Kaksoistutkintoon liittyvät kirjaukset

Erilliset rekisterikortit

Kaksois- tai kolmoistutkintoa suorittavalla opiskelijalla on kaksi rekisterikorttia, yksi kummassakin oppilaitoksessa. Jos oppilaitokset ovat samassa Primuksessa, käytetään toisessa kortissa opiskelijalajia "Tutkintoa suorittava" ja toisessa esim. lajia "Tutkinto 2" tms. Tilastointipäivinä opiskelija otetaan mukaan vain toisen opiskelijamäärään (se oppilaitos, joka saa valtionosuusrahoituksen). Opiskelijarekisterissä täytetään kenttä Yhdistelmäopintojen tyyppi. Voidaan täyttää myös tekstikenttä Yhdistelmäopinnot.

Opinnot lukiossa

Lukiossa opiskelijalle valitaan lukion opetussuunnitelma ja lukion suoritukset kirjataan siihen. Opiskelija voi näin saada lukiosuorituksistaan erilaisia tulosteita. Lukio välittää tiedot suorituksista ammatilliseen oppilaitokseen joko kirjallisena tai jos oppilaitokset ovat samassa Primuksessa, niin Primuksen kautta. Kun kaikki tarvittavat opinnot on suoritettu, opiskelija saa lukiosta oman todistuksen ja ylioppilastutkinnosta todistuksen. Lukion päättötodistusta kaksoistutkintolainen ei saa, koska suoritettavia kursseja on liian vähän koko lukion oppimäärän suorittamiseksi.

• Kaksoistutkinnon suorittajat ovat yleensä lukiossa aineopiskelijana eli heille täytetään kenttään Opiskelijan tavoite koulutuksessa vaihtoehto "2 tutkinnon osan tai osien suorittaminen".
• Rahoitusmuoto on "6 muuta kautta rahoitettu". Se täytetään yksiriviseen Opintojen rahoitus -kenttään, jos rahoitusmuoto ei vaihdu opintojen aikana. Suosittelemme kuitenkin käyttämään Opiskelijatyöpäivien laskenta/tuntimäärätaulukkoa, johon kirjataan kaikki tilajaksot (läsnä/keskeyttänyt/valmistunut/eronnut) omille riveilleen (Opiskeluoikeusjakso alkaa, Opiskeluoikeusjakso päättyy, Opiskeluoikeuden tilat, Rahoitusmuoto).
• Samaan taulukkoon kirjataan myös mahdolliset keskeytysjaksot. Katso lisää lukion Koski-ohjeesta.

Lukio-opintojen merkitseminen opiskelijan ammatilliseen opsiin

Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelijalle tehdään normaali ammatillisten opintojen opsipuu. Opiskelija saa lukiossa suorittamistaan opinnoista arvosanat ja ne kirjataan osaamisen tunnustamisena ammatilliseen opsiin vastaaviin kohtiin, joiden tavoitteita ja sisältöjä lukio-opinnot vastaavat. Arvosanat muunnetaan ammatillisen koulutuksen arvosanoja vastaavaksi. Yleensä lukio-opinnot korvaavat ammatillisen tutkinnon yhteiset tutkinnon osat.

• Lukion kursseja EI syötetä ammatillisen oppilaitoksen Primukseen eikä niitä vedetä mukaan opiskelijan opetussuunnitelmaan.
• Lukiokurssit hallinnoidaan täysin lukion puolella, lukion Primuksessa, ja vasta lähempänä valmistumista merkitään osaamisen tunnustaminen ammatilliseen opetussuunnitelmaan. Yleensä sen tekevät opinto-ohjaajat.
• Muuten opiskelija suorittaa normaalisti ammatilliseen tutkintoon kuuluvat opinnot ja saa lopuksi tutkintotodistuksen. Lukion/yo-tutkinnon ja ammatillisen tutkinnon ei välttämättä tarvitse valmistua yhtäaikaa.

Lukiosuoritusten merkitseminen - osaamisen tunnustaminen

Lukio-opinnoilla voidaan korvata tavoitteiltaan ja sisällöltään vastaavat yhteiset tutkinnon osat sekä 5-15 osaamispistettä muita ammatillisia valinnaisia opintoja.

Lukion arvosanat muunnetaan vastaamaan ammatillisen tutkinnon arvosanoja. Jos opiskelija suorittaa lukiolla esim. 5 osp:n edestä äidinkieltä, kirjataan arvosana yhteisten tutkinnon osien äidinkielen osa-alueisiin.

Lukio-opinnot kirjataan opiskelijalle osaamisen tunnustamisen lomakkeella Wilman Opinnot-sivulla. Tunnustamisen Lisätietoja-kenttään kirjataan, missä lukiossa ja milloin opinnot on suoritettu. Tunnustamisen lomakeohjeen löydät Aiheeseen liittyen kohdasta.

Näin tulosteisiin muodostuu lisätietoviite lukiossa suoritettujen opintojen kohdalle ja suorituspaikka tulostuu todistuksen alatunnisteeseen (tarkista virallinen viitetietomalli Oph:sta). Tiedot siirtyvät myös Koskeen osaamisen tunnustamisena.

Kaksois- ja kolmoistutkinnoissa ei käytetä opiskeluoikeuksien linkitystä, vaikka opiskelija opiskelee yhtä aikaa ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa. Molemmat siirtävät tiedot Koskeen omalta osaltaan, omina opiskeluoikeuksina.

Kaksoistutkintolaisille kirjataan tiedot seuraavasti:

• Kaksoistutkinnossa pääopiskeluoikeus on ammatillisessa oppilaitoksessa. Lukiossa opiskelija kirjataan aineopiskelijaksi ja hän suorittaa vain ylioppilastutkintoon vaadittavan määrän kursseja. Hän ei saa lukion päättötodistusta, mutta saa ylioppilastutkintotodistuksen sekä ammatillisen tutkinnon todistuksen.
• Rahoitusmuoto lukiossa on "Muuta kautta rahoitettu" ja ammatillisessa oppilaitoksessa "Valtionosuusrahoitteinen".
• Kaksoistutkinnon maksuttomuustiedot (oppivelvolliset) kirjataan vain ammatilliseen opiskeluoikeuteen.
• Kaksoistutkintolaiselle kirjataan lukiossa Opiskelijan tavoite koulutuksessa -kenttään vaihtoehto "2 tutkinnon osan tai osien suorittaminen" ja ammattiopistossa "1 koko tutkinnon suorittaminen".
• Lukiosta siirretään Koskeen niiden oppiaineiden suoritukset, jotka hän suorittaa kokonaan.
• Ammatillisesta oppilaitoksesta siirretään Koskeen ammatilliset opinnot sekä lukiosta tunnustetut yhteiset opinnot.

Kolmoistutkintolaiselle kirjataan tiedot seuraavasti:

• Kolmoistutkinnossa opiskelija tavoittelee lukion koko oppimäärää eli saa päättötodistuksen sekä suorittaa ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon.
• Kolmoistutkinnossa pääopiskeluoikeus on joko ammatillisessa tai lukiossa, kummin sovitaan.
• Se oppilaitos, joka sovitaan pääopiskeluoikeudeksi, saa valtionosuusrahoituksen, toinen opiskeluoikeus kirjataan "Muuta kautta rahoitetuksi".
• Molemmat oppilaitokset siirtävät opiskelijan tiedot Koskeen siltä osin kuin ne on ko. oppilaitoksessa suoritettu.

EHOKS-siirto: ammatillinen oppilaitos siirtää eHOKS-palveluun opiskelijan HOKS:n mukaiset tiedot. Lukio-opinnot siirtyy osaamisen tunnustamisina (ei vielä siirry Primuksesta).

Erilliset työjärjestykset - päällekkäisyydet estetty

Jos ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat suorittavat lukio-opintoja pääsääntöisesti jossain yhdessä, tietyssä lukiossa, kannattaa ammatillisen oppilaitoksen ja lukion tehdä seudullinen työjärjestys. Tällöin kumpikin oppilaitos voi huolehtia itse omasta opetustarjonnastaan, mutta opiskelijat näkevät kaikki tuntinsa yhdestä työjärjestyksestä. Myös työjärjestyksen tekijä näkee Kurresta, milloin opiskelijoilla on tunteja lukion puolella. Päällekkäisyydet voi joko estää tai sallia.

Seudullisen työjärjestyksen rakentaminen

Seudullista työjärjestystä varten oppilaitokset ottavat käyttöön yhteisen Kurre 7 -palvelinosan.

Kumpikin oppilaitos voi päättää itsenäisesti, mitä työjärjestyksiä se avaa toisen oppilaitoksen nähtäväksi ja milloin. Lukio voi halutessaan tehdä erilliset työjärjestykset omille opiskelijoilleen ja kaksoistutkintoa suorittaville; jälkimmäisen voi avata ammattiopistolle heti, ensimmäisen voi avata vaikkapa sitten, kun omat lukio-opiskelijat ovat saaneet valintansa merkittyä.

Päällekkäisyyksien esto ajankohdista sopimalla

Jos seudullisen työjärjestyksen tekeminen ei ole mahdollista, voi opetuksen päällekkäisyyksiä estää sopimalla etukäteen ne ajankohdat, jolloin kaksoistutkintoa suorittavat ovat lukiotunneilla. Aikataulut voi järjestää esim. siten, että lukio-opintoja on vain tiistaisin ja torstaisin, tai vain iltapäivisin klo 13 jälkeen tai vain lokakuussa ja maaliskuussa.

Ne ajankohdat, jolloin opiskelijalla on lukiotunteja, kannattaa merkitä ammattiopiston työjärjestyksiin varausten avulla. Kurreen voi luoda erilaisia sijoitustyyppejä, esim. "kokous", "vierailu" tai tässä tapauksessa "lukiossa". Varausten avulla voi estää, ettei opiskelijalle laiteta vahingossa ammatillista opetusta päällekkäin lukiotuntien kanssa.