tärkeitä kulttuuriaiheita tai#11-ilmiöitä#11• vahvistaa taitoa käyttää reflektointia kielenoppimisen välineenä. VKA3 Ei SIIRTO 20 VKA04 1098 Kieli vaikuttamisen välineenä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa#11• ihmisoikeuskysymykset, tasa-arvo#11• yksilön vastuut ja velvollisuudet, sananvapaus#11• neuvottelemisen taidot (arkiset–institutionaaliset)#11• median rooli asenteiden muokkaajana Moduulin tehtävänä on kehittää ajattelu- ja opiskelutaitoja harjoittelemalla kriittisiä luku- ja tiedonhankintataitoja sekä niihin pohjautuvia soveltamisen ja tuottamisen taitoja. Moduulissa tarkastellaan osallisuuden, aktiivisen toimijuuden ja#11demokratian rakentumista kohdekielellä kielellisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti monimuotoisessa maailmassa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tutustuu medioissa esillä oleviin ajankohtaisiin aiheisiin#11• kehittää taitojaan ilmaista ja arvioida mielipiteitä sekä argumentoida tiedon#11perusteella#11• hyödyntää erilaisia tietolähteitä, oppimisympäristöjä tai tapoja tuottaa#11tekstejä. VKA4 Ei SIIRTO 20 VKA05 1099 Kestävä tulevaisuus ja tiede lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• opiskelijoita kiinnostavat tiedon- ja tieteenalat#11• erilaiset tulevaisuudenvisiot#11• kestävää tulevaisuutta rakentavat innovaatiot; mahdollisuudet ratkaista monimutkaisia ongelmia#11• yleistajuiset tekstit, lähdekriittisyys, esimerkkejä tieteellisistä teksteistä Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan tiedonhankinnan taitoja, erityisesti#11lähteen luotettavuuden tarkastelun näkökulmasta, ja vahvistaa hänen tekstin tulkitsemisen ja tuottamisen taitojaan. Tehtävänä on myös vahvistaa opiskelijan taitoja esittää kysymyksiä ja etsiä vastauksia tai hahmotella ratkaisuja itsenäisesti#11ja ryhmän jäsenenä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• oppii käyttämään asiayhteyteen sopivia lukustrategioita ja harjoittelee tiivistämisen taitoja#11• kehittää taitojaan kertoa havainnoista itseään kiinnostavista aiheista yksin ja#11ryhmässä. VKA5 Ei SIIRTO 20 VKA06 1100 Kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• jatko-opinto- ja urasuunnitelmat; urajoustavuus#11• kieliprofiilin täydentäminen tulevaisuuden tarpeita varten#11• kansalliset tai kansainväliset yhteisöt tai yritykset työnantajina#11• itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren arjen ja talouden hallinta Moduulin tehtävänä on syventää opiskelijan käsitystä kielitaidosta työelämätaitona#11ja sosiaalisena pääomana muuttuvassa maailmassa. Moduulissa pohditaan jatkoopinto- ja urasuunnitelmia sekä työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• vahvistaa tietämystään tekstilajeista, jotka ovat tyypillisiä mahdollisille jatkoopinto- tai urasuunnitelmille#11• rohkaistuu kohdekielen käyttäjänä erilaisissa opiskeluun ja työntekoon liittyvissä vuorovaikutustilanteissa#11• kehittää taitoaan ilmaista itseään myös muodollisissa asiayhteyksissä. VKA6 Ei SIIRTO 20 VKA07 1101 Ympäristö ja kestävä elämäntapa lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• globaalit ympäristökysymykset, esimerkiksi ilmastonmuutos#11• kestävä elämäntapa opiskelijan omassa elinpiirissä#11• esimerkkejä kansainvälisistä sopimuksista tai sopimusneuvotteluista#11• ratkaisukeskeisyys Moduulin tehtävänä on valmistaa opiskelija maailmankansalaiseksi, jolla on#11tietoa, taitoa ja tahtoa osallistua keskusteluihin globaaleista ympäristökysymyksistä. Näkökulmia tarkastellaan opiskelijan omasta elinpiiristä käsin, mutta#11moduulissa tutustutaan myös kansainvälisten organisaatioiden tapoihin käsitellä#11kestävään elämäntapaan liittyviä kysymyksiä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• vahvistaa tiedonhakutaitojaan erityisesti lähdekritiikin näkökulmasta#11• kehittää ajattelun taitojaan hyödyntämällä kielitaitoaan erilaisten syy-seuraussuhteiden analysoimiseksi#11• osallistuu myös laajempiin suullisiin tai kirjallisiin vuorovaikutustilanteisiin. VKA7 Ei SIIRTO 20 VKA08 1102 Viesti ja vaikuta puhuen lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen puhumisen eri piirteet#11• kohdekielen käyttäjien erilaisten taustojen ja eri äidinkielten vaikutus puhetilanteisiin#11• dialogisuus Moduulin tehtävänä on harjaannuttaa opiskelijan monipuolista suullista kielitaitoa, jota tarvitaan kansainväliseen toimijuuteen, sekä tarjota opiskelijalle jatkuvan oppimisen välineitä oman suullisen kielitaidon kehittämiseksi. Tehtävänä on#11myös vahvistaa neuvottelemisen taitoja sekä toisen arvostamista ja huomioon#11ottamista. Moduuliin sisältyy Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon#11kokeen tai erillisen ohjeistuksen mukaisten näyttöjen suorittaminen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää ymmärrystään suullisiin vuorovaikutustilanteisiin vaikuttavista tekijöistä#11• vahvistaa suullisen vuorovaikutuksen taitojaan#11• vahvistaa taitoaan ymmärtää kielen eri variantteja#11• harjoittelee valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. VKA8 Ei SIIRTO 20 VKAAB3 1075 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Osaamispistein painotettu keskiarvo AASIAN JA AFRIKAN KIELTEN B3-OPPIMÄÄRÄN ERITYINEN TEHTÄVÄ#11Oppimäärän erityisenä tehtävänä on rohkaista opiskelijaa laajentamaan kielellistä repertuaariaan sekä kannustaa opiskelijaa jatkuvaan kieltenopiskeluun ja#11jatkamaan kieliopintoja myös lukion jälkeen osana elinikäisen oppimisen polkua.#11Tehtävänä on vahvistaa opiskelijan kieli- ja kulttuuriosaamista kohdekielen näkökulmasta. Opetus ohjaa tarkastelemaan, miten uuden kielen oppiminen lisää#11ymmärrystä ajattelun ja kielen välisestä yhteydestä. Opetus auttaa opiskelijaa#11muodostamaan käsityksen kohdekielen eurooppalaisista kielistä poikkeavista#11erityispiirteistä sekä kehittymään kohdekielen kirjoitusmerkistön hallinnassa.#11Oppimäärän opetus painottuu etenkin alkuvaiheessa suullisen kielitaitoon, mutta#11oppimäärän tehtävä on auttaa opiskelijaa näkemään, miten vähäiselläkin kielitaidolla on mahdollista tutustua kieli- ja kulttuurialueen tekstimaailmoihin sekä#11tieteen- ja tiedonaloihin. Uusi kieli avaa myös mahdollisuuksia eri kielillä tapahtuvaan jatkokoulutukseen ja lisää työelämävalmiuksia. Oppimäärän tehtävänä on#11myös rohkaista opiskelijaa hahmottamaan, miten uuden kielen oppiminen tukee#11muuta oppimista.#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Opintojen alkuvaiheessa painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet#11kirjalliset vuorovaikutustilanteet. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen,#11mutta suullinen viestintä on keskeistä koko oppimäärälle ja ääntämiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.#11Opinnoissa varataan tarpeen mukaan aikaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten#11aiheiden käsittelyyn. Opintojen aikana edistetään monilukutaitoa käsittelemällä#11kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa ja tutustutaan eri tekstilajeihin.#11Moduulista 3 lähtien opiskelijalle voidaan antaa todistus suullisesta kielitaidosta#11Opetushallituksen erillisen ohjeistuksen mukaisesti.#11Opintojen aikana opiskelija täydentää vieraiden kielten A-oppimäärän ensimmäisen moduulin yhteydessä laatimaansa kieliprofiiliaan. B3-oppimäärä VKAAB3 Ei SIIRTO 20 VKAEA 1087 Vieraat kielet, espanja A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii ensimmäisen moduulin yhteydessä#11henkilökohtaisen kieliprofiilinsa, jota työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan englannin kielestä lingua#11francana sekä omasta kehittymisestään englannin oppijana ja osaajana. Samalla#11tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnan, mutta#11myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon englannin kielen#11kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita#11opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään#11tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Espanja A1-oppimäärä espanja VKAEA Ei SIIRTO 20 VKAIA 1089 Vieraat kielet, italia A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii ensimmäisen moduulin yhteydessä#11henkilökohtaisen kieliprofiilinsa, jota työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan englannin kielestä lingua#11francana sekä omasta kehittymisestään englannin oppijana ja osaajana. Samalla#11tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnan, mutta#11myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon englannin kielen#11kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita#11opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään#11tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Italia A1-oppimäärä italia VKAIA Ei SIIRTO 20 VKAJP 1092 Vieraat kielet, japani A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii ensimmäisen moduulin yhteydessä#11henkilökohtaisen kieliprofiilinsa, jota työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan englannin kielestä lingua#11francana sekä omasta kehittymisestään englannin oppijana ja osaajana. Samalla#11tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnan, mutta#11myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon englannin kielen#11kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita#11opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään#11tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. A1-oppimäärä japani VKAJP Ei SIIRTO 20 VKAKI 1091 Vieraat kielet, kiina A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii ensimmäisen moduulin yhteydessä#11henkilökohtaisen kieliprofiilinsa, jota työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan englannin kielestä lingua#11francana sekä omasta kehittymisestään englannin oppijana ja osaajana. Samalla#11tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnan, mutta#11myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon englannin kielen#11kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita#11opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään#11tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. A1-oppimäärä kiina VKAKI Ei SIIRTO 20 VKAKX 1103 Vieraat kielet, muu kieli A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii ensimmäisen moduulin yhteydessä#11henkilökohtaisen kieliprofiilinsa, jota työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan englannin kielestä lingua#11francana sekä omasta kehittymisestään englannin oppijana ja osaajana. Samalla#11tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnan, mutta#11myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon englannin kielen#11kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita#11opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään#11tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. A1-oppimäärä VKAKX Ei SIIRTO 20 VKALA 1093 Vieraat kielet, latina A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii ensimmäisen moduulin yhteydessä#11henkilökohtaisen kieliprofiilinsa, jota työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan englannin kielestä lingua#11francana sekä omasta kehittymisestään englannin oppijana ja osaajana. Samalla#11tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnan, mutta#11myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon englannin kielen#11kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita#11opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään#11tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Latina A1-oppimäärä latina VKALA Ei SIIRTO 20 VKAPO 1090 Vieraat kielet, portugali A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii ensimmäisen moduulin yhteydessä#11henkilökohtaisen kieliprofiilinsa, jota työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan englannin kielestä lingua#11francana sekä omasta kehittymisestään englannin oppijana ja osaajana. Samalla#11tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnan, mutta#11myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon englannin kielen#11kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita#11opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään#11tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Portugali A1-oppimäärä portugali VKAPO Ei SIIRTO 20 VKARA 1085 Vieraat kielet, ranska A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii ensimmäisen moduulin yhteydessä#11henkilökohtaisen kieliprofiilinsa, jota työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan englannin kielestä lingua#11francana sekä omasta kehittymisestään englannin oppijana ja osaajana. Samalla#11tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnan, mutta#11myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon englannin kielen#11kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita#11opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään#11tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Ranska A1-oppimäärä ranska VKARA Ei SIIRTO 20 VKASA 1086 Vieraat kielet, saksa A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii ensimmäisen moduulin yhteydessä#11henkilökohtaisen kieliprofiilinsa, jota työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan englannin kielestä lingua#11francana sekä omasta kehittymisestään englannin oppijana ja osaajana. Samalla#11tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnan, mutta#11myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon englannin kielen#11kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita#11opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään#11tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Saksa A1-oppimäärä saksa VKASA Ei SIIRTO 20 VKASM 1076 Vieraat kielet, saame A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii ensimmäisen moduulin yhteydessä#11henkilökohtaisen kieliprofiilinsa, jota työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan englannin kielestä lingua#11francana sekä omasta kehittymisestään englannin oppijana ja osaajana. Samalla#11tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnan, mutta#11myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon englannin kielen#11kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita#11opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään#11tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. A1-oppimäärä saame VKASM Ei SIIRTO 20 VKAVE 1088 Vieraat kielet, venäjä A-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo PAKOLLISET OPINNOT#11Pakollisten opintojen moduulien 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista#11lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii ensimmäisen moduulin yhteydessä#11henkilökohtaisen kieliprofiilinsa, jota työstetään oppimisprosessin edetessä#11lukio-opintojen aikana.#11Moduulien 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan englannin kielestä lingua#11francana sekä omasta kehittymisestään englannin oppijana ja osaajana. Samalla#11tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnan, mutta#11myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.#11Moduulista 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.#11Moduulien 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon#11tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon englannin kielen#11kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.#11Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita#11opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita,#11joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.#11#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan#11kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Kieliprofiilia täydennetään#11tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Venäjä A1-oppimäärä venäjä VKAVE Ei SIIRTO 20 VKB1 1104 Vieraat kielet, B1-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Osaamispistein painotettu keskiarvo Lukiokoulutusta koskevan valtioneuvoston asetuksen (810/2018) 13 §:n mukaan opiskelijan on mahdollista opiskella vierasta kieltä myös B1-oppimääränä, mikäli asetuksen mukaiset edellytykset A-kielen opiskelusta sekä toisen kotimaisen kielen opiskelusta täyttyvät. Vieraan kielen B1-oppimäärän opetussuunnitelma laaditaan paikallisesti toisen kotimaisen kielen B1-oppimäärän opetussuunnitelman perusteita soveltaen. B1-oppimäärä VKB1 Ei SIIRTO 20 VKB2 1105 Vieraat kielet, B2-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Osaamispistein painotettu keskiarvo VIERAAN KIELEN B2-OPPIMÄÄRÄN ERITYINEN TEHTÄVÄ Oppimäärän erityisenä tehtävänä on rohkaista opiskelijaa laajentamaan kielellistä repertuaariaan sekä kannustaa opiskelijaa jatkuvaan kieltenopiskeluun ja jatkamaan kieliopintoja myös lukion jälkeen osana elinikäisen oppimisen polkua. Tehtävänä on vahvistaa opiskelijan kieli- ja kulttuuriosaamista kohdekielen näkökulmasta. Opetus ohjaa tarkastelemaan, miten uuden kielen oppiminen lisää ymmärrystä ajattelun ja kielen välisestä yhteydestä.Oppimäärän opetus painottuu etenkin alkuvaiheessa suulliseen kielitaitoon, mutta oppimäärän tehtävä on auttaa opiskelijaa näkemään, miten vähäiselläkin kielitaidolla on mahdollista tutustua kieli- ja kulttuurialueen tekstimaailmoihin sekä tiedon- ja tieteenaloihin. Uusi kieli avaa myös mahdollisuuksia eri kielillä tapahtuvaan jatkokoulutukseen ja lisää työelämävalmiuksia. Oppimäärän tehtävänä on myös rohkaista opiskelijaa hahmottamaan, miten uuden kielen oppiminen tukee muuta oppimista.#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOTOpintojen alkuvaiheessa painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjalliset vuorovaikutustilanteet. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen, mutta suullinen viestintä on keskeistä koko oppimäärälle ja ääntämiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen. Opinnoissa varataan tarpeen mukaan aikaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Opintojen aikana edistetään monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa ja tutustutaan eri tekstilajeihin. Todistus suullisesta kielitaidosta voidaan antaa missä tahansa vaiheessa opintoja.Opintojen aikana opiskelija täydentää vieraiden kielten A-oppimäärän ensimmäisen moduulin yhteydessä laatimaansa kieliprofiiliaan. B2-oppimäärä VKB2 Ei SIIRTO 20 VKB21 1106 Perustason alkeet 3 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• sosiaalisen kohtaamisen tilanteet arjessa, tavanomaiset asiointitilanteet#11• vapaa-ajan vietto ja harrastukset#11• koulu Moduulin tehtävänä on ohjata opiskelijaa muodostamaan kokonaisnäkemys perustason alkeisvaiheesta ja edistymisestä kohdekielen opinnoissa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.2 tavoitteiden mukaisesti. VKB21 Ei SIIRTO 20 VKB22 1107 Perustaso 1 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kohdekielen maantieteellinen levinneisyys, variantit#11• Suomi kohdekielellä opiskelun näkökulmasta#11• arjen tavat ja traditiot sekä kulttuurierojen vertailua Moduulin tehtävänä on ohjata opiskelijaa hyödyntämään kohdekieltä tiedonhankinnan välineenä. Moduulissa vahvistetaan opiskelijan kansainvälisyysvalmiuksia#11ja rohkaistaan opiskelijaa toimimaan oman kulttuurinsa lähettiläänä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.3 tavoitteiden mukaisesti. VKB22 Ei SIIRTO 20 VKB23 1108 Perustaso 2 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• hyvinvointi ja terveys#11• eri elämänvaiheet Moduulin tehtävänä on tarjota opiskelijalle välineitä ilmaista kohdekielellä tuntemuksiaan ja mielipiteitään. Moduulissa harjoitellaan vuorovaikutuksen ylläpitoa#11ja aktiivisen kuuntelun taitoa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.3–A2.1 tavoitteiden mukaisesti. VKB23 Ei SIIRTO 20 VKB24 1109 Perustaso 3 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt #11• eri kulttuuriaiheita kieli- ja kulttuurialueelta#11• ajankohtaiset kulttuuriaiheet#11• luova toiminta opiskelijoiden oman mielenkiinnon perusteella Moduulin tehtävänä on ohjata opiskelija kielialueen kulttuurisesti ja historiallisesti keskeisten aiheiden pariin. Moduulissa rohkaistaan opiskelijaa käyttämään#11kohdekieltä itselle kiinnostavia kulttuuriaiheita tutkiessa. Moduulin aikana opiskelija tekee oman kohdekielisen tuotoksen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti. VKB24 Ei SIIRTO 20 VKB25 1110 Perustaso 4 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• opiskelu koulussa sekä mahdolliset jatko-opinnot ja työelämä#11• tulevaisuudensuunnitelmat Moduulin tehtävänä on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa kielenkäyttäjänä tarjoamalla mahdollisuuksia pohtia ja harjoitella kieltä erilaisissa jatko-opintoihin ja#11työelämään liittyvissä tilanteissa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti. VKB25 Ei SIIRTO 20 VKB26 1111 Perustaso 5 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• ajankohtaiset aiheet#11• kohdekieliset mediat#11• lähdekritiikki Moduulin tehtävänä on rohkaista opiskelijaa lukemaan ja tulkitsemaan oman#11kielitaitonsa mukaisesti eri tasoisia ja pituisia tekstejä. Moduulissa vahvistetaan#11tekstien tulkitsemiseen tarvittavia strategioita ja syvennetään taitoa tuottaa#11kieltä vuorovaikutustilanteen edellyttämällä tavalla ottaen huomioon viestin vastaanottaja.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti. VKB26 Ei SIIRTO 20 VKB27 1112 Perustason jatko 1 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• erilaiset asuinympäristöt#11• kestävä elämäntapa Moduulin tehtävänä on auttaa opiskelijaa vahvistamaan perustason tekstin tulkinta- ja tuottamistaitoja. #11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A2.2 tavoitteiden mukaisesti. VKB27 Ei SIIRTO 20 VKB28 1113 Perustason jatko 2 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kansainvälinen osaaminen ja yhteistyö#11• tutustuminen erilaisiin kansainvälisiin kielitaidon arviointijärjestelmiin#11• kielitaitovaatimukset muun muassa jatko-opinnoissa Moduulin tehtävänä on auttaa opiskelijaa muodostamaan kokonaisnäkemys#11perustason kielitaidosta. Moduulin aikana vahvistetaan taitoja, joita opiskelija#11hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A2.2 tavoitteiden mukaisesti. VKB28 Ei SIIRTO 20 VKB2SM 1114 Vieraat kielet, saame B2-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Osaamispistein painotettu keskiarvo B2-oppimäärä saame VKB2SM Ei SIIRTO 20 VKB3 1132 Vieraat kielet, B3-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Osaamispistein painotettu keskiarvo VIERAAN KIELEN B3-OPPIMÄÄRÄN ERITYINEN TEHTÄVÄ#11Oppimäärän erityisenä tehtävänä on rohkaista opiskelijaa laajentamaan kielellistä repertuaariaan sekä kannustaa opiskelijaa jatkuvaan kieltenopiskeluun ja#11jatkamaan kieliopintoja myös lukion jälkeen osana elinikäisen oppimisen polkua.#11Tehtävänä on vahvistaa opiskelijan kieli- ja kulttuuriosaamista kohdekielen näkökulmasta. Opetus ohjaa tarkastelemaan, miten uuden kielen oppiminen lisää#11ymmärrystä ajattelun ja kielen välisestä yhteydestä.#11Oppimäärän opetus painottuu etenkin alkuvaiheessa suulliseen kielitaitoon,#11mutta oppimäärän tehtävä on auttaa opiskelijaa näkemään, miten vähäiselläkin#11kielitaidolla on mahdollista tutustua kieli- ja kulttuurialueen tekstimaailmoihin#11sekä tiedon- ja tieteenaloihin. Uusi kieli avaa myös mahdollisuuksia eri kielillä#11tapahtuvaan jatkokoulutukseen ja lisää työelämävalmiuksia. Oppimäärän tehtävänä on myös rohkaista opiskelijaa hahmottamaan, miten uuden kielen oppiminen tukee muuta oppimista.#11VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT#11Opintojen alkuvaiheessa painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet#11kirjalliset vuorovaikutustilanteet. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen,#11mutta suullinen viestintä on keskeistä koko oppimäärälle ja ääntämiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.#11Opinnoissa varataan tarpeen mukaan aikaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten#11aiheiden käsittelyyn. Opintojen aikana edistetään monilukutaitoa käsittelemällä#11kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa ja tutustutaan eri tekstilajeihin.#11Moduulista 3 lähtien opiskelijalle voidaan antaa todistus suullisesta kielitaidosta#11Opetushallituksen erillisen ohjeistuksen mukaisesti.#11Opintojen aikana opiskelija täydentää vieraiden kielten A-oppimäärän ensimmäisen moduulin yhteydessä laatimaansa kieliprofiiliaan. B3-oppimäärä VKB3 Ei SIIRTO 20 VKB31 1133 Perustason alkeet 1 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• rutiininomaiset viestintätilanteet#11• keskeisimmät viestintästrategiat#11• tavallisimmat kohteliaisuuteen liittyvät ilmaukset Moduulin tehtävänä on motivoida pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen kielenopiskeluun sekä vahvistaa opiskelijan mielenkiintoa uutta kieltä ja kulttuureja kohtaan.#11Opiskelijaa rohkaistaan toimimaan kohdekielellä aktiivisesti, monenlaisia alkeiskielitaitoa kompensoivia vuorovaikutusstrategioita käyttäen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa uuden kielen suhteen aiemmin opiskelemiinsa tai osaamiinsa kieliin sekä hyödyntää omaa kielellistä repertuaariaan#11• löytää itselleen sopivia keinoja oppia ja opiskella kieltä#11• hahmottaa kohdekielen aseman maailmassa#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.1 tavoitteiden mukaisesti. VKB31 Ei SIIRTO 20 VKB32 1134 Perustason alkeet 2 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• oman lähipiirin ja arjen kuvailu#11• sosiaalisen kohtaamisen tilanteet arjessa#11• tavanomaiset asiointitilanteet Moduulin tehtävänä on rohkaista opiskelijaa käyttämään vähäistäkin kielitaitoa#11vuorovaikutustilanteissa ja hyödyntämään kieltä väylänä omien mielenkiinnon#11kohteiden pariin, myös maailmankuvan laajentamiseksi.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.1–A1.2 tavoitteiden mukaisesti. VKB32 Ei SIIRTO 20 VKB33 1135 Perustason alkeet 3 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• sosiaalisen kohtaamisen tilanteet arjessa, tavanomaiset asiointitilanteet#11• vapaa-ajan vietto ja harrastukset#11• koulu Moduulin tehtävänä on ohjata opiskelijaa muodostamaan kokonaisnäkemys#11perustason alkeisvaiheesta ja edistymisestä kohdekielen opinnoissa. Tarvittaessa huomiota kiinnitetään B2-oppimäärää peruskoulun puolella opiskelleen#11opiskelijan opintojen aloittamiseen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.2 tavoitteiden mukaisesti. VKB33 Ei SIIRTO 20 VKB34 1136 Perustaso 1 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kohdekielen maantieteellinen levinneisyys, variantit#11• Suomi kohdekielellä opiskelun näkökulmasta#11• arjen tavat ja traditiot sekä kulttuurierojen vertailua Moduulin tehtävänä on ohjata opiskelijaa hyödyntämään kohdekieltä tiedonhankinnan välineenä. Moduulissa vahvistetaan opiskelijan kansainvälisyysvalmiuksia#11ja rohkaistaan opiskelijaa toimimaan oman kulttuurinsa lähettiläänä.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.3 tavoitteiden mukaisesti. VKB34 Ei SIIRTO 20 VKB35 1137 Perustaso 2 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• hyvinvointi ja terveys#11• eri elämänvaiheet Moduulin tehtävänä on tarjota opiskelijalle välineitä ilmaista kohdekielellä tuntemuksiaan ja mielipiteitään. Moduulissa harjoitellaan vuorovaikutuksen ylläpitoa#11ja aktiivisen kuuntelun taitoa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A1.3–A2.1 tavoitteiden mukaisesti. VKB35 Ei SIIRTO 20 VKB36 1138 Perustaso 3 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt #11• eri kulttuuriaiheita kieli- ja kulttuurialueelta#11• ajankohtaiset kulttuuriaiheet#11• luova toiminta opiskelijoiden oman mielenkiinnon perusteella Moduulin tehtävänä on ohjata opiskelija kielialueen kulttuurisesti ja historiallisesti keskeisten aiheiden pariin. Moduulissa rohkaistaan opiskelijaa käyttämään#11kohdekieltä itselle kiinnostavia kulttuuriaiheita tutkiessa. Moduulin aikana opiskelija tekee oman kohdekielisen tuotoksen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti. VKB36 Ei SIIRTO 20 VKB37 1139 Perustaso 4 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• opiskelu koulussa sekä mahdolliset jatko-opinnot ja työelämä#11• tulevaisuudensuunnitelmat Moduulin tehtävänä on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa kielenkäyttäjänä tarjoamalla mahdollisuuksia pohtia ja harjoitella kieltä erilaisissa jatko-opintoihin ja#11työelämään liittyvissä tilanteissa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti. VKB37 Ei SIIRTO 20 VKB38 1140 Perustaso 5 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• ajankohtaiset aiheet#11• kohdekieliset mediat#11• lähdekritiikki Moduulin tehtävänä on rohkaista opiskelijaa lukemaan ja tulkitsemaan oman#11kielitaitonsa mukaisesti eri tasoisia ja pituisia tekstejä. Moduulissa vahvistetaan#11tekstien tulkitsemiseen tarvittavia strategioita ja syvennetään taitoa tuottaa#11kieltä vuorovaikutustilanteen edellyttämällä tavalla ottaen huomioon viestin vastaanottaja.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy vuorovaikutukseen taitotason A2.1 tavoitteiden mukaisesti. VKB38 Ei SIIRTO 20 VKB3SM 1123 Vieraat kielet, saame B3-oppimäärä lu21 oppimäärä ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Osaamispistein painotettu keskiarvo B3-oppimäärä saame VKB3SM Ei SIIRTO 20 YH 1205 Yhteiskuntaoppi lu21 valtakunnallinen oppiaine ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Opintopistein painotettu keskiarvo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ#11Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja antaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä sekä valtaa, taloutta ja vaikuttamista#11tarkastellaan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta.#11Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.#11Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden#11tutkimiseen, niiden arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan. Lisäksi se vahvistaa opiskelijan talousosaamista ja oikeudellista ymmärrystä sekä kannustaa aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lähtökohtana on omakohtaisen kiinnostuksen herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin#11ja maailman tapahtumiin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen#11ajattelun taitoihin, kuten monipuoliseen tiedon hankintaan, tiedon ja tilastollisten#11aineistojen kriittiseen tulkintaan sekä keskustelu- ja argumentointitaitoihin.#11Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat, kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen.#11LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OPPIAINEESSA#11Yhteiskuntaoppi tukee opiskelijan oman identiteetin kehittymistä ja kasvua eettisesti toimivaksi, aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi demokraattisen yhteiskunnan#11jäseneksi.#11Yhteiskuntaoppi kehittää opiskelijan hyvinvointiosaamista vahvistamalla oman#11elämän ja taloudenhallinnan taitoja sekä syventämällä oikeudellista ymmärrystä.#11Oppiaine syventää opiskelijan sosiaalisia taitoja ja kykyä yhteistyöhön sekä aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja demokraattiseen vaikuttamiseen#11yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi tukien vuorovaikutusosaamisen tavoitteiden#11saavuttamista.#11Yhteiskuntaoppi kehittää opiskelijan monilukutaitoa digiajassa vahvistamalla#11hänen kykyään valita, tulkita kriittisesti ja soveltaa tutkimuspohjaista tietoa. Se#11vahvistaa yhteiskunnallisia ja kriittisiä teksti- ja argumentointitaitoja. Oppiaine#11rohkaisee opiskelijaa toimimaan monialaisessa yhteistyössä sekä yhdistelemään#11asioita uudenlaisella tavalla jatkuvan oppimisen periaatteen sekä monitieteisen#11ja luovan osaamisen tavoitteiden mukaisesti. Yhteiskuntaopin opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan korkeakouluyhteistyötä.#11Yhteiskunnallisen osaamisen ydinoppiaineena yhteiskuntaoppi edistää opiskelijan edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja arviointiin.#11Opiskelijaa harjaannutetaan toimimaan monitulkintaisen informaation ja informaatiovaikuttamisen maailmassa. Oppiaine syventää opiskelijan monipuolista#11yhteiskunnallista osaamista vahvistamalla demokratiataitoja. Se kannustaa osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamaan turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden edistämiseen Suomen ja EU:n kansalaisena#11sekä globaalisti. Oppiaine vahvistaa oma-aloitteisuutta, yrittäjämäistä asennetta#11sekä jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia.#11Yhteiskuntaoppi korostaa yksilön arvolähtöistä ja eettistä toimintaa yhteiseksi#11hyväksi sosiaalinen vastuu mukaan lukien. Oppiaine syventää ymmärrystä#11kiertotalouden periaatteista ja kestävästä kuluttajuudesta lähiympäristössä ja#11globaalisti. Näin yhteiskuntaoppi vahvistaa opiskelijan eettisyyttä ja ympäristöosaamista.#11Yhteiskuntaoppi tukee opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista vahvistamalla#11kansainvälisyysvalmiuksia ja maailmankansalaisen asennetta sekä syventämällä#11ymmärrystä kulttuurisesta ja katsomuksellisesta moninaisuudesta. Oppiaine#11harjaannuttaa opiskelijaa eettiseen toimijuuteen globaalissa media- ja teknologiaympäristössä. YHTEISKUNTAOPIN OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET#11Yhteiskuntaopin opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät yhteiskuntaopin merkitykseen, arvoihin ja asenteisiin, yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämiseen sekä#11yhteiskunnallisen tiedon hankkimiseen ja soveltamiseen. Tavoitealueittain opetuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat.#11Merkitys, arvot ja asenteet#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja moninaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksen#11• ymmärtää omien yhteiskunnallisten käsitystensä muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä#11• motivoituu syventämään kiinnostustaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja#11ymmärrystään niiden merkityksellisyydestä.#11Yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtäminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitsee#11keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön#11• tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämän#11perusteet ja toimintatavat ja niiden taustalla vaikuttaneen historiallisen kehityskulun sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin#11• ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa muuttuvan demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on#11motivoitunut toimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena kestävän#11kehityksen mukaisesti.#11Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja soveltaminen#11Tavoitteena on, että opiskelija#11• pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja taloudellista ajankohtaista aineistoa eri lähteistä myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen#11sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota#11• osaa muodostaa monipuolisesti perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja#11kiistanalaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä#11• osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä,#11vertailla yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioida yhteiskunnallisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja ja#11vaikutuksia eri väestöryhmien ja ympäristön kannalta. ARVIOINTI#11Osaamisen arviointi kohdistuu yhteiskuntaopin yleisten tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointipalaute tukee opiskelijaa tulemaan tietoiseksi#11oppimisestaan ja osaamisestaan sekä kehittämään omia työskentelytapojaan#11yhteiskunnalliselle ajattelulle ominaisten tietojen ja taitojen saavuttamiseksi.#11Yhteiskuntaopin arvioinnin keskeisiä kohteita ovat yhteiskunnalliselle ajattelulle#11ja toiminnalle keskeisten tietojen ja taitojen hallinta: taito ymmärtää yhteiskuntaa#11koskevan tiedon rakentumisen periaatteita, yhteiskunnan ja talouden ilmiöitä#11sekä niiden syitä ja vaikutuksia sekä arvioida kriittisesti yhteiskuntaa ja taloutta#11sekä niiden kehitystä koskevia tulkintoja ja ratkaisuvaihtoehtoja.#11Arviointi kohdistuu yhteiskunnallisen tiedon käsittelyn taitoihin, kuten taitoon#11hakea tietoa erilaisista lähteistä, erotella olennainen tieto epäolennaisesta sekä#11käyttää sitä perustellun mielipiteen muodostamisen välineenä. Arvioinnissa otetaan huomioon taidot hankkia, ymmärtää, analysoida, arvioida ja soveltaa yhteiskunnallista tietoa, muodostaa siitä jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä tuottaa#11oppiaineelle ominaista asiatekstiä. Arviointi perustuu monipuoliseen osaamisen#11näyttöön sekä opiskelijan kykyyn soveltaa oppimaansa. Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaoppi YH Ei SIIRTO 20 YH01 1206 Suomalainen yhteiskunta lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Suomen yhteiskunnan rakenne#11• Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne#11• väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät#11Demokratia ja oikeusvaltio#11• ihmisoikeudet, kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet#11• oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta#11Hyvinvointi ja tasa-arvo#11• yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus#11• pohjoismaisen hyvinvointivaltion tehtävät, edut ja haasteet#11Valta, osallistuminen ja vaikuttaminen#11• yhteiskunnallisen vallankäytön muodot, demokraattinen päätöksenteko ja#11suomalainen sopimusyhteiskunta#11• kansalaisen vaikuttamiskeinot ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys#11• Suomen paikallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä#11• median muuttuva merkitys ja mediavaikuttaminen Moduuli perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Moduuli keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin,#11sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä#11näkökulmia ovat demokratia, ihmisoikeudet, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta sekä vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa lukea ja tuottaa oppiaineelle ominaista asiatekstiä#11• ymmärtää suomalaisen yhteiskuntarakenteen perusteet#11• tuntee kansalaisen perusoikeudet ja vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet,#11osaa toimia aktiivisena kansalaisena sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta#11osallistumisesta#11• tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa#11• osaa tarkastella ja arvioida median välityksellä tapahtuvaa yhteiskunnallista#11vaikuttamista#11• pystyy tarkastelemaan demokratian mahdollisuuksia ja haasteita analyyttisesti erilaisista näkökulmista#11• osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri#11väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta#11• osaa suunnitella tarkoituksenmukaisia keinoja käyttävää poliittista kansalaisvaikuttamista paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kysymysten ratkaisemisessa. YH1 Ei SIIRTO 20 YH02 1207 Taloustieto lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Kansantalous ja sen toimijat#11• talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon luonne ja muodostuminen#11• kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien, yritysten ja kansantalouden#11vuorovaikutus#11• oman talouden hoito: säästäminen, kuluttaminen ja velkaantuminen#11Markkinat, suhdanteet ja talouselämä#11• vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus markkinoilla#11• työ, yrittäjyys ja yritykset#11Suomi globaalin talouden osana#11• rahoitusmarkkinat, säästäminen, sijoittaminen ja riskien hallinta#11• talouden häiriöt, suhdannevaihtelut, niiden taustat ja seuraukset#11Talouspolitiikka#11• kestävän talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat#11• julkinen talous ja sen tasapaino#11• talouspolitiikan toimijat, keinot ja haasteet Taloustieteisiin pohjautuva moduuli johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Moduulissa käsitellään#11mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kotitalouksien, yritysten ja julkisen talouden#11näkökulmista. Moduulissa perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• ymmärtää talouteen liittyviä uutisia ja kiinnostuu seuraamaan niitä#11• tuntee kansantaloustieteen käsitteet ja peruslähtökohdat#11• osaa tulkita talouteen liittyviä tilastoja ja kuvioita#11• ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa#11• osaa tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä sekä hallita ja suunnitella#11omaa talouttaan#11• osaa tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen#11• osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja sekä analysoida talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja,#11niiden taustoja ja vaikutuksia. YH2 Ei SIIRTO 20 YH03 1208 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Globaalit haasteet, globalisaatio ja verkottuminen#11• ympäristö, ilmastonmuutos, väestö ja kestävä tulevaisuus#11• kansainvälisen yhteistyön toimijat ja mahdollisuudet#11• Suomi ja Pohjoismaat osana globaaleja verkostoja#11• kansalaisuus ja vaikuttaminen Euroopassa ja globaalisti#11Eurooppalaisuus ja Euroopan yhdentyminen#11• eurooppalainen identiteetti, arvot ja yhteiskuntien moninaisuus#11• Suomi osana EU:n päätöksentekoa#11• EU:n talous- ja aluepolitiikka#11• EU globaalina toimijana#11Turvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä#11• paikallinen ja kansallinen turvallisuus#11• Suomen ja EU:n turvallisuuspolitiikka#11• muuttuvat turvallisuusuhat ja niiden ratkaisumahdollisuudet Moduuli perehdyttää Suomen ja Euroopan asemaan globalisoituvassa maailmassa sekä Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen. Moduulissa#11seurataan ajankohtaisia maailman tapahtumia käyttäen monipuolisia tietolähteitä. Opiskelijaa kannustetaan osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan#11ilmiöitä koskevaan keskusteluun ja toimimaan globaalikansalaisena. Moduulissa#11on mahdollista toteuttaa tutkivaa oppimista.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• hahmottaa laaja-alaisesti globalisaatiota ja Suomen asemaa osana sitä#11• ymmärtää eurooppalaista ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä ja verkottumista#11• tuntee Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti#11sitä koskevaa tietoa#11• ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa ja osaa toimia EU- ja globaalikansalaisena#11• osaa eritellä globalisaation ja Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja#11oman elämänsä ja Suomen taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta#11• osaa eritellä ja arvioida kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuusympäristöön liittyviä muutoksia, uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. YH3 Ei SIIRTO 20 YH04 1209 Lakitieto lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11Oikeusjärjestyksen perusteet#11• juridiikan peruskäsitteet ja perusoikeudet#11• oikeudellisen tiedon lähteet ja niiden käyttö#11• oikeus ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena ilmiönä#11• oikeusjärjestys ja tuomioistuinlaitos#11Kansalaisten yleisimpien oikeustoimien perusteet seuraavilla alueilla#11• sopimus- ja vahingonkorvausoikeus#11• perhe- ja jäämistöoikeus#11• varallisuusoikeus#11• tekijänoikeudet ja kuluttajaoikeus#11• työoikeus#11• asumiseen liittyvä sopimusoikeus#11• hallinto-oikeus ja hyvä hallintotapa#11• prosessi- ja rikosoikeus#11• ympäristöoikeus Moduulissa perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Moduulissa harjaannutaan oikeudelliseen ajatteluun, tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen. Painopiste on yksilön kannalta keskeisissä#11oikeudellisissa näkökulmissa.#11Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• tuntee Suomen oikeusjärjestyksen ja ymmärtää sen toimintaa ohjaavat oikeudellisen ajattelun periaatteet #11osaa etsiä oikeudellisen tiedon lähteitä, tulkita niitä ja soveltaa niiden antamaa tietoa#11• tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana#11sekä osaa soveltaa tätä tietoa tavanomaisia oikeusasioita koskeviin kysymyksiin#11• osaa eritellä oikeudellisia kysymyksiä koskevaa julkista keskustelua ja arvioida siinä esitettyjä näkemyksiä. YH4 Ei SIIRTO 20 ÄI01 1004 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat#11tekstit sekä niiden yhdistelmät#11• tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi#11• erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi#11• tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus#11• kielen- ja tekstinhuoltoa Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden#11rakenteita ja ilmaisutapoja#11• rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet#11• osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana#11• syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen#11antajana ja vastaanottajana. ÄI1 Ei SIIRTO 20 ÄI02 1005 Kieli- ja tekstitietoisuus lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• erilaiset käsitykset kielestä: kieli rakenteena, merkitysten muodostajana,#11sosiaalisena ja yhteisöllisenä ilmiönä sekä vallan välineenä#11• monilukutaidon käsite, laaja tekstikäsitys, tekstilajin käsite#11• kielipolitiikka, yksi- ja monikielisyys, kieli-ideologiat, kielenohjailun periaatteet Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää kieli- ja tekstitietoisuuttaan#11• syventää ymmärrystään kielestä ja teksteistä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina#11• ymmärtää kielen sosiaalisen luonteen ja merkityksen niin yksilön kuin yhteisöjen kannalta. ÄI2 Ei SIIRTO 20 ÄI03 1006 Vuorovaikutus 1 lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, kuuntelutaidot sekä tavoitteellinen ja rakentava osallistuminen#11ryhmän vuorovaikutukseen#11• vuorovaikutustilanteiden analyysi, keskustelun rakentuminen, merkitysneuvottelu, kieli ja nonverbaalinen viestintä sekä ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten#11roolit, jännitteet ja koheesio#11• kieli ja identiteetti sekä kielen tilanteinen vaihtelu Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• lisää viestintärohkeuttaan, syventää viestijäkuvaansa sekä käsitystään kielestä ja identiteetistä#11• syventää ryhmäviestintätaitojaan sekä oppii analysoimaan ja arvioimaan ryhmäviestinnän ilmiöitä#11• oppii tarkastelemaan kielen ja nonverbaalisten keinojen merkitystä ja tilanteista vaihtelua eri vuorovaikutustilanteissa. ÄI3 Ei SIIRTO 20 ÄI04 1007 Kirjallisuus 1 lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kirjallisuuden tehtäviä ja lukemisen tapoja, erityisesti elämyksellinen ja kokemuksellinen lukeminen ja kirjoittaminen#11• kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä#11• kertomus ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä muissa#11teksteissä, esimerkiksi teatteriesityksissä, elokuvissa, peleissä tai muissa#11mediateksteissä#11• kirjallisuuden tulkinnan erilaisia lähestymistapoja Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää ja monipuolistaa lukemisen tapojaan#11• tuntee kauno- ja tietokirjallisuuden lajeja ja ilmaisukeinoja#11• monipuolistaa taitoaan lukea, analysoida ja tulkita monimuotoista kirjallisuutta tarkoituksenmukaista lähestymistapaa ja käsitteistöä hyödyntäen#11• ymmärtää kirjallisuuden monitulkintaisuutta. ÄI4 Ei SIIRTO 20 ÄI05 1008 Tekstien tulkinta 1 lu21 pakollinen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• sananvapaus, mediakritiikki, mediaetiikka#11• tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot#11• vaikuttamisen kielelliset ja audiovisuaaliset keinot sekä argumentoinnin tavat#11ja retoriset keinot#11• lähdekritiikki, tiedonhankinta ja -hallinta, tekijänoikeudet#11• puhuttujen ja kirjoitettujen kantaa ottavien ja vaikuttavien tekstien analysointia ja tuottamista Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan#11• ymmärtää median toimintatapoja, median merkityksen identiteettien rakentumisessa ja median roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana#11• oppii tulkitsemaan monimuotoisia tekstejä, erityisesti mediatekstejä, sekä#11analysoimaan niiden ilmaisutapoja ja vuorovaikutusta#11• perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja. ÄI5 Ei SIIRTO 20 ÄI06 1009 Kirjoittaminen 1 lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kirjoittaminen prosessina: ideointi, aiheen rajaus sekä näkökulman valinta;#11jäsentely, muokkaaminen ja viimeistely; palautteen antaminen ja vastaanottaminen#11• tekstien pohjalta kirjoittaminen, kielen- ja tekstinhuoltoa#11• tekstin omaäänisyyttä tukevia sanataideharjoituksia Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• rohkaistuu kirjoittajana ja syventää kirjoitusprosessin hallinnan taitojaan#11• syventää käsitystään tekstin rakenteen, kielen ja ilmaisutapojen vaikutuksesta tekstin merkityksiin#11• syventää taitoaan käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana ja#11arvioida tekstien luotettavuutta. ÄI6 Ei SIIRTO 20 ÄI07 1010 Vuorovaikutus 2 lu21 pakollinen moduuli 1 1/2 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• esiintymisjännitys ja vireystila, esiintymisen vuorovaikutteisuus ja yleisön#11vastuu#11• puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen yksin, ryhmässä tai audiovisuaalisena tekstinä; kohdentamisen, kontaktin, havainnollistamisen ja ilmaisun#11taidot#11• vuorovaikutustaidot ja -etiikka eri viestintäkanavissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa#11• puhuttujen ja audiovisuaalisten tekstien analysointi ja arviointi Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• lisää esiintymisrohkeuttaan ja ymmärrystään esiintymisjännityksestä#11• kehittää esiintymistaitojaan sekä kykyään tuottaa erilaisia puhuttuja tekstejä#11myös digitaalisissa ympäristöissä#11• syventää kykyään analysoida ja arvioida puhuttuja tekstejä ja audiovisuaalista#11viestintää. ÄI7 Ei SIIRTO 20 ÄI08 1011 Kirjallisuus 2 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• Suomen kirjallisuus monimuotoisena, moniäänisenä ja monikielisenä ilmiönä#11osana maailmankirjallisuutta#11• kirjallisuuden tutkimista eri konteksteissaan: tekijän ja lajin konteksti, historiallinen ja kulttuurinen konteksti, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti#11• tekstien tarkastelua eri näkökulmista, kuten ihmiskuvan, identiteettien, maailmankuvan sekä arvo- ja aatemaailman muutosten näkökulmasta Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• lisää kirjallisuuden tuntemustaan ja oppii tarkastelemaan kaunokirjallisuutta#11myös osana muuttuvaa yhteiskuntaa#11• ymmärtää eri kontekstien merkityksen kirjallisuuden tulkinnassa#11• tuntee Suomen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia ja#11teemoja sekä osaa analysoida niitä osana kulttuurikontekstia. ÄI8 Ei SIIRTO 20 ÄI09 1012 Vuorovaikutus 3 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• opiskelussa ja työelämässä tarvittavat vuorovaikutustaidot, esimerkiksi#11kokouksiin, neuvotteluihin ja työhaastatteluihin liittyvät vuorovaikutustaidot#11• oman idean tai näkemyksen vakuuttava esittäminen, argumentoinnin tavat ja#11retoriset keinot#11• erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja -suhteiden sekä niihin vaikuttavien tekijöiden analysointia sekä konfliktit ja ongelmanratkaisu ryhmässä#11• dialoginen ja rakentava vuorovaikutus, vuorovaikutukseen liittyvä etiikka#11• mahdollisesti osallistuminen toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli PUHVI-kokeeseen Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• monipuolistaa erityisesti jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitojaan#11• kehittää valmiuksiaan ymmärtää ja ratkoa vuorovaikutuksen ongelmia sekä#11toimia rakentavasti ja eettisesti erilaisissa, haastavissakin vuorovaikutustilanteissa sekä ymmärtää vuorovaikutuksen kulttuurisia piirteitä ja kontekstisidonnaisuutta#11• syventää kykyään analysoida vuorovaikutusta erilaisista näkökulmista. ÄI9 Ei SIIRTO 20 ÄI10 1013 Kirjoittaminen 2 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• kantaa ottavien ja pohtivien tekstien suunnittelu ja tuottaminen#11• tiedonhallinnan taidot, lähteiden arviointi, lähdekritiikki, tekijänoikeudet#11• kirjoittamisen eri vaiheiden ja ajankäytön hallinnan harjoittelu#11• aiheen rajaaminen, näkökulman ja aineistojen valinta, aineistojen käyttötavat#11tekstissä#11• tekstin muokkaaminen ja viimeistely, tekstin omaäänisyys, kielen- ja tekstinhuoltoa Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• kehittää kirjallista ilmaisukykyään ja taitoaan tuottaa asiatyylinen, laajahko#11teksti aineistoja hyödyntäen#11• kehittää kirjoittamisen prosessin hallintaansa ja taitoaan muokata tekstiään. ÄI10 Ei SIIRTO 20 ÄI11 1014 Tekstien tulkinta 2 lu21 valtakunnallinen valinnainen moduuli 2 1 ALOPS21 Yleissivistävä yleinen Keskeiset sisällöt#11• monimuotoisten asia- ja mediatekstien ja fiktiivisten tekstien analyysi ja tulkinnan rakentaminen sekä käsitteiden käyttö#11• erilaisia tapoja tulkita tekstejä#11• tekstin sijoittaminen tilanne- ja kulttuurikontekstiinsa#11• monimuotoisten tekstien tavat rakentaa merkityksiä, esimerkiksi ilmaisutavat#11ja -muodot sekä rakenteet Tavoitteet#11Moduulin tavoitteena on, että opiskelija#11• syventää kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan#11• osaa analysoida, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä#11• ymmärtää tekstin tavoitteiden ja kontekstin merkityksen tekstien tulkinnassa#11• osaa esittää ja perustella tulkintansa teksteistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. ÄI11 Ei